Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Vuoden johtajaopas tärähti tiskiin heti tammikuussa

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Juhana Torkki on taas ahkeroinut. Perjantaina posti kiikutti pöydälleni hänen upouuden kirjansa Tarinan valta. Torkki pohtii (aina yhtä) ajankohtaista aihetta: mikä otus se tarina oikeastaan edes on? Miksi se on niin tehokas vaikuttamisen väline?

Teokseen oli pakko tarttua heti. Olenhan usein kehunut Juhanan Puhevaltaa (vuodelta 2006) yhdeksi parhaista suomalaisista bisneskirjoista – siis vaikka se ei kaikkien mielestä kuulu siihen kategoriaan lainkaan.

Myönnän heti, että Torkin tuorein oli kaltaiselleni putkiaivolle tavallista sitkeämpi vastustaja. Yritän aina miettiä, miten lukemieni uusien ideoiden ja näkökulmien pitäisi muuttaa jo huomista työpäivääni. Tällä kertaa se ei ollut aivan selvää.

Ongelma ei suinkaan ole tekstissä. Se on edelleen konkreettista ja sujuvaa. Juhana osaa analysoida poliitikkojen ja johtajien jorinoita tavalla, johon harva pystyy. Lisäksi hän uskaltaa olla jotain mieltä. Sehän ei ole Suomessa aina niin itsestään selvää.

Ajatusten imurointivaihe oli siis helppo. Olen nyt nyökytellyt niskani kipeäksi. Mutta kuinka soveltaisin opuksen oppeja niin, että niistä olisi riemua myös palkanmaksajilleni – eli asiakkailleni?

Kirjailijamme määrittelee tarinan näin:

”Se on puhetapa, jossa on mukana tunne ja merkitys, taika ja satu, valhe ja seduktio ja jonka vastavoima on kriittinen terve järki. Jokainen tarina, kuten jokainen havaittu hahmo, tekee väkivaltaa todellisuudelle, sille kohinalle, josta se on yksinkertaistus. Tämä tekee tarinoista vaarallisia. Mutta juuri samaan seikkaan perustuu tarinan lumo ja suloisuus.”

Juuri satu- ja valheosaston asiat ovat selvästi suomalaiselle vaikeita. Mitä helkkaria, pitäisikö tässä muka ryhtyä satuilemaan kuin paraskin puoskari tai käärmeöljykauppias?

Vedin eilen projektikokousta erään öljy-yhtiön johtajille. Jo pienikin harhailu bittien, mittausten ja tilastojen syövereistä alkoi heti ahdistaa ainakin joitain osallistujia. Emme kai vain yritä manipuloida asiakkaita?

Toisaalta jokainen meistä tajusi, ettei öljyä voi myydä enää litraakaan enempää niin, että ladomme ostajien eteen lisää VTT:n tutkimustuloksia. Se tie on kerta kaikkiaan kuljettu jo loppuun.

En siis tarkoita, että olisin tyrkyttänyt pomoille valheille perustuvaa viestiä. Mutta ehdotin, että jättäisimme järkipuheet hetkeksi hyllyyn. Vetoaisimme ostajien tunteisiin.

Torkki on tutkinut sekä Barak Obaman että Steve Jobsin esiintymisiä perinpohjaisesti. Näitä maailman tunnetuimpia tarinantakojia yhdistää selvästi yksi asia. Molemmat jättävät tekniset faktat omaan arvoonsa.

Obama osaa puhua niin, että jopa paatunut republikaani tirauttaa kyynelen: ”Sinä meillä hyvä mies!”

Torkki kysyy aivan aiheellisesti, moniko Obamaan aikanaan hurmaantuneista oli lainkaan kärryillä hänen poliittisesta ohjelmastaan. Oliko kaikille selvää esimerkiksi se, että Obama kannatti kuolemanrangaistusta siinä kuin George W. Bush.

Ehkä juuri tähän liittyy vaikkapa ihmettely NSA:n kätyreitä sitkeästi puolustavasta presidentistä. Eikö Obama olekaan pesunkestävä pehmo ja itkupilli?

Tarinan valta pitäisi pultata jokaisen suomalaisen päättäjän kämmeneen. Jos joku heistä ei vieläkään ole tajunnut olevansa viestintäbisneksessä, tästä sen pitäisi viimeistään valjeta.

Teoksesta löytyy monta karua esimerkkiä siitä, miten onnettomia tunareita johtajat usein ovat. Tarinankerronnan perusasiatkin ovat selvästi jääneet omaksumatta. Isokenkäinen on heti hukassa, kun pikku ylläri sotkee pasmat.

Veikkaan, että Torkin uutuus on vuoden tärkein johtajaopas. Olen äimänä, jos joku pistää paremmaksi.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

10 kommenttia

  1. Tommi Auvinen Jyväskylästä teki lisurin sekä myös väitöskirjan Narratiivisesta johtamisesta. Eli tuota tarinajohtamista pidetään jopa tieteellisesti tutkittavana asiana.

    Samasta asiasta eli johtamisen muuttumisesta professori Tuomo Peltonen puhui viime keväänä omalla kurssillaan.

    Itse en ole vielä päässyt lukemaan tuota Torkin kirjaa, mutta odotan innolla kun saan sen käsiini. Ties vaikka siitä oppisi jotain uutta.

