Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Minun toimialaani ei voi uudistaa

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Ryystin pepsit väärään hormiin, kun luin eilen Kauppalehteä (23.1.2014). Anna Juvonen oli kirjoittanut napakan reportaasin hautausbisneksestä.

Jutussa Suomen Hautaustoimistojen Liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius lausui kuolemattoman ajatuksen:

”Uudet heureka-ideat tai ansaintamallit ovat alalla mahdottomuus. Suomalaiset ovat hyvin vaatimattomia ja hautaus järjestetään tietyn perinteen mukaan. Mitään uusia markkinoita ei ole.”

Lisäksi Forsius totesi, ettei edes uusia arkkumalleja kannata suunnitella. Se olisi turhaa. Suomalaiset ostavat kuitenkin joko perinteisen valkoisen tai pohjoisessa suositun puisen yksiön.

Aina kun joku väittää, ettei hänen toimialaansa voi uudistaa, kuulen jo kaukaa selvää taalankahinaa.

Kommentista tietää satavarmasti, että kohta rytisee. On vain ajan kysymys, että joku tulee tuulettamaan nurkat.

Onneksi Juvonen oli etsinyt juttuunsa kontrastiksi yrittäjän, joka nimenomaan aikoo hämmentää taantunutta markkinaa. Lauri Nevalainen aikoo rakentaa kehittämänsä Tuhka-konseptin ympärille franchisingin.

”Nevalainen haluaa luoda hautausalan McDonald’sin.”

No mikäs mies se Nevalainen sitten on? Tai oikeastaan kiinnostavampaa on se, mikä hän ei ole.

Nevalainen ei ole pitkän linjan hautausurakoitsija. Hän on toiminut aiemmin Aasian vientikaupassa ja opetustehtävissä.

Näin se usein menee. Minkä tahansa bisneksen konkarit ovat urautuneita ja sokeita. Uudistajat tulevat jostain toimialan ulkopuolelta.

Toimialasi saneeraa joku, joka ei piittaa pätkääkään, miten juuri sinun alallasi kuuluisi toimia.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

43 kommenttia

  1. Toimarit pelkää ostajia 22.1. Kauppalehti

    Meni punaviini väärään kurkkuun, kun luin Kauppalehdestä Pricewaterhousecoopers -tutkimuksen, jonka viesti alkaa näin: “Suomalaiset toimitusjohtajat pelkäävät kuluttajien ostokäyttäytymisen murrosta enemmän kuin mitään muuta talouden trendiä.” Tästä lisää…
    https://www.edealer.fi/blogi/toimitusjohtaja-pelkaa-ostajaa-kauppalehti-22-1/

    Alkaa jo hieman ottaa päähän medioista tuuttaavat uutiset – mollivoittoisia pääsääntöisesti, vaikka todellisuudessa kentällä yritetään oikeasti kädet savessa murtaa vanhoja rakenteita ja uudistua. Joissakin hierarkiakukkasissa se vaan kestää aikansa – kuten tuolla hautausbusineksessa. Joissakin tapaamisissa sen oikein aistii – päätöksentekijä on jo luovuttanut ja odottaa siirtymistä leppeämmille laitumille. Ja tarjoaa tuhannen taalan paikan alaa uudistaville pelle pelottomille. Ollilakin kirjoittaa tänään Hesarissa luovasta tuhosta, kokemusta kun on.

    1. Onhan se tietysti johtajan kannalta ankeaa, kun jotkut (siis asiakkaat) eivät suostu jatkamaan bisneksiä vanhaan hyvään malliin. Juoksevat perkeleet kaiken maailman kotkotusten perässä, kuten laadun, helppouden, hinnan ja mitä niitä nyt lieneekään.

      Oikeassa olet, monet jäähdyttelijät jumittavat tulppana. Mutta onneksi hautausbisnes hoitaa heidät lähivuosina alta pois. Viimeistään sitten alkaa tapahtua.

