Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Käyttikö Gates PowerPointia itse?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Aloin vaihtaa työkaluja vuonna 2007. Ensin hylkäsin Microsoftin Outlookin, jota ehdin vinguttaa kymmenen vuotta. Firmani siirtyi Googlen yrityssovelluksiin.

Siitä lähtien olen käyttänyt postieni käsittelyyn 99 prosenttia ajasta Googlen selainkäyttöliittymää tai puhelinsovellusta.

Aluksi hirvitti. Mitä tapahtuisi, jos Googlen pilvipalvelu saisi hikan?

Huvittavaa kyllä, seitsemän ensimmäisen vuoden aikana on vain kerran iskenyt jakso, jolloin systeemi hiukan hidasteli muutaman tunnin. Siitäkin on kulunut jo kuusi vuotta.

Sikäli kuin olen huomannut, Google ei ole mennyt nurin kertaakaan. Omilla järjestelmillä emme päässeet koskaan lähellekään vastaavaa luotettavuutta. Silti maksoimme ainakin kymmenkertaista hintaa vastaavista palveluista.

Seuraavaksi kenkäisin Wordin, jota olen vihannut vuosia. Se on järkyttävän sekava kapistus.

En koskaan saanut todella haltuun esimerkiksi Wordin tyylimäärittelyjä. Miksen saa avata dokumenttia, jossa näkyisivät vain ne kolme tai viisi tekstityyliä, jotka olen ihan itse halunnut määritellä?

Word-inhoni johti jo aikapäiviä sitten siihen, että naputtelin dokumentteja mieluummin jopa InDesignilla. Siis aika raskaalla Adoben taitto-ohjelmalla. Mutta sen tekstityylit sentään toimivat loogisesti.

Sitten monoa sai Excel. Se on toki lajissaan ylivoimaisen fiksu kapistus. Tarvitsen vain kovin harvoin mitään mutkikasta. Googlen taulukkolaskenta osaa yhteen- ja vähennyslaskut aivan riittävän hyvin.

PowerPoint on ollut hankalin lempattava, vaikka se on aivan mahdoton muinaisjäänne.

Sovellus ei ole kehittynyt enää kymmeneen vuoteen millään oleellisella tavalla.

Ovatko tuotekehittäjät esimerkiksi koskaan osuneet neuvotteluun, jossa ryhmä haluaisi tuottaa PowerPoint-esitysmateriaalia yhdessä? Siis niin, että pelkkä lopputulos näkyisi seinällä ilman käyttöliittymähässäkkää.

Sen pitäisi kai periaatteessa onnistua ainakin niin, että kirjurin läppärillä näkyy yksi näkymä ja projektori toimii toisena näyttönä. Mutta sekoiluksi se menee kerta toisensa jälkeen, oli ohjaimissa millainen nörtti tahansa.

En nyt ala listata kaikkia PowerPointin omituisuuksia. Mutta kun juoksen kaiket päivät vetämässä työpajoja ja koulutuksia, esitysohjelmisto on työssäni aivan oleellinen rakkine.

Lopulta parin tuttavan kommentit ja kokemukset saivat aikaan sen, että aloin alkuvuodesta vilkuilla sillä silmällä Applen Keynotea PowerPointin vaihtoehdoksi.

Lankeamistani tosin vaikeutti se, että omenatehtaan porukat panivat toimistosovelluksensa hiljattain täysremonttiin. Niistä kun piti saada iPad- ja iPhone-yhteensopivia.

Uudistuksen tuottama älämölö kuulosti pahalta. Sydänkohtaukset ja aivoveritulpat levisivät Keynote-konkareiden parissa kuin kulovalkea.

En kuitenkaan ehtinyt käyttää vanhaa versiota juuri lainkaan. Siksi en onneksi tiedä, menikö päivityksessä hukkaan jotain oleellista.

Nyt olen kuitenkin hurahtanut uudistettuun Keynoteen niin, että avaan PowerPointin enää joskus vahingossa. Vaikka Apple-intoilijat usein liioittelevat mäkkisovellusten käytettävyyttä, Keynote tuntuu PowerPointia selvästi selkeämmältä.