    Mutta jos haluaa lukea narratiivisesta johtamisesta tieteellistä tekstiä, niin tuolta sitä löytyy: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19254/URN_NBN_fi_jyu-200812055931.pdf?sequence=1

    Kari…

    1. Kiitos Kari, hyviä vinkkejä – täytyypä ampaista tutkimaan tieteellistä näkökulmaa!

    2. Tämähän kuulostaa siltä mistä Karri Kivi puhuu: kirjoitetaan tarina. Lätkän nuorten mm:n finaalissa hän jätti fläppitaulun tyhjäksi koska halusi antaa vallan pelaajille. Pelaajat kirjoittavat oman tarinansa. Hyvin toimi.

      Näin Suomessa kasvaneena se tuntuu helposti höpöhöpöltä. Onneksi alkaa löytyä näyttöjä joilla laittaa jauhot suuhun. Vaikka olisivatkin urheilumaailmasta ja jenkkilästä.

  2. Totta turiset, Torkin kirja on jälleen ihan uskomaton! Olen lukenut sitä henkeä haukkoen.

    Minusta näitä asioita pitäisi opettaa jo koulussa – siis ihan alakoulusta lähtien. Miten monelta pään hakkaamiselta ihmiset välttyisivätkään, jos sekä puhetaitoa että tarinan kertomisen taitoa (=viestien muokkaamista) opittaisiin jo koulussa. Yksi suurimpia nyky-yhteiskuntamme uusille sukupolville välittyviä harhoja on, että tarkalla, tunnollisella opiskelulla ja faktatiedon osaamisella pääsee pisimmälle.

    1. Totta turiset! Mutta yllättävän tiukassa tuntuu säilyvän ajatus, että vain data ja tilasto on totta. Kaikki siitä poikkeava horina suistaa esittäjänsä puoskaripuolelle että kolahtaa.

      1. Toisaalta tieteellinen tutkimus se vasta tarinankerrontaa onkin. Ensin päätetään mitä halutaan todistaa ja sitten kirjoitetaan ”tieteellistä faktaa” oikein valittujen lähteiden avulla. Eli etsitään omaa näkökantaa vahvistavat tutkimukset ja muokataan niiden avulla tutkimus haluttuun suuntaan. Eli hyvän tarinan saa aikaiseksi etsimällä vain siihen sopivat faktat.

        1. Juu, tuokin on ihan totta. Mutta eipä yliopistossakaan tuota puolta suoraan opeteta. Osa tieteentekijöistä vaan hoksaa sen paremmin kuin toiset. Lisäksi monilla tieteenaloilla leimautuu, jos uskaltaa olla liian ”populistinen”. Eikä esimerkiksi tietokirjojen teosta tule yliopistolla meriittejä, vaikka niiden kirjoittaminen palvelee aivan eri tavalla suurta yleisöä kuin referee-artikkelien väsääminen.

          1. Noi ammattilaiset puhuu vahvistusvinoumasta eli siitä, että etsitään omia ajatuksia tukevia väitteitä. Joku Tetlock tutki aikoinaan tätä ja totesi, että jopa asiantuntijat sortuvat siihen.

            Eli osa tutkijoistakin hakee tietämättään omaa omaa katsantokantaa vahvistavia tutkimuksia ja hylkää vastakkasia tutkimuksia.

            Eli tuota väärään suuntaan ajattelemista voi tehdä vahingossa tai sitten ihan tarkoituksella. Eli joko tietämättään hylkää omaa katsantokantaa vastaan olevia tutkimuksia tai sitten tekee sen systemaattisesti, jotta saa omalle tutkimukselle oikean lopputuloksen.

      2. Tulee väkisin mieleen tämä kun pääministeri sanoi että Suomessa on negatiivinen ilmapiiri. No tähän joku tutkija totesi, että väärin meni, kun ei ole kansainvälistä tieteellistä näyttöä että negatiivisuutta olisi.

  3. Juhana Torkin Puhevalta on maan paras myynnin oppikirja. Itse sain sieltä paljon – mm. ”hajottavan puheen”-tekniikan, johon en ole törmännyt missään myynnin oppikirjassa ja niitä olen lukenut paljon. Tätä tekniikka olen jo käyttänytkin menestyksekkäästi. Tarinan valta meni ostoslistalle. Ostopäätökset, kuten kaikki muutkin päätökset perustuvat aina tunteeseen. Ns. järkisyyt toimivat vain muodollisina perusteina. Tarina on kaikki kaikessa, jos ihmisiin halutaan vaikuttaa. Tämän tiesi jo aikanaan eräs itävältalainen kuvataiteilija kehittäessään maailman suurinta brändinrakennuskoneistoa Saksassa 20-40-luvuilla. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua
Jari Parantainen

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua

Osmo Soininvaara on mielestäni terävä heppu. Seuraan hänen blogiaan tiiviisti, vaikka en aivan aina hänen päättelyketjujaan täysin ymmärräkään. Paljon olen häneltä kuitenkin oppinut. Joulukuussa 2018

Image of camel in desert Wahiba Oman
Jari Parantainen

Jahtaako Porin Jazz väärää kamelia?

Porin Jazzin toimitusjohtajaksi valittu Aki Ruotsala tuntuu uskovan, että homoudesta voi ”parantua”. Niinpä festareiden hallitus reagoi ripeästi eilen. Se hyvästeli toimarinsa, siis ennen kuin tämä

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.