  2. Varmasti löytyisi kysyntää erilaiselle hautaustoimistolle. Esimerkiksi vainajan ollessa kova Elvis-fani, kauniit Elvis-teemaiset hautajaiset olisi kova juttu. Vastaavia ideoita voi kehittää vain taivaan ollessa rajana. Ovathan häätkin muuttuneet. Entistä enemmän vietetään erilaisia teemahäitä.

    1. Totta puhut Joni. Häätkin ovat aina olleet hyvin pyhä toimitus. Miksei sitten hautajaisia voisi muka teemoittaa vainajan tai hänen läheistensä mielenmaiseman mukaiseksi?

      Tässä jos missä sosiaalisella paineella on valtava merkitys. Vasta muiden esimerkki antaa luvan toimia toisin.

      Tarkoitan, että jos muutama rohkea järjestäisi teemahautajaiset, pian suuret joukot seuraisivat kiltisti perässä ja alkaisivat apinoida.

  3. Serkkuni pojan kanssa olemme jutelleet joskus hautajaisista. Ja kumpikin on sitä mieltä, että hautajaisissa pitäisi muistaa iloita siitä, että kuinka pitkän ja hyvän elämän olemme eläneet vainajan kanssa. Eli miksi surea sitä mikä on mennyt pois vaan mieluummin pitää iloita siitä, mitä on saanut.

    Nykyinen hautauskultuuri perustuu juuri tuohon jälkimmäiseen. Surraan hautaustoimistossa, surraan kappelissa, surraan haudan ääressä ja surraan kahvitilaisuudessa. Laitetaan hesariin ilmoitus ja maksetaan laskut.

    Miksei hautajaiset voisi olla bakkanaali, jossa muistellaan lämmöllä vainjaa, nauretaan vanhoille iloisille tapahtumille. Syödään hyvin ja lähetetään arkku tai uurna matkalle hautausmaalle. Ilman että seisotaan kolmenkymmenen asteen pakkasessa maahankaivetun kuopan edessä ja itketään ja luetaan kirjoista kopioituja muistolauseita.

    Itse ainakin halusin kunnioittaa vainajaa muistelemalla hyviä hetkiä ja kertomalla niistä muillekkin.

    Eli kaikkea voi uudistaa ja tuoda erilaista näkemystä. Joillekuille tuo uudistus hautausalalla voisi tyoda uudenlaisen tavan muistaa ja surra. Viimeinen muisto vainajasta voi olla hyytävän pakkasen sijaan iloa ja naurua. Sellaista jota monikin vainaja kaipaisi itseään muistettaessa.

    Eli uudistuminen on vain pelkoa siitä, että vanhat traditiot ja toimintatavat hylätään. Ja jos muulla ei voida estää, niin moraalisäännöt toimivat aina.

    1. Jokainen on nähnyt telkkarista, miten hautajaiset voisivat kääntyä myös myönteiseksi tapahtumaksi esim. New Orleansin tapaan.

      Sikäli kenenkään on aivan turha väittää, ettei se voisi toimia – vaikka toki kulttuurierot on pakko ottaa tosissaan.

      Mutta olen ollut itsekin avain supisuomalaisissa hautajaisissa, jotka kääntyivät lopulta juuri kuvaamasi kaltaiseksi vainajan myönteiseksi muistelemiseksi. Jotkut jopa nauroivat session aikana.

    1. Kiitos Zepa! Kirjoituksesi tarjoaa mainion näkökulman siihen, miten näppärästi hautausurakoitsija voisi asemoitua uuden ajan palvelutarjoajaksi.

