Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

En ole sellaisesta sopinut

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Kauppalehdessä oli eilen (21.11.2013) mainio reportaasi ”McDonald’s opettaa työelämää”. Juttuun oli kerätty muun muassa sikermä entisten mäkkäriläisten muistoja. Tässä yksi hauskimmista:

”Monet työntekijät ihmettelivät minulle, että miksi heidän palkastaan oli vedetty tietty prosenttiosuus välistä. Sanoin aina, että se on vero, jonka valtio ottaa. Kerran eräs vastasi, että ei hän ole mistään sellaisesta sopinut.”

Tulivat tuosta mieleeni omat esimiesaikani. Nuorin työntekijämme oli Artsi, joka aloitti meillä 16-vuotiaana. Vaikka hän oli aivan ilmiömäisen terävä koodari, vastaavia asioita sain selittää hänelle viikoittain.

Esimiehen tehtävä on paikata kotikasvatuksen puutteita. Se tosin koskee myös keski-ikäisiä työntekijöitä.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

16 kommenttia

  1. Samainen kohta ensin nauratti ja perään huolestutti. Tiedän opettajatuurausajoiltani, kuinka vaikeaa prosenttilaskut voivat olla ja ketään ei oikein kiinnostanut ”talousmatematiikka”. Aluksi ihmettelin, mitä pitäis opettaa kun opetussuunnitelmassa luki talousmatematiikka. Yritin sitten selittää verotusta, veroprosentin muodostumista ja mitä kaikkea siitä palkasta viedään. Yleisesti aiheutti hätäännystä, ”eihän mulle jää mitään!”. No, niimpä.

    1. Itse opetin joskus aikoinaan ammattikoulussa matikkaa ja piti opettaman prossalaskua. Sen kyllä tietää kuinka haastavaa se on. Ja vasta sitten sain pojat innostumaan, kun aloin käyttämään palkkoja, autonoisen hintoja jne. esimerkeissä. Eli pojat oppi ymmärtämään paljonko liksa nousee tai paljonko saa alennusta viritysosista.

      Mutta siellä näki kuinka kaukana perusymmärrys perusasioista on. Ja saman näkee vielä edelleenkin kun aikuisiässä opiskelen TTY:llä eli muunmuassa Henkilöstöjohtamisen kurssilla ihmettelin tentin yksinkertaisuutta ja muut pohti sen vaikeutta. Eli perusasiat työelämästä, työsopimuksista, velvollisuuksista ja vastuista on jotenkin jääneet oppimatta. Pitäisköhän niitä oikein opettaa peruskoulussa.

      Jos esimiehen tehtävä on paikata yleistietoa, niin esimieheksi ei saisi päästä niin helpolla. Muutoin oma sivistys tulee pullonkaulaksi sivistystyössä.

  2. Tuli tästä mieleen parin vuoden takainen episodi, jossa Linnanmäkeä kovasti moitittiin siitä, miten tiukat säännöt työntekijöille on. Erityisen pahana pidettiin sitä, että vessassa sai käydä vain tauoilla, eikä just silloin kun itseä huvittaa.

    Kuitenkin jos vähän miettii, niin paikassa, jossa on kokemattomia ihmisiä usein ensimmäistä kertaa työelämän kanssa tekemisessä, ei voida luottaa työntekijöiden harkintakykyyn, vaan tarvitaan juuri niitä sääntöä. Tiukkojakin.

  3. Olen itse miettinyt näitä asioita viime vuosina, kun tyttäreni pikkuhiljaa lähestyy täysi-ikäisyyttä ja on jo ottanut ensimmäisiä askelia työelämässä. Olisi oikein mainiota, jos jostain löytyisi koottuna ”aikuisen elämän byrokratian abc” selkokielellä. Netistähän kyllä löytyy tietoa, jos osaa etsiä. Mutta sekin on hiukan vaikeaa, jos nuori ei edes tiedä, mitä asioita etsiä.