Maanantaina vedän Aalto EE:n porukoille koulutustuotteiden tuotteistuskoulutuksen. Niinpä lähetin tänään aamulla esitysmateriaalini etukäteen pdf-pakettina. Halukkaat voivat tulostaa sen itselleen muistiinpanojensa pohjaksi.

Koska esitykseni perustuvat yhä enemmän pelkkiin kuviin, niitä kertyy koko päivän kestävään koulutukseen helposti 150–200 kappaletta. Kaikkien tulostamisessa ei ole mitään järkeä.

Tuuttasin aaltolaisillekin karsitun pdf-version. Ja nyt tullaan sellaiseen pieneen eroon, jollaisia PowerPointista ja Keynotesta löytyy vähän väliä.

    1. PowerPointille täytyy aina erikseen kertoa, että pdf-tulosteeseen EI saa päätyä piilotettuja esityssivuja.
    2. Keynotelle täytyisi erikseen mainita, jos pdf-tulosteeseen pitäisi tulla mukaan myös piilottamani esityssivut.

Mikä merkillinen microsoftilainen logiikka sanoo, että jos olen piilottanut esityksestäni sivuja, haluaisin ne kuitenkin pdf-pakettiin mukaan?!

Gatesilaisten ratkaisu on johtanut siihen, että olen vuosien mittaan joutunut tulostamaan pdf-version noin ziljoona kertaa kahdesti. Voi sitä hukatun työajan määrää.

Lisäksi pari kertaa asiakkaalle on päätynyt versio, joka on sisältänyt juuri niitä sivuja, joita hänelle ei olisi pitänyt mennä.

Tarina kertoo, että Keynote suunniteltiin aikanaan ensisijaisesti Steve Jobsin omaan käyttöön. Onkohan Bill Gates käyttänyt PowerPointia koskaan?

Kuva: Copyright © JStone / Shutterstock.com

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

34 kommenttia

  1. Mitä Officen versiota käytit? Itselläni on PowerPoint 2010, eikä se ota mukaan piilotettuja dioja, kun tiedoston tallentaa pdf-muotoon.

    1. Käytössäni on siis PowerPoint for Mac 2011 (v 14.0). Sen tulostusdialogiboksissa on valittuna oletuksena kohta ”Print Hidden Slides”.

      Tuo riesa on kuitenkin vain yksi esimerkki monien joukosta. Kuten Petteri Twitterin puolella mainitsikin, Keynote on vain paljon modernimpi ohjelmisto yli 20-vuotiaaseen PowerPointiin verrattuna.

      1. Sama asetus on oletuksena päällä Windows-Officenkin tulostusasetuksissa. Siksi *tallennankin* esityksen pdf-muotoon enkä tulosta (erillisen pdf-ajurin kautta).

        Kai pdf löytyy Mac-Officenkin tiedostomuotovalikoimasta?

          1. Jeremias, olen tavattoman helpottunut kysymyksestäsi. Se antaa toivoa.

            Rakas vaimoni joutui aikanaan selittämään insinöörimiehelleen (=minulle) vuosikausia, ettei hän oikeastaan tilannut ratkaisujani. Hän halusi vain, että kuuntelisin hänen murheitaan.

            Olin raudanluja Microsoftin kannattaja 1980-luvun lopulta ainakin 20 vuotta. Pidin Apple-porukan uskonnollista asennetta raivostuttavana. Jobsin leiri tarkoitti aina vähemmmistöä, vaihtoehtojen ja kilpailun puutetta, kalliimpia laitteita jne.

            En lakkaa ihmettelemästä, miten tässä kävi näin. Vielä aivan hiljattain maksoin vuosittaiset lisenssimaksut kehityspaketista, joka sisälsi kaikki Microsoftin sovellukset, käyttöjärjestelmät ja kehitysvälineet.