  4. Hautajaisbusiness kaipaa uutta happea. Kyllä. Entäs se elinkaaren alkupää. Kätilöliitto on tehnyt aloitteen SYNNYTYSTUPA-konseptista. Enemmän vähemmällä. Kevyemmin toteutettuna. Lähempänä synnyttävää äitiä. Kertakaikkisen ansiokas juttu. Taitaa kuitenkin olla niin että synnytys on nykyisellään niin hyvä business että nykyiset toimijat eivät suostu kannibalisoimaan omaa kukoistavaa keskusairaalavaltaista synnytystehtailua. Tilannehan on tulevaisuudessa se että Utsjoelta roudataan se synnyttävä äiti Ouluun. Ellei Utsjoelle perusteta synnytystupaa.
    https://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=13420/type=1

    1. Totta, näitä kertakaikkisen jämähtäneitä käytäntöjä riittää ympärillämme vaikka kuinka paljon. Niihin on vain itse kukin niin tottunut, että sokeus iskee.

      Sehän on selvä, etteivät lääkärit halua häiriköitä (eli kilpailijoita) sotkemaan omia bisneksiään. He sitä paitsi aina voivat heristellä sormeaan ja vedota milloin mihinkin kuolleisuustilastoon tarpeen mukaan

  5. Huippujuttu jälleen, kiitokset Jari! Jospa Suomen Yrittäjien jokaisen jäsenryityksen jokainen johtaja lukisi sen…. sitä odotellessa…

    1. Tuolla kommentillani tarkoitin kunkin oman toimialan perusoletusten kyseenalaistamista…

      1. Törmään Forsiuksen kaltaiseen ajatteluun tosi usein. Johtajan mielestä mitään ei ole enää tehtävissä. Markkina on pilalla. Kaikki kivet on jo kuulemma käännetty.

        Usein on kyse siitäkin, että kun ei ole tarjontaa, ei tietenkään ole kysyntääkään. Eikä sitä tarjontaa muka kannata kehittää, kun ei sitä osta kukaan kuitenkaan.

        Entä mistä johtaja tietää, etteivät uudet ideat toimi. No siitä, että kerran kokeiltiin 17 vuotta sitten yhtä juttua, eikä se pelittänyt silloinkaan. MOT.

        1. Moi, ehkä osittain on kyse samasta asiasta, josta Rolf Dobelli kirjoitti Viisaan Toiminnan Taito-kirjassaan: Esiintyvyysvaikutuksesta. ”Meidän on vaikea ajatella asioita, joita ei tapahdu (non-occurrences). Olemme sokeita sille, mitä ei ole.”

          1. Kiitos Päivi, olen samaa mieltä. Tästä samasta syystä seuraava iso ulkoistusbisnes kasvaa jostain sellaisesta yritysten prosessinpätkästä, jota ei muka voi ulkoistaa. Jälkikäteen sitten huomaamme, että hupsis, kyllä se sittenkin onnistui.

            Esimerkiksi taloushallinto oli vielä 10–15 vuotta tätä sarjaa. Se oli kuulemma niin elimellinen osa yrityksen toimintaa, että ulkoistaminen oli mahdotonta. Kuinkas sitten kävikään?

            Tuo Dobellin kirja on muuten tosi hyvä opus, se pitäisi sisällyttää ainakin insinöörien koulutusohjelmaan pakolliseksi tenttikirjaksi (Cialdinin Influencen ohella).

  6. Kuolleiden lajitovereiden kuoppaaminen täytyy olla tolkuttoman hyvää businesta. Edesmenneiden ihmisten puulatikoihin pakkaamista ja maahankaivuuta suojellaan ja säädellään tabuin, normein ja kartellein. Hinnat vaikuttavat päätä huimaavilta. Kirkon osuutta busineksesta sääntelevät lait säätää kirkolliskokous eli toiminnanharjoittaja itse. Onhan näitä irtiottoja esitelty aika ajoin: timantiksi puristamisesta ulkoavaruuteen ampumiseen. Eiköhön tähänkin pakolliseen ihmiselämän osaan joku heurekan keksi.

  7. En muista ainakaan koskaan nähneeni minkään hautaustoimiston tarjoavan hautausta ”avaimet käteen” -palveluna. Eli esimerkiksi tyyliin:

    – Hinnalla X saa arkun, kukkalaitteen ja kahvitarjoilun muistotilaisuuteen
    – Hinnalla Y saa kalliimman arkun, näyttävimmän kukkalaitteen ja ruokatarjoilun muistotilaisuuten.

