Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Miksei ilmastokriisi hetkauta sinua?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Toimittaja Katja Boxberg kirjoitti jutun tämän päivän Hesariin (4.5.2014). Artikkelin mukaan asiantuntijat kummastelevat, miten vaisua ilmastokeskustelu on Suomessa.

Tosin se jäi hiukan hämäräksi, minkä alan asiantuntijat ovat hämillään.

Minäpä kerron nyt kaikille hämmästelijöille, miksi tilanteessa ei ole mitään merkillistä.

1. Yhteismaan ongelma

Ensinnäkin kyse on yhteismaan ongelmasta. Tai tässä tapauksessa siis yhteisilman ongelmasta.

Koko maamme edustaa noin 0,8 promillea maapallon väestöstä. Yhden suomalaisen planeettaamme kuormittava osuus jää siis enintään muutamiin promillen miljoonasosiin, vaikka hän hotkisi kokolihaa aamusta iltaan.

On aivan loogista ajatella, ettei yksittäisen kärsämäkeläisen konservatiivin itsekäs käytös vaikuta ilmastoon pätkän vertaa. Niin kuin ei vaikutakaan.

Joku neropatti tulee kalastamaan merestä viimeisen kalan, jos hän vain siihen mitenkään pystyy.

2. Tulevaisuus tuntuu halvalta

Kuten monissa tutkimuksissa on todettu, ihminen pitää tulevaisuutta halvempana kuin nykyhetkeä. Siksi useimmat meistä ottavat kympin nyt heti mieluummin kuin satasen vuoden päästä.

Osamaksu toimii samasta syystä. Hinta ei tunnu lainkaan niin pahalta, kun sitä ei joudu maksamaan nyt.

Myös palavereja on helpompi sopia kauas tulevaisuuteen. Kunkin oma aika tuntuu arvokkaammalta huomenna kuin kuukauden päästä.

3. Syyt ja seuraukset menevät sekaisin

Artikkelin lopussa muutamat kadulla vastaan tulleet saivat vastata, huolestuttaako ilmastonmuutos. Nina Sillantaka tokaisi näin:

”Huolestuttaa todella paljon, varsinkin kun odotan lasta.”

Ilmeisesti Sillantaka on huolissaan lähinnä oman lapsensa tulevaisuudesta. Se on nurinkurista, koska juuri lapset ovat koko ilmasto-ongelman perimmäinen syy.

Kärsimme vakavasta väestöräjähdyksestä. Maailman väkiluku on kolminkertaistunut 72 vuodessa. Pahimpien ennusteiden mukaan nykyinen 7 miljardin porukkamme paisuu vielä yli kymmeneen miljardiin vuoden 2050 paikkeilla.

Suomalaiset kuitenkin ajattelevat edelleen kumman kieroutuneesti, että lasten hankkiminen on jopa hyve ja palkittava asia.

4. Ikävät asiat on mukavinta kieltää

Evoluutio on kehittänyt ihmisestä paitsi ikävän tehokkaan lisääntymiskoneen, myös omaa energiaansa säästävän patalaiskan lusmun.

Välttelemme kaikkea tuskallista, työlästä ja ikävää viimeiseen saakka. Toinen Hesarin haastattelema ohikulkija, Sampo Siikanen toimikoon edustavana lajinsa näytteenä.

”Ei [huolestuta] hirveästi. En usko ihmisen aiheuttamaan ilmastomuutokseen.”

Onkin aina kaikkein kätevintä tunkea pää puskaan ja toivoa, että paha menisi pois.

Jokin merkillinen logiikka sai kuitenkin Siikasen heti seuraavaksi toivomaan, että päättäjät kiinnittäisivät enemmän huomiota ympäristöasioihin.