            En keksi muuta selitystä kuin että Microsoftin menestys teki siitä laiskan. Se jämähti insinööritaloksi samalla tavalla kuin Nokia. Se onnistui karkoittamaan vaihe kerrallaan jopa kaltaisiani peruskannattajia.

            Suurin osa keskusteluun osallistuneista tuntuu ajattelevan, että valitan jostain yksittäisestä ohjelmisto-ongelmasta. Arvostan toki jokaista kommenttia, koska kirjoittajien ajasta kilpailevia vaihtoehtoja löytyy tuhansia.

            Silti pelkään, että tässä näkyy nyt juuri se, miksi Suomi on kusessa. Sorrumme saivartelemaan teknisistä nippeleistä, kun pitäisi keskustella jostain ihan muusta.

        1. Öh, miksi Powerpointista pitäisi tulostaa pdf-muotoon? Niin piti tehdä ennen sovelluksista, jotka eivät tukeneet pdf-muotoa suoraan, mutta se oli kömpelö kiertotie.

          Ei ole koskaan tullut mieleen tulostaa kalvoja pdf:ksi jakamista varten. Tallentamalla ne suoraan (Save As | PDF) pdf-muotoon pystyn vaikuttamaan mm. kehystykseen ja tekemään handoutit (2/sivu) pdf-tiedostoon. Eikä piilotettujen diojen tulostus ole oletuksena valittu (ainakaan Windowsissa).

  2. Sama juttu itsellä, ei piilotettuja dioja pdf-versioon oletuksena. Ehkä Mac-versiossa on toisin?

    Powerpoint on yli 20 vuotta vanha, Keynote vasta 11. PP:llä on historian painolastia. Mutta jos esitykset koostuvat pelkistä valokuvista, kumpikin on overkill. Käyttöjärjestelmän oma slideshow riittää kuvien vaihtamiseen.

  3. Ymmärrän tuskasi, etenkin Wordin osalta. Viimeksi eilen kamppailin ihan saman asian kanssa: miksi sovellus ei voi uskoa, että haluan todellakin käyttää vain tällaista muotoilua dokumenteissani ja tuollaista en. Liian usein sorrun itsekin tuohon indin käyttöön kiukuissani. Mitä se asiakaslähtöisyys taas olikaan?

    1. Yksi varmasti eniten hämminkiä aiheuttavista ideoista on mahdollisuus määritellä tekstityyli uudelleen jonkin satunnaisesti muotoillun katkelman perusteella.

      Ajatus on tietysti hieno. Mutta kuinkahan monta kertaa olen itsekin onnistunut sotkemaan koko dokumentin vahingossa tuon ”käyttöä helpottavan” ominaisuuden avulla.

      Sama vaivaa monia muitakin sovelluksia. Mutta InDesignissa sotkut ovat tosi harvinaisia. Tyylien käsittely on sen avulla vain niin kertakaikkisen pomminvarmaa hommaa.

  4. Kai olet huomioinut, että Googlen katalogista löytyy myös powerpointin vastine? Helpottaa hommia, kun kaikki tiedostot ovat yhdessä varmassa paikassa tallessa.

    1. Selkeä ykköskriteerini on kuitenkin se, että esitysohjelmisto pysyy pystyssä. Se nyt ei vain saa tiltata kesken puheen, koulutuksen tai seminaarin.

      Tällä perusteella olen heittänyt niin Googlen kuin esimerkiksi Prezinkin yli laidan. Jos saan sovelluksen nurin jo ensimmäisen vartin aikana, tsekkaan tilanteen parin vuoden päästä uudelleen.

  5. Oili, mikä tyyleissä on ongelmana? Tein kokeilun vuoksi pohjan, jossa on vain kolme eri tyyliä (otsikko, normaali, sisennetty). Ne tulevat käyttöön automaattisesti pohjatiedoston mukana, tai ne voi hakea käyttöön jälkikäteen omalla painikkeella.