    Lisämaksusta teemahautajaiset, muistotilaisuuspaikan varaus, yhteydenotto pappiin, kuolinilmoitus haluttuihin lehtiin yms. Omaisten huoleksi jää ainoastaan ilmestyä surevana/iloisena paikalle.

    Mutta tiedä sitten miten hyvin konsepti ottaisi tuulta alleen. Toisaalta, voisi olla hyväkin palvelu, mikäli vainaja on omaisille (hautajaisten järjestäjille) joku kaukainen, hieman tuntemattomaksi jäänyt sukulainen tai omaiset sattuvat olemaan kiireisiä tai muuten vaan uusavuttomia.

    1. Yksikään vainajan läheisistä ei todellakaan pursu luovaa intoa, kun tilanne on päällä. Ja mistä tavallinen ihminen nyt yhtäkkiä muuttuisi joksikin juhlaformaattien kehittäjäksi?

      Esittämäsi kaltainen jämerä konseptointi auttaisi todella paljon.

  8. Tästä hautaustoimistoesimerkista haluan vähän jatkaa. Olen huomannut saman ja odottanut milloin rintamalla alkaa tapahtua. Suunnittelen konsepteja työkseni ja olen toivonut että pääsisin käsiksi tähän aiheeseen.

    Kun vilkuilen juoksulenkilläni hautaustoimiston näyteikkunan suljettuja valkoisia sälekaihtimia, joiden edessä tönöttää valtava hautakivi, mietin että en niin halua tätä kun kuolen. Lenkit kuluvatkin usein mukavasti ideoidessa konseptia, jollaisen itse haluaisin ostaa. Meidän kirkkoon kuulumattomien määrä kasvaa koko ajan, mutta en ainakaan vielä ole törmännyt palveluun joka olisi kiinnostunut tarjoamaan pakettia juuri tälle kohderyhmälle. Varmasti ainakin 80-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat haluavat aivan toisentyyppiset hautajaiset kuin mitä on tapana nykyisin.

    Löysin myös kiinnostavan esimerkin maailmalta missä yksi osa ideoimaani konseptia on jo hienosti paketoitu:

    https://www.urnabios.com/

    Maatuva uurna johon on sijoitettu puun siemen. Asiakas voi valita minkä puun haluaa. Tuhka luovuttaa ravinteita siemenelle. Voi valita haluaako jättää jälkeensä elävän puun vai hautakiven.

  9. Korjaus edelliseen: en ole ennen Nevalaisen tuoretta konseptia törmännyt palveluun joka olisi kiinnostunut tarjoamaan pakettia kirkkoon kuulumattomille…

    1. Tästä on kokemustakin. Hautaustoimistosta ei ollut mitään apua, kun olisi pitänyt keksiä ateistivainajalle sopivat hautajaiset. Leski ajautui lopulta tilaamaan papin paikalle, vaikka oli aivan selvää, ettei bileiden päähenkilö olisi ikinä sitä halunnut. Siellä hän nyt pyörii haudassaan niin, että kolina kuuluu.

      Kirkko on tuotteistanut seremoniansa vimpan päälle. Mutta kuten mainitsit, esimerkiksi meitä kirkkoon kuulumattomia on yhä enemmän. Siinäkin on yksi selkeä kasvumarkkina, johon hautaustoimisto voisi iskeä.

      1. Juuri näin. Esimerkkinä vielä tämä Nevalaisen yritys. Sen avaus on tervetullut ja oikeansuuntainen, mutta vielä voisi tehdä rohkeamman ja selkeämmän irtioton paketoimalla yksityiskohtaisesti kohderyhmille. Huomioni kiinnittyi yrityksen ainoaan tuhkauurnamalliin. Se on näkökulmastani kovin konservatiivinen ja kirkkosymboliikkaan viittaava tie-, puro-, ja lintu-reliefeineen. Mitä kaikkea jo pelkkä tuhkauurna voisikaan olla ja mitä sen ympärille voisi paketoida?

