Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Suomalainen koulu ei kelpaa malliksi

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Tavoitteeni on lihottaa suomalaisen insinöörin lompakkoa niin, että hän saa osaamisestaan enemmän rahaa. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529
Tilaa hälytys

Liity Pölli tästä -blogin lukijoihin. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Copywritereiden salaseura paljastaa -koulutus 4.–5.2.2020 Vantaalla
Koulutus on tarkoitettu asiantuntijalle, joka haluaa säilyttää työpaikkansa. Robotti on armoton kilpailija. Kirjoitustaidoton päätyy työttömäksi vihannekseksi ensimmäisten joukossa.
KOULUTUS
Kymmenen sivun myyntiesitys -koulutus vantaalla 11.2.2020
Mikä tahansa myyntiesitys mahtuu 10 sivuun ilman, että ne ovat edes täyteen ahdettuja.
KOULUTUS

Lueskelin viikonloppuna Wired-lehden UK-versiota. Salman Khan kertoi, miten hänen online-koulunsa Khan Academy porskuttaa.

Tarjolla on jo yli 4 400 erilaista videoluentoa, jotka ovat kaikille halukkaille ilmaisia. Aiheita riittää aritmetiikasta historiaan ja lääketieteeseen.

Haastattelija kysyi Khanilta, millaisia luentojen pitäisi olla, jotta ne tuottaisivat maailmaa muuttavia tähtiä.

Nettirehtori paukautti, ettei ainakaan pitäisi ottaa mallia Suomen tai Singaporen kouluista.

Suomesta tai Singaporesta ei tule Googleja, Tesloja tai SpaceXiä. Se johtuu siitä, että koululaitos on paineistettu järjestelmä, joissa kaikki etenevät samaa tahtia.

Khanin mukaan menestyjiä tulee niistä, jotka asettavat vallitsevat normit kyseenalaisiksi. Sitä paitsi Piilaaksossa epäonnistuminen tarkoittaa kunniamerkkiä.

Venäjällä, Kiinassa tai Intiassa luuseri saattaa jäädä ilman vaimoa.

Jokaisen maan tulisikin rakentaa koulujärjestelmäänsä enemmän amerikkalaiseen suuntaan niin, ettei kompuroivaa heti leimattaisi tyhmäksi. Sen sijaan hänen on opiskeltava ahkerammin.

Suomalainen koulu tuottaa tasalaatuista bulkkia.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

6 kommenttia

  1. Khan Academy, Duolinguo ja muut uudet netin opiskelupaikat ovat oivaltaneet oleellisen pointin: sisältö on opittu silloin, kun tehtävistä menee oikein 100 %. Ei 50 %, 70 % tai 90 %, vaan 100 %. Kun sisällöt ovat riittävän hyvin määriteltyjä, harjoittelemalla ja toistamalla malliratkaisuja tähän pääsee.

    Sen jälkeen tuntuu järjettömältä se oman kouluhistorian periaate, että kiitettävän arvosanan saa, vaikka opintosisältöön oleellisesti kuuluvia tehtäviä menee päin seiniä.

    Netissä kun ei automaattiselle tehtävienkorjaajalle ole mikään ongelma korjata tenttiä yhä uudelleen ja uudelleen.

    1. Kiitos Sam, mielenkiintoinen näkökulma!

      Khan muuten pohti haastattelussaan juuri tuota tehtävien tarkastamista. Esimerkiksi algebran tehtäviä robotti tsekkaa aika sujuvasti. Sen sijaan kirjoitusten analysointiin hän ei uskonut automatiikan soveltuvan. Mutta sitten on muita mahdollisuuksia, kuten vertaisarvioinnit opiskelijoiden kesken.

  2. Suomen koulujärjestelmä toimii massoille keskimäärin hyvin. Mutta massoista saadaan vain työmuurahaisia, ei uuden keksijöitä ja menestyjiä.

    Kun tyhmintä kärkeä (tyhmyys on sallittua ja hyväksyttävää sinänsä) autetaan tukiopetuksella, mutta terävin kärki leikataan pois paheksumalla liian nopeaa oppimiskykyä, on selvää että Khan on suomalaisittain katsottuna epämukavan oikeassa.