Ainoa ilmastokriisin ratkaisu tulee olemaan ilmastokriisi itse. Vasta se muuttaa ihmisen käytöstä.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

14 kommenttia

  1. Asiaa. Ihan sama käyttäytymismoodi näkyy maamme hallinnon ylimmällä tasolla, siis siellä, jossa päätöksiä pitäisi tehdä – niitä ei tehdä. Alemmalla tasolla sama juttu, haikaillaan menneen palaamiseen kaikista mittareista huolimatta – maailma muuttuu ja sille et voi mitään. Joku muukin viisas sen totesi: ainoastaan kriisin kautta syntyy uutta. Näin se vaan näkyy toimivan.

    1. Ihminen on mestari laskemaan (ainakin lyhyen aikavälin) hyötyjä ja haittoja. Pelien ja skenaarioiden pohtiminen on meillä geeneissä. Käytöksemme ei muutu, jos emme usko riittävän välittömiin haittoihin.

      En kiistä myönteisen ajattelun ja porkkanoiden hyviä puolia. Mutta kunnon keppi vain toimii yleensä kymmenen kertaa tehokkaammin.

  2. Vihjailu siitä, että suomalaisen pitäisi ryhtyä lapsettomaksi maailman väestönkasvun lieventämiseksi, on todella typerää. Kun huomioidaan nykyisellä syntyvyydellä laskettu huoltosuhteen heikentyminen tulevina vuosikymmeninä, niin lapsettomuustalkoot varmistaisivat pahoinvointisen vanhuuden meille tuleville vanhuksille. Myopia ei kosketa näemmä vain ilmastoskeptikoita.

    1. Ilmaston kannalta lienee ihan se ja sama missä jälkikasvumme ostaa sen mopon ja jääkaapin, tilailee toisella puolen maapalloa valmistettuja kulutustavaroita tai syö sen Brasiliasta Pohjolaan lennätetyn pihvin. Suomessa pitää kaiken hyvän lisäksi vielä lämmittää asumuksia suuren osan vuotta, toisin kuin monissa lauhkeammalla vyöhykkeellä sijaitsevissa maissa.

      Huoltosuhteen ratkaiseminen lisääntymisellä kuulostaa hieman oudolta. Tästähän juuri moitimme ns. kolmannen maailman maita. Eikö olisi fiksumpaa pyrkiä rajoittamaan esim. kansainvälisin sopimuksin kaikkien maiden väestönkasvua, ja tarvittaessa tasata huoltosuhteita maahan- ja maastamuutolla?

      Toki nurkkakuntaisuutemme ja kansallisvaltiota ihannoivat ajatuksemme tekevät tästäkin vaikeaa.

    2. Jarno tuossa ehtikin jo viedä sanat suustani. Puheet huoltosuhteesta ovat vain yksi tapa väittää, että suomalainen lapsi on jotenkin parempi kuin jossain muualla syntynyt.

      Tuskinpa jaksamme pohtia vaippojamme vanhainkodissa vaihtavien hoitajien alkuperää, jos ilmastomuutos etenee pessimististen ennusteiden mukaisesti. Silloin meillä on vakavampiakin asioita murehdittavana.

  3. Oikeasti suurin syy ilmastokeskustelun vaisuuteen on se, miten erilaiset ”vassariryhmät” ovat ottaneet tämän omaksi keppihevosekseen taistelussa ”kapitalismia” vastaan.

    Kun suomalaisten keinot ilmastonmuutosta vastaan taistelussa ovat lähinnä ydinvoimasta luopuminen, tehoton luomutuotanto, korkea verotus, tulonsiirrot ja yritysten siirtäminen johonkin Kiinaan, niin hankala sitä on kenekään täyspäisen alkaa kannattamaan.

    1. Olen kanssasi kyllä samaa mieltä, etteivät moiset ”ideat” taida kantaa mihinkään.

      Esimerkiksi mainitsemasi luomutuotanto on käsittämätöntä romanttista hömppää. Jotkut minua viisaammat ovat laskeneet, että kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä kuolisi nälkään, jos ruoka pitäisi tuottaa luomuna. Maasta ei vain saisi revittyä riittävästi sapuskaa ilman lannoitteita ja torjunta-aineita.