  10. Taas huomioita täältä Espanjasta. Täällä etenkin britit myyvät valmiita ”funeral planeja”, jossa tuleva vainaja hoitaa ajoissa homman kuntoon, helpottaen näin omaisten taakkaa. Palveluntarjoajasta riippuen tarjolla on erilaisia paketteja, joita voidaan vielä täydentää lisäpalveluin, kuten ohjelmatarjonnalla jne. Voit tilata vaikkapa ”vihreät hautajaiset”, jossa pääpaino on ympäristöystävällisyydellä. Kertamaksu tai kk-erä, valitse sopiva vaihtoehto.

    Palveluntarjoajalla on 24/7 -päivystysnumero johon kuolemantapauksen sattuessa omainen soittaa, ja prosessi lähtee liikkeelle. Kuljetukset, ruumishuonepalvelut ja muu byrokratia hoituu helposti ja kulut on jo hoidettu.
    https://www.goldenleaves.com/pre-paid-funeral-plans

    Siitä vain soveltamaan, suomalaiset hautaustoimistot, vai onko näitä jo?

    1. Kiitos Jarno, nämä ulkomaan katsauksesi ovat usein tosi hyödyllisiä – niin tälläkin kertaa.

      Sitä jaksan ihmetellä, miten laiskasti monet liitot seuraavat oman toimialansa tapahtumia muissa maissa. Luulisi sieltä irtoavan jäsenyrityksille valmiiksi testattuja konsepteja vaikka kuinka paljon.

      Jos jokin ulkomainen idea muka jostain kulttuurisyystä sovi Suomeen sellaisenaan, sitten sitä pitää soveltaa jo lokalisoida.

    2. Hei, tässä viimeinen yritys tarjota paketoituja hautauspalveluja eläville(toivottavasti ja tuskin kukaan osti ja maksoi 3000-9000 hintaista pakettia)asiakkaille. Kotisivutkin oli ja alue edustajat. Kotisivut hävisivät n. vuosi sitten. Hurjat suunnitelmat tuntui olevan muliistaa ala. Näitä tulee ja menee: https://www.facebook.com/pages/ProElegia/245968358832023?fref=ts

      Suomalaisten tekemät ”ennakkosopimukset” taitaa olla enemmän räätälöityjä toiveita kuin valmiiksi paketoituja. Jonkin verran niihin liittyy talletuksia, jotka ovat juridisesti henkilön/kuolinpesän, ei hautaustoimiston omaisuutta. Lisätietoja saa Hautaustoimistojen liitosta.

  11. Yrittäjällehän voisi ehdottaa ennakkomyyntikampanjaa? Bloggasin Nevalaisen kampanjasta joulukuussa. Hän esiintyy myös itse blogissa videolla. Hänellä on myös paljon muita rohkeita ideoita toimialaan liittyen. Tällaisia yrittäjiä Suomi tarvitsee, ei pelkkä tech-hypeä.

  12. Tän blogin juttuja lueskellessa saa miettiä onko tää joku huumori juttu vai kirjoitteleeko nämä maailmankuvaltaan vinksahtaneet tyypit tosissaan.
    Köyhät ja työttömät haukutaan. Omaa ylivertaisuutta kehuskellaan ja toista samanlaista taputellaan selkään kehujen lomassa. Pakko olla jotain vitsiä, ei noin pölhöjä voi olla. Hyvät naurut täältä aina saa kuitenkin.

    1. Olen poistanut nyt pian puoli tusinaa ala-arvoista natsivitsiäsi tästä keskusteluketjusta. Ole ystävällinen ja lakkaa haaskaamasta aikaani.