    Epämukavuustila on hedelmällinen alusta. Siinä ei tee mieli viihtyä pitkään, joten korjaava liike tulee sitten otettua nopeasti.

    Helsingin Sanomat kirjoitti juuri kotikouluista. Taustalla voi myös olla kirjoitetun lisäksi se, että älykkäät ja osaavat vanhemmat turhautuvat siihen että joutuvat katsomaan lastensa turhautuvan samaan mihin itse aikoinaan – liian hitaaseen ja jankkaavaan menoon uuden oppimisessa.

    Olisi riemastuttavaa nähdä oppilaiden terävimmän kärjen tahtia etenevää opetusta isommassa mittakaavassa. Varmaan se aiheuttaisi pakkoruotsivastustus-puolustustakin suuremman kalabaliikin.

    1. Kotikouluja koskeva juttu oli hämmentävä. Sekin oli hämmentävää, että miksi ihmeessä artikkelin kuvaamat perheet jotenkin rikkoivat rauhaani.

      Päädyin itsetutkiskelussani siihen, että minäkin olen systeemin uhri. Pidän peruslinjasta poikkeavia perheitä jotenkin vaistomaisesti häiriköinä ja lintsareina, vaikka heillä saattaa olla juuri kuvaamasi kaltaisia järkeviä motiiveja.

    2. Tämä liian nopean oppimisen paheksunta on mielenkiintoinen väite joka tulee esiin aina uudestaan ja uudestaan. Onko sitä jossain oikeasti tapahtunut? Onko siitä mitään evidenssiä?

      Suomalaisen koulujärjestelmän tehtävä ei tosiaankaan ole koskaan ollut (eikä varmasti tule olemaan) muutamien tähtien tuottaminen. Sikäli kun meitä nyt ei ole kauhean paljon, en näe järkeä siinä että resursseista iso osa käytettäisiin muutaman tähden tuottamiseen, sen sijaan että nostettaisiin koko väestön osaamistasoa. Ne muutamat tähdet kun saattaa muuttaa pois Suomesta, alkaa ryypätä tai todeta että ei huvita.

      Jotenkin myös vierastan koulujärjestelmän syyttämistä siitä että Suomessa ei olisi innovaatioita tai menestyviä firmoja. Vaikka bulkkia kuulemma tuotetaan niin meillä nyt kuitenkin on sellaisia firmoja kuin Supercell, Rovio, Nokia ja Neste Oil. Vallan hyvää näyttää bulkki olevan.

  3. Suomalainen koulutusjarjestelma on sinansa hyva mutta systeemissa pitaisi rohkaista riskinottoon ja erilaistumiseen. Joka kuusen kurkottaa se katajaan kapsahtaa on viela traditionaalinen asenne mutta muutoksen siemenet ovat jo nakyvissa, esim. Aallon Entrepreneurship Societyssa. Kuitenkin vanhaat asenteen ovat tiukassa: koulutetut maahanmuuttajat eivat meinaa saada duunia, kokemusta tuijotetaan enemman kuin valmiuksia ja liika kunnianhimo koetaan lahinna hairitsevana. Maailma ymparilla muuttuu sita vauhtia etta suomalaisten pitaa re-invent themselves jos aiotaan pysya menossa mukana ja koulutuksen sanoma&sisalto pitaisi olla myos erilaistumiseen, innovaatioon ja riskiottoon rohkaiseva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Koulutuspalaute: ”Alussa jutusteltiin vähän turhia”

Toissapäivänä jännitti tavallista enemmän. Koulutuksen aihe oli nimittäin aivan uusi: ”Näin rakennat ärhäkän myyntiesityksen”. Tunnelma oli tiivis, koska 30 hengen luokkaamme ilmestyi 29 innokasta opiskelijaa. Kouluttajiakin

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Euro olisi paras innovaatioseteli

Elinkeinoministerimme Olli Rehn on nero. Hän on keksinyt eurolle paremman vaihtoehdon. Se on nimeltään innovaatioseteli. Tarkoitus on potkia vauhtia pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan. Niiden pitäisi

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Tietenkin työttömyys on työttömän oma vika

Tiina Arlin Vantaalta on sitä mieltä, että työttömyys ei ole työttömän oma vika (HS 23.9.2016). Se oli kyllä todella erikoinen näkemys. Tietenkin työttömyys on työttömän

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.