    Wordin ongelma on se, että pitkän historian vuoksi se pyrkii täyttämään kaikenlaisia tarpeita ja tyylien käsittely on laajentunut turhan monimutkaiseksi. Lisäksi harva on saanut koulutusta uusimpien versioiden käyttöön ja yrittää edelleen toimia siten kuin 10-15 vuotta sitten kurssilla opetettiin.

    1. Sattaa hyvin olla, että tuijotamme nyt kaikki Wordin eri versioita. Omani on Word for Mac 2011, joka lienee edelleen viimeisin versio Apple-puolelle?

      Format / Style -dialogiboksi listaa kymmeniä oletustyylejä, joista yhtäkään ei voi valita niin, että Delete-painike aktivoituisi. Päättelen siitä, ettei niistä edelleenkään pääse eroon millään.

      Mutta se on tosiaan totta, että joka tapauksessa Wordin tyylien pyörittelytapa ylittää useimpien käsityskyvyn. Niin harvoin näkee sellaisia dokumentteja, joissa asia olisi kunnossa.

      1. Testaan Macillä, kun pääsen kotiin, mutta Windowsissa tyyli poistetaan hiiren kakkospainikkeella ja sen jälkeen Remove from gallery. Laitoin Twitteriin kuvan dokumentista, jossa on vain kolme tyyliä. Ne tulevat automaattisesti pohjan mukana kun uutta dokumenttia luodaan.

  6. Olen itse viimeaikoina käyttänyt PP:tä kuvan käsittelyyn. Kas kun Wordissa (2007) ei oo (helppoa) tapaa yhdistää kuvaa ja objekteja (esim. callout) yhdeksi kuvaksi (jpeg). Powerpointissa tuo onnistuu hyvinkin helposti. Tosi pöllöä.

    Officessa on tosiaan ehkä historian painolastia. En ole käyttänyt uusinta versiota onko paljonkin muuttunut. Ärsyttää ohjelmat, joiden käyttöä joutuu opiskelemaan. Exceliä tosin olisi kiva osata enemmän, se on usein pahasti vajaakäytöllä (esim. tiedon analysointi). Onneksi netti on pullollaan word- ja excel-ohjeita.

    Monet perusasiat hoituu Googlen palveluissa. Googlen dokumentit (tai Drive nykyään) on myös loistava tapa jakaa ryhmän kesken töitä, esim. opiskelussa. Kaikilla on sama versio sovelluksista ja töistä. Ja esityksen saa missä tahansa auki kun on vaan netti (ja muistaa tunnarin).

    1. Käytän itsekin esimerkiksi Googlen teksturia perushommiin yhä useammin. Kuten totesit, dokumenttien muokkaaminen ja jakaminen ryhmässä on sillä tosi näppärää.

      Lisäksi heitin esimerkiksi (taajaan tilttailevan) Mindjetin MindManagerin yli laidan pari vuotta sitten.

      Nykyisin maksan kiltisti runsaan 8 euron kk-maksua MindMeister-sovelluksesta, joka löytyy Googlen sovellusluettelosta.

  7. Nyt osuit aiheeseen, joka liippaa läheltä presissuunnitteljan sydäntä!

    Keynoten historiasta löytyy mielenkiintoinen tarina tästä Quora keskustelusta https://www.quora.com/Apple-company/Did-Apple-buy-or-create-the-Keynote-software. Keynote on ihan oikeasti suunniteltu Steve Jobsin esitysspeksien mukaan. Usein kuulee puhuttavan siitä, että PowerPoint pilaa esitykset. Silti yksi lähihistorian tunnetuimmista tarinankertojista halusi itsellensä kehitettävän PowerPointin kaltaisen, mutta paremmin videota ja animaatioefektejä (!) toistavan softan.

    Petteri on oikeassa siinä, että PowerPoint on hieman historiansa vanki. Se kärsii suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kaltaisesta ongelmasta – ominaisuuksia on lisätty vuosien mittaan ilman että mitään vanhaa ja toimimatonta poistetaan alta. Uusi tai asiaan vihkiytymätön ei ota enää softan avatessaan selvää mikä on pää ja mistä alkaa häntä.