  13. Loistokasta, kerrassaan armollista nostetta, kiitos!
    Järjestin isälleni teemahautajaiset, juhlien koodari kun olen viimeiset parikymmentä vuotta ollut.
    Liki 80 henkeä oli haltioissaan. Isäni ei kuulunut kirkkoon, mikä sinänsä ei ratkaise vielä mitään!
    Isäni olisi ollut omissa hautajaisissaan tyytyväinen. Siitä on hyvä alkaa.
    Seuraava asiakkaani oli isäni sisko, seitsenveljisen perheen ainoa sisko, diakoni. Pitkänlinjan vahva soturitar, ihana tätini, joka luopui pakon edessä silloisen lain puitteissa miehestä, lapsista jne.
    Tätini kertoi 2 viikkoa ennen tarkalleen miten, missä ja että juuri sellaiset kuin isällesi teit, missä kaikilla on ihanaa! Hän jatkoi, olen koko elämäni kierrellyt surullisissa hautajaisissa, niinpä en sellaisia itselleni toivo.
    Miten kävi.
    Kaikki elävät veljet asettuivat vastarintaan, ja halusivat omanmielensä mukaiset hautajaiset.
    Niin tapahtui. Annoin tilaa.
    Minä ja poikani lähdimme matkalle osalla perintörahoistani.
    Se oli Anna tädin unelmamatka Positanoon.
    Nyt voisit Jari kerätäkin ryhmän täältä( olen mukana), sellaisen joka hautoo hautaamon, joka on ihana!

    1. Kiitos Leena, tarinasi on valaiseva! Siinä tulikin samassa paketissa havaintoja sekä poikkeavien että perinteisten pippaloiden kannattajista. Molempia siis löytyy.

      Mitä tulee bisnesehdotukseesi(?), toistan tällä foorumilla usein jankuttamani ohjesäännön: Maailma on täynnä mahtavia bisneksiä, joihin sen enempää sinun kuin minunkaan ei pidä sekaantua (tämän enempää).

      Onko sitten mitään järkeä viisastella toisten bisneksistä, jos ei ole aikomustakaan liata omia käsiä?

      Sikäli siinä saattaa olla paljonkin ideaa, että voimme ottaa oppia toisten toimialojen metkuista ja soveltaa niitä omaan liiketoimintaamme. Jokainen kun sokeutuu omalle hommalleen joka tapauksessa.

  14. Hoh hoijaa…alan uudistajat tulevat alan ulkopuolelta.

    Sitten kun nämä alan uudistajat ovat pukeneet potkupuvun muutamalle vauvalle, laittaneet pyjaman menehtyneelle kahdeksanvuotiaalle ja vanhempien kirjeen ja nallen kainaloon. Kuunnelleet vanhan miehen rakkaudentunnustuksen 60 avioliittovuoden jälkeen vaimolleen, joka puki hänelle sukat joka aamu. Kun on opettanut nuorelle yksinhuoltajaäitinsä menettäneelle käyttämään pyykkikonetta ja käynyt ostamassa hänelle imurin ja opettanut siivoamaan.

    Sitten kun uudistajat ovat ymmärtäneet, että yhden ABC huoltoaseman liikevaihtoa vastaavalla summalla pitää saada kaikki vuodessa haudattavat vainajat haudattua koko Suomessa, ja ylläpitämään tervettä liketoimintaa harjoittavat yritykset, jotka homman hoitavat, alkaa juttu ehkä valjeta näille ”alan uudistajille”.

    Itse olen ollut alalla 32 vuotta, viisikymppiseksi kohtuu kauan, mutta nautin työstäni. Ihmiset saattavat tulla luokseni melkoisen vyyhdin kanssa ja ajatukset voivat olla melko järjestymättömiä. Minun tehtäväni on asetella palikat järjestykseen, ymmärtää, mitä ihmiset siinä mielentilassa tahtovat ja millä budjetilla tämä saadaan toteuteuksi ja kuolinpesällä on siihen varaa. Olen siinä hyvä.

    Mitään bisnestä tällä alalla ei ole, eikä tule nämä ovat suutarinhommia, ylpeitten sellaisten.