    Paljon on nuorilla opittavaa ihan normaalien päivittäisten asioiden hoitamisessa verokortin tilaamisesta aina pankkiasioiden hoitamiseen ja jopa kaupassakäyntiin asti.

    Myös tietotekniikan osaaminen voi olla hakusessa. Hämmästelin esimerkiksi tuossa pari vuotta sitten, että eikö teille koulussa ole opetettu mitään tietokoneen käytöstä, kun tytär ei osannut liittää sähköpostiviestiin liitetiedostoa. Nettisovelluksissa kyllä osataan liikkua ja tehdä vaikka mitä, mutta ne käytännössä tarvittavat taidot ja kiemurat ovat jääneet hämäriksi.

    Totesin pari vuotta sitten, että kyllä on pakko opettaa itse lapselle kotona nämä asiat sitä mukaan kun asiat vastaan tulee. Kun tyttö oli saanut ensimmäisen työpaikkansa, tilasin hänelle verokortin ja kerroin, että vie tämä työnantajalle. Vahdin, että työsopimus on asianmukainen ja että hän saa palkkalaskelman ja oppii itse tarkistamaan sen oikeellisuuden.

    Kyllä mielestäni on ihan selkeätä, että on vanhemman vastuulla hoitaa / avustaa hoitamisessa ainakin, kunnes henkilö on täysikäinen.

    Niin ja ei nämä työelämän perusasiat kyllä kaikille aikuisillekaan ihan tuttuja ole. Aika monta kertaa on tullut kerrottua perusasioita kollegoille (myös hiukan vanhemmille, jo vuosia työssä olleille) ihan siitä lähtien, että loma-ajan ajankohdan päättää loppupeleissä työnantaja. Tästäkin kun on monella aika erilainen käsitys. Hakusessa ovat työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet jne.

    1. Kiitos Tattu, olet tietysti aivan oikeassa. Eikä se aikuistenkaan osaaminen ole tosiaan ollenkaan itsestään selvää.

      Seuraava tositarina on ehdoton suosikkini.

      Eräs opettaja kertoi toiselle, että taloyhtiössä oli alkamassa iso ikkunaremontti. Hän oli huolissaan, mistä löytäisi rahat rempan maksamiseksi.

      Silloin toinen opettaja lohdutti murehtijaa: ”Ei hätää, taloyhtiöhän ne ikkunat maksaa!”

      1. Hemmetin karua. Toivottavasti tuolla vinkinantajalla ei ole omaa asuntoa, muuten voi tulla yllätyksiä. Mutta nämä on varmaan niitä samoja tyyppejä, joille maksuttomat palvelut ovat ilmaisia ja sähkö tulee töpselistä.

        USA:ssa asuva kaverinini näytti lääkärilaskua. Siinä oli ensimmäisenä tehty hyvin asiallinen erittely ja laskettu laskun loppusumma. Loppusummasta oli vähennetty vakuutusyhtiön osuus ja viimeisellä rivillä näkyi maksettava rahamäärä.

        Kenties samanlainen käytäntö voisi toimia Suomessakin. Esimerkiksi koululaisten vanhemmille lähtisi ennen jokaista lukuvuotta todellisia kustannuksia vastaava lasku, mutta alennusrivillä kerrotaan, että tämä on jo yhteiskunnan verovaroista maksama, joten sinulle, arvoisa koululaisen vanhempi, ei jää maksettavaa.

        Voisi auttaa hahmottamaan yhteisten varojen käyttöä.

        1. Uutisten mukaan monissa kunnissa jo merkitään laskuun todellinen päivähoidon kustannus.

          Julkisen puolen sairaalat (tai siis lääkärit) ovat vastustaneet todellisen kustannuksen ilmoittamista esimerkiksi sillä perusteella, että se syyllistäisi sairaita ja saisi heidät lykkäämään hoitoon hakeutumistaan.