    Esitysten suurinta ja yleisintä ongelmaa eli esitystarinan suunnitteluprosessin puutetta ei mikään softa maailmassa tule poistamaan. Se kun tapahtuu ihmisten korvien välissä ja paperilla.

  8. Omien tuotteiden käyttämiselle on oma englanninkielinen vastine:”Eating Your Own Dog Food” tai lyhyemmin dogfooding. Sanonta on ainakin legendan mukaan lähtenyt kirjaimellisesti koiranruokabisneksestä liikkeelle. Sitä on joka tapauksessa käytetty 80-luvun lopulla MS:n paimennuskirjeissä, joissa on kehoitettu talon väkeä käyttämään omia tuotteita. Sitä tarina ei kerro miten se on Bill Gatesiin tehonnut…

    1. Kun olin 1990-luvun puolivälissä mainostoimistossa töissä, laadimme Sun Microsystemsille mainoksia juuri tästä aiheesta.

      Sunilaiset halusivat siis ylpeillä sillä, että käyttivät bisneksissään omia koneitaan ja ohjelmistojaan.

  9. Mac-versiossa Powerpointin PDF-vienti on tosiaan niin simppeli, ettei siinä ole mitään säädettävää. Piilotetut diat viedään siinä missä muutkin.

    Wordin tyylien poistaminen käy samalla tavalla kuin Windowsissa. Tosin jostain syystä, jonka Jobs vei mukanaan hautaan, Macistä puuttuu se Del-näppäin. Ehkä tämäkin tehtiin Jobsia varten, eikä hän poistanut koskaan mitään?

    Officen lisäksi on muitakin sovelluksia, joiden Mac-versioista puuttuu hyödyllisiä ominaisuuksia Windowsiin verrattuna (esim. Evernote).

    Jobs ei pahemmin piitannut esitysgrafiikasta. ”Ihmiset, jotka osaavat asiansa, eivät tarvitse PowerPointia” hän sanoo jossain Isaacsonin elämäkerrassa, en nyt tähän hätään löytänyt sivunumeroa. Eikä hän tarkoittanut juuri Microsoftin ohjelmaa, vaan esitysgrafiikkaa yleensä. Sisäiset kokoukset pidettiin whiteboardin äärellä, ei Keynotella.

    1. … voisi siis yhtä hyvin kysyä, käyttikö Steve Jobs itsekään Keynotea?

      1. Petteri, katso yllä oleva linkki. Steve Jobs käytti Keynotea, mutta oikeassa kontekstissa, eli silloin kun hän halusi tehostaa ja havainnollistaa puhettansa kuvien avulla.

        Tuo Jobsin laushadus on irrotettu kontekstissa siinä mielessä, että se on Jobsin ”hienovaraista ohjeistusta” Applen sisäisiin kokouskäytäntöihin. Hän ei halunnut, että älykkäät ihmiset kokoontuvat huoneisiin tuijottelemaan ja kommentoimaan PowerPoint-dioja vaan ideoimaan ja kehittämään asioita – tähän fläppitaulu on paljon parempi ja tehokkaampi työkalu.

        Myös Bill Gates on syönyt omaa koiranruokaansa ja kulkenut kymmenessä vuodessa merkittävän kehityskaaren bulletpoint miehestä vaikuttavaksi tarinankertojaksi. Presentationzen-blogisti Garr Reynolds kirjoitti aiheesta täällä https://www.presentationzen.com/presentationzen/2010/08/the-naked-transformation-of-bill-gates-the-presenter.html.

        1. Kuten monista lähteistä olemme saaneet lukea, Jobs harjoitteli etenkin tuotelanseerauksiensa esityksiä ja demoja pitkään ja hartaasti. Esitysohjelmisto oli hänelle aivan oleellinen työväline.

          1. Jobsit tuotelanseeraukset perustuivat demoihin, vieraisiin ja Jobsin omaan puheeseen, joten esitysohjelman merkitys oli vähäinen. Esitykset olivat ainutkertaisia, joten vanhoja dioja ei tarvinnut kierrättää. Jobsin ei tarvinnut edes vaihtaa dioja itse, saati että olisi tulostanut niitä pdf:iksi ja lähettänyt jälkikäteen osallistujille.