    Vielä lopuksi, vaimoni Kyllikki on myös alan yrittäjä, alan todellinen uudistaja. Hän on lopullisesti siirtänyt alan arkkukaupoista pieniksi asiantuntijapalveluita tarjoaviksi yrityksiksi. Hän on tehokas, oikeudenmukainen, rohkea ja hartiansa kestävät enemmän kuin monen muun, myös kaiken loanheiton. Hän on aina toivottanut kaikki uudet yritykset alalle, mutta rehellisesti kertonut mielipiteensä mahdollisuudesta onnistua tämän kokoisilla markkinoilla. Hän ei näihin keskusteluihin osallistu, koska se ei johda mihinkään, kuten tuskin tämäkään minuinkaan kommentti.

    Mukavaa idearikasta kevättä

    Petri Forsius

    1. Petri, kiitos kommentistasi. On tietysti hienoa, että puolustat vaimosi näkemystä.

      Käsittääkseni useimmat liitot ovat kuitenkin edunvalvontajärjestöjä. Puolisosi on ottanut vastaan lobbarin työn. Toivottavasti hän ei itse ajattele, että jos joku on hänen julkisesti esittämistä väitteistään eri mieltä, kyse olisi loanheitosta.

  15. Ihan vaan tiedoksi, liitossa ei ole yhtään työntekijää. Huomaa toimialan koko, tämäkin homma tehdään sydämestä.

  16. Hei Petri, älä suutu! Minusta on hyvä, että Jari ravistelee totuttuja näkemyksiä.

    Kun/jos riittävän moni valitsee erityyppiset hautajaiset, siitä tulee se ”tavallinen tapa” tai ”normi”. Uskon, että nyt vain luulemme, että kukaan ei halua erilaisia hautajaisia, mutta jos vaihtoehtoja tulee lisää ja ihmiset alkavat kuulla eri tavoilla toteutetuista hautajaisista niin varmasti hautajaisten kirjo lisääntyy!

    Sitä paitsi kuluttajabisneksessä vaikuttaa usein ajattelumalli, että ”kukaan ei halua erilaista”. Mutta jos tätä erilaista ei ole edes tarjolla, joten miten sitten voidaan tietää, että kukaan ei sitä halua?

    1. Ole huoleti Hilla,

      Mun tehtävä ei ole kyseenalaistaa asiakkaan toiveita. Jos asiakas toivoo Rolling Stonesia esiintymään hautajaisiin, lupaan ainakin tiedustella sopisiko heille ja mitä se kustantaa. Hautajaisten tulisikin olla vainajan näköisiä. Arkku edustaa vainajaa Siunaus-tilaisuudessa, emmekä me ”fakkiuiuneet” yrittäjät halua ketään estää tuomasta uusia malleja tai muuta markkinoille. Kannattavaa sei ole ja sen me tuomme julki, markkina on hyvin pieni, eivätkä ihmiset halua sijoittaa kuolemaan vaan elämään. On olemassa tosi persoonallista tavaraa tarjolla, mutta kun siiä tilanteessa kun näitä ostetaan on usein pakka aika sekaisin, turvaudutaan usein perinteiseen, niin se vaan on.

      Hautaustoimilaissa sanotaan, että tulisi kunnioittaa vainajan vakaumusta, HYVÄ! Niin sen pitää olla, ja näin me asiakkaille kerromme. Silloin tällöin ympäristön paine saa omaiset järjestämään täysateistille kirkollisen siunauksen ympäristön paineesta, ei hyvä: Mutta emme me voi tuomita asiakkaita, neuvomme kyllä mielellämme ja kerromme vaihtoehdoista. Joskus joku omainen kysyy voisiko sille papille sanoa, ettei tarvitse puhua siitä Jeesuksesta. Vastaan, ei voi, se on hänen työnsä ja vakumuksensa. Jos pyydetään kirkollista toimitusta, otetaan sellainen vastaan. Yksilöllisyys toivottavasti lisääntyy, se on oikeaa vainajan kunnioittamista. Kauhukuva taas se, että sairaalan lämpökeskuksen ovelta ojennetaan pussillinen tuhkaa omaisille.