          1. Kappas kehveliä. Voi hyvinkin olla, että idea on tarttunut päähäni juuri tuosta uutisesta.

          2. Niin, tai sitten satut olemaan kekseliäs!

            Itse olen tuosta lääkärien vastaväitteestä sitä mieltä, että se taitaa olla vain tekosyy. Asiantuntijoiden paineet kasvaisivat, jos heidän työnsä todelliset kustannukset tulisivat julkisiksi.

    2. Välitin muutama vuosi takaperin joulupukkeja kauppakeskuksiin ja marketteihin. Suurin ongelma oli juuri työstä maksettavien verojen, vakuutusmaksujen ja muiden sivukulujen monimutkaisuus.

      Yritin useaan otteeseen vääntää erilaisia rautalankamalleja siitä, miksi alihankkijani ei saa sovittua palkkiota puhtaana käteen. Voin kertoa, että ei ole kovin helppo tehtävä…

      Tämä nyt menee hieman aiheen ohi, mutta ehkäpä työntekijän palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa olisi mahdollista vähentää. Eezyt ja vastaavat palvelut ovat syntyneet juuri tämän ongelman ratkaisemiseksi, mutta eivät toki poista ongelmaa vaan ainoastaan siirtävät sitä.

      1. Ei liene mitään syytä, miksi juuri työnantajan täytyy lähetellä erilaisia säläsummia eri viranomaisten tileille. Totta kai verottaja voisi tarjota kokonaispalvelua, jos vain halua riittäisi.

        Tietysti asia helpottuisi entisestään, jos meillä olisi selkeä palkansaajien tasavero käytössä. Mutta siitähän ei saa puhua ääneen, vaikka se olisi miten hyödyllinen.

  4. Tätä julkisen puolen kustannusrakenteen ”salaisuutta” murretaan pikkuhiljaa. Ja hyvä niin!

    Parin viikon takaisen uutisen mukaan Espoossa julkisen terveysaseman potilaskäynti maksoi 67 % enemmän kuin yksityinen terveysasema. Lisäksi yksityinen pesi julkisen nopeammalla hoitoonpääsyllä ja asiakastyytyväisyydellä.

    Tässä linkki uutiseen: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63987-kaynti-yksityisella-60-eu-julkisella-100-eu-syyna-laakarin-tyokokemus

    1. Tosi valaiseva tuo linkittämäsi uutinen – tuhannet kiitokset siitä!

  5. Itsekin olen työssä jossa joka kesä on nuoria töissä ja paikka on monelle se ensimmäinen työpaikka. Yleisiä kysymyksiä on: mikä on verokortti? Miksi tilistä vähennetään jotain, vaikkei sopimuksessa niin lukenut? Ja paras on, mikä on henkilöturvatunnus? Eikä nuoret tiedä hetun loppuosaansa…

  6. Mietin vaan, että kuinkahan moni vanhemmista olettaa, että koulusta saadaan edes jotain opastusta talousasioissa? Se kun tuntuu olevan koulumaailman ehdoton heikkous. Omana kouluaikanani ainoa opetus työelämästä taisi olla nuoria työntekijöitä koskevien rajoitteiden käsittely yhdellä tunnilla. Yhtään talousopetusta en muista. En tarkoita, että vastuu olisi yksiselitteisesti koululla, mutta se vaan on yleinen ajattelumalli, että tarpeelliset asiat opitaan koulussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua
Jari Parantainen

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua

Osmo Soininvaara on mielestäni terävä heppu. Seuraan hänen blogiaan tiiviisti, vaikka en aivan aina hänen päättelyketjujaan täysin ymmärräkään. Paljon olen häneltä kuitenkin oppinut. Joulukuussa 2018

Image of camel in desert Wahiba Oman
Jari Parantainen

Jahtaako Porin Jazz väärää kamelia?

Porin Jazzin toimitusjohtajaksi valittu Aki Ruotsala tuntuu uskovan, että homoudesta voi ”parantua”. Niinpä festareiden hallitus reagoi ripeästi eilen. Se hyvästeli toimarinsa, siis ennen kuin tämä

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.