            Mistä päästäänkin takaisin kysymykseen siitä, mihin esitysohjelmaa nykyään oikein tarvitaan? Jos hyvä esitys syntyy puhujasta itsestään ja kalvot ovat lähinnä kuvia, esitysohjelman toiminnot ovat 99 % turhia.

  10. Väite, ettei PowerPoint ole kehittynyt millään oleellisella tavalla viimeisen kymmenen vuoden ajalta, ei aivan vastaa omia kokemuksiani. Käytettyäni töissä hyvän tovin 2007 ja 2010 -versioita päivittäin jouduin äkkiseltään PowerPoint 2003:n ääreen, enkä osannut tehdä sillä yhtikäs mitään. Ribbonista voi olla montaa mieltä, mutta Office-sovelluksissa se on onnistunut havainnollistamaan käytettävissä olevien toimintojen käyttökeinot tavalla, johon perinteinen valikkorakenne ei olisi ikimaailmassa taipunut.

    SmartArt on aivan upea keksintö konsultille, jonka tehtävänä on tuottaa laatikkoja ja viivoja tosimaailman toimintaa kuvaamaan – ilmiömäinen tehokkuusboosteri omaan työhöni. Samaan syssyyn on pakko todeta, ettei PowerPoint välttämättä ole itselleni ensisijaisesti esitettävän materaalin tuotantoväline vaan piirrustuslehtiön sähköinen korvike. Tätä sisältöä katsellaan, muokataan, tuumataan ja taas tuunataan. Siinä käytössä luonnollisesti arvostaa hieman erilaisia ominaisuuksia kuin esitysmateriaalin PDF-handoutien tulostuksessa.

    Onko PowerPoint huonompi sovellus nyt kuin 10 vuotta sitten johtuen siihen kertyneistä toiminnoista, joilla sille löytyy käyttökohteita dataprojektorin ulkopuoleltakin? Osalle käyttäjistä näin varmasti on, joten siksi on onnellista, että maailmassa on tilaa useammalle kuin yhdelle sovellustoimittajalle. Keynotea en ikinä ole kokeillut, mutta sulaa hulluuttahan sen kehittäjiltä olisi yrittää jahdata MS:ää toimintojen määrässä. Samoin ei liene suuri yllätys, ettei MS purista irti ihan kaikkia mehuja tuotteistaan naapurin käyttöjärjestelmälle kehitetyssä versiossa. Toisaalta paras MS Office-versio kosketuskäyttöön löytyy tällä hetkellä iPadilta, Windows-tablettien odottaessa vielä vuoroaan, joten ehkei tämäkään olettama pidä enää kauaa paikkaansa.

    1. Tarvitseeko niitä uusia ominaisuuksia oikeasti? Käytän edelleen ainoastaan Officen 2003 versiota (ja tietysti Windows XP:tä). Kaikki hommat on saanut tehtyä enkä ole oikeasti edes suunnitellut työkalujen vaihtoa. 🙂

    2. Ne oleelliset uudistukset tietysti riippuvat käyttäjästä. Itse kaipaisin sekä PowerPointiin että Keynoteen ensimmäiseksi kunnollista moduuli- tai kirjastojärjestelmää.

      Esityksistä pitäisi voida tallettaa osuuksia helposti myöhemmin uudelleenkäytettäviksi ”aliohjelmiksi”. Ylipäätään hierarkian puute tekee vaikeaksi käsitellä isoja määriä esityksiä ja esityssivuja. Toki jäsennystoiminto (outline) vähän auttaa.

      Toisaalta esimerkiksi Keynoten kauko-ohjaus iPhonen ja langattoman verkon avulla on askel oikeaan suuntaan.