      Eiköhän tämä case ala olla closed, TUHKA projekti elää vieä pari vuotta, viiden vuoden päästä tuskin kukaan muistaa, veikkaan.

  17. Jos kohderyhmänä pidetään surevaa leskeä niin tuskin sieltä mitään kovin hurjia ideoita kuuleekaan. Mutta eikös kohderyhmä pitäisi kuitenkin olla vielä elävät ihmiset ja heidän kanssa tehtävä sopimus eli tässä tapauksessa testamentti. Perustestamentti on erittäin yksinkertainen, mutta asia on kuitenkin ihmisille vieras ja pelätään lakimiesten kuluja. Hautaustoimisto voisi tarjota ilmaista lakiapua ja testamentin tekoa ja samalla sovitaan näyttävästä lähdöstä. Tai jos hautaustoimistoon sisään astuminen pelottaa niin sama palvelu ilmaiseksi netissä.

    Juttelin aikoinaan Loviisassa kavereiden kanssa jotka harrastivat tykillä ampumista. Kertoivat hautajaisista joissa testamentin mukaisesti omaiset vietiin ulkoluodolle ja tuhkat ammuttiin tykillä torvisoittokunnan soittaessa. Näistä hautajaisista on jo 15 vuotta enkä edes ole tavannut vainajaa, silti se edelleen puhuttaa.

  18. Hyvää joulua Jari, ja kiitos viihdyttävästä Blogistasi. Oli pakko laittaa tähän keskusteluun. Taisin ennustaa tälle uudistajalle parin vuoden historiaa ja kuulin juuri, että on sulkenut toimistonsa jo pari kuukautta sitten. Ei hätää, uusia uudistajia pyrkii innolla markkinoille, kaikki onnellisen tietämättöninä tämän pienen markkinan haasteista. Menestystä kaikille tulevaan vuoteen ja yrittämisen iloa kanssa ahertajille.

    1. Kiitos Petri! Vaikutat vilpittömän iloiselta siitä, että kilpailijasi on mahdollisesti epäonnistunut. Mukavaa alkavaa vuotta sinullekin.

  19. Joka alalle voi tuoda uutta näkemystä ja uusia palvelukokonaisuuksia/konsepteja sillä bisneksen täytyy kehittyä ja muuttua ajan saatossa , se että jokin asia on tehty 50 vuotta näin ei tarkoita että se pitää tehdä niin maailman tappiin asti.

  20. Vaarini kertoi aikoinaan kokemuksiaan 50-luvun New Yorkissa.

    Kadulla kävellessä oli jalkakäytävässä ollut isolla teksti:

    ”SEIS! Olette väärällä puolella tietä, siirtykää heti kadun toiselle puolelle.”

    Vaari teki työtä käskettyä ja löysi uuden tekstin:

    ”Kävelkää 50 metriä oikealla”

    Tuon talsittuaan vaarini löysi itsensä yllättäen hautaustoimiston edestä ja sen ikkunassa komeili iso mainos:

    ”Arkku ja hautajaiset vain 100 dollaria yhteensä. Kannattaako enää elää, kun voi kuollakin näin halvalla?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vesihana solmussa
Jari Parantainen

Tieteilijät vinkuvat kuin viljelijät

Tunnustan, etten ymmärrä tieteellisestä julkaisutoiminnasta tuon taivaallista. Mutta se saattaa olla pelkästään hyvä asia. Nimittäin tieteilijöille aihe saattaa olla liiankin läheinen. Ainakin sellainen vaikutelma syntyy,

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?
Jari Parantainen

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?

Jokainen myyjä oppii tunnistamaan vaaran merkit. Itse pelkään erityisesti sellaisia asiakasehdokkaita, jotka viljelevät brändi-sanaa. Brändin määritelmää voi jokainen käydä tankkaamassa vaikkapa Wikipediasta. Luultavasti et tule

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.