      Vai lienevätkö luomun puolesta paasaavat vain niin ovelan linkolalaisia, että noin he saisivat rajatuksi ihmisten määrän runsaaseen pariin miljardiin?

  4. Vähän ohi aiheen, mutta ilmasto ei olekaan lämmennyt kuin edellisestä jääkaudesta lähtien. Kymmenetuhatta vuotta ja rapiat päälle. Miksi sen pitäisi yht äkkiä lakata lämpenemästä vaikka asiaa kuinka psykoloisoitaisiin?

    1. Kuulun niihin ihmisiin, jotka ostavat myös vakuutuksia kaiken varalta. Silti toivon kaikesta sydämestäni, että maksan niistä turhaan.

  5. Hei!
    Luen sinun postauksia aina isommissa satseissa ja taaskin sain ajattelemisen aihetta. Yhdistin päässäni tämän ja sen ”Vielä yksi hakemus”-kirjoituksen ja mietin, että tässähän olisi keino testata hakijan/rekrytoijan kykyä pohtia asioita pitkälle.
    Tämä nyt oli tälläinen randomi, kesken jäänyt ajatus.

    Carry on, as you were.

  6. Öö.. Empäs ymmärrä lainkaan tuota, etteikö keskustelu Suomessa voisi vaikuttaa myös maailman asioihin. Jos kaikki vain jättävät tekemättä oman pikkuruisen osansa silloin isossa mittakaavassa kaikki menee päin persettä.

    Mitä me voimme Suomessa sitten tehdä asian eteen. Meillä on tietoa, joten jaetaan tietoa muille kansoille. Olen tällä hetkellä Indonesiassa ja täällä on aivan hirveä katsoa kuinka 250 000 000 ihmistä heittää kaikki roskansa mereen. Onneksi öljy loppunee kohta niin muovijätteen määrä vähenee. Mutta toivottavasti koralliriutat selviävät siihen saakka.

    On paskapuhetta sanoa, ettei ilmaston lämpenemistä ole tai ettei ihmisellä siihen olisi vaikutusta. Riutat ja merivesi vaikuttavat eniten ilmastoomme joten pidetään ne kunnossa jookos.

    1. Ehdotan, että luet vielä kerran, mitä yhteismaan ongelma tarkoittaa. Se kertoo, miksi omaa (lyhyen aikavälin) etuaan ajattelevan yksilön kannattaa riistää yhteisiä luonnonvaroja.

      Toki meidän kaikkien pitäisi miettiä pitkän aikavälin yhteistä etua. Mutta se on sellaisten ihmisten hurskastelua, joilla on siihen varaa. Nälkään kuolevien lasten vanhemmat eivät moisesta piittaa.

      1. Eli ihmisen tarkoitus on lyhyellä aikavälillä kerätä itselleen niin paljon kuin ehtii? Mielestäni ihmisen ei kannata tavoitella aina vain enempää materiaa. Elämässä on paljon muutakin. Yhteismaan ongelmassa siis etsitään voittaja, joka kerää potin.

        1. Eiköhän se ole kaikille selvää, että olisi järkevää ajatella pitkän tähtäimen etua. Mutta kun itse kukin sortuu jahtaamaan niitä lyhyen tähtäimen etujaan vähän väliä. Eihän meillä muuten olisi esimerkiksi ensimmäistäkään ylipainoista keskuudessamme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Muistatko ennustaneesi Trumpin voiton?

Ensi viikolla ainakin yksi tuttavasi alkaa väittää, että hän aavisti Donald Trumpin voiton etukäteen. Kuitenkin muistat aivan hyvin, miten hän nimenomaan löi vetoa Hillary Clintonin

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Onko sisäänheittotuote vain turha välivaihe?

Tyypillinen asiakkaani on insinööritalo, joka myy mutkikasta teknistä palvelua tai softaa. Se pitäisi sitten muka tuotteistaa. Olen usein eri mieltä. Firman massiivista monsteripalvelua ei kannata

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.