      Matkapuhelimeen saa näkyviin seuraavan esityssivun ja parhaillaan näkyvän sivun puhujan ohjeet. Esityksen sivuja voi vaihtaa kumpaakin suuntaan puhelimen näyttöä napauttamalla tai pyyhkäisemmällä.

      Lisäksi systeemi toimii näköjään myös niin, että voin ohjata esitystä edelleen perinteisellä läppäriin kytketyllä kauko-ohjaimella (Logitechin R400 tai R800). iPhone tai iPad toistaa silti (läppärin näytöllä näkyvän) puhujan näytön.

      Se taas tarkoittaa, että voin jättää koneen lavalle tai vaikka sivupyöydälle, mutta käyttää iPadia ikään kuin kannettavana teleprompterina, jos siltä tuntuu.

      Tietysti esitys olisi hyvä opetella ulkoa. Mutta joskus on hyödyllistä tarkistaa jokin vuosiluku, nimi tai lähde puhujan ohjeista. Tai ”ennustaa”, mikäs kuva sieltä seuraavaksi olikaan tulossa.

      Pitäisikin varmaan kokeilla jotain nuottitelineen tapaista systeemiä, jolla saisin iPadin lähelle yleisöä ihan tähän tarkoitukseen.

      1. Ohjasin Powerpointtia Ericssonin T68-puhelimella jo v. 2002 (silloin yhteys Bluetoothilla). Nykyään tietysti iPhonella helpompaa, kun puhelimesta näkee seuraavan dian ja omat muistiinpanot. Toimii hyvin myös Powerpointin kanssa.

  11. Keskusteluun voisi myös lisätä, että kuka ihme suunnittelee windowsin sellaiseksi kuin se on? Työkäytössä täysin käyttökelvoton ilman ladattuja/ostettuja lisäohjelmia.
    Mac on tehty työkäyttöön ja siksi väitänkin, että yritys säästää siirtyessään mac maailmaan. Tuen määrä vähenee ja ongelmat koneiden kanssa vähenevät.

    Esimerkki. Jos sinulla on 300 kuvaa, jotka pitää saada nettiin nopeasti ja kaikki pitää muuttaa tiff – jpg ja pienentää samalla max 800 pixeliä leveiksi. Kuinka tämän teet pc:llä (rajatut oikeudet niin kuin yleensä työntekijöillä), eli et voi ladata uusia ohjelmia?
    Mac – avaa Automator ja teet homman alle minuutissa.

    Lisäksi pc puolella kaikissa ohjelmissa (PP ym.) löytyy hirveä määrä erilaisia efektejä ja tyyliasuja, jotka ovat jostain 90 luvulta. Yksinkertainen on kaunista 🙂

    1. Windows on ns. käyttöjärjestelmä eli se tarjoaa vain peruspalvelut. Ideana on, että käyttäjä asentaa sellaiset sovellukset kuin itse haluaa/tarvitsee.

      Jos työssä tarvittavien ohjelmien asentaminen on estetty, yrityksen tietohallinto ei ole tehtäviensä tasalla.

  12. Olli U – Itse asiassa Apple on olemassa ensisijaisesti nimenomaan kuluttajia varten.

    Esimerkiksi Nasdaqin info Apple osalta kertoo seuraavaa: ”Apple (ticker symbol: AAPL) is one of the world’s leading consumer electronics and personal computer companies.”

    1. Kiitos Vellu, mielenkiintoinen tuo Bunkr-tarina. Voin hyvin kuvitella, miten älyttömältä firman liikeidea on vaikuttanut rahoittajien mielestä.

      PowerPointin markkinaosuus näyttää niin mahtavalta, että vain hullu kuvittelee uhmaavansa sitä. Mutta hyvä, että joku yrittää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

tarkistuslista-M
Jari Parantainen

Anna palautetta tapahtumajärjestäjän pikaoppaasta

Tapahtumajärjestäjän pikaopas on rakennettu kuuden tarkistuslistan ympärille. Yhteensä listoista löytyy 62 tärkeää tehtävää, joista moni unohtuu alan ammattilaisiltakin. Sivuja oppaassa on 30.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action