Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Miksi nainen haluaisi johtajaksi?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Kauppalehti kirjoitti maanantaina (5.5.2014) kansainvälisen konsulttifirman tekemästä tutkimuksesta. Sen mukaan tilanne on Suomessa erityisen heikko. Nainen yltää pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi aniharvoin.

Aalto EE:n MBA-ohjelmista vastaava johtaja Minna Hiillos kommentoi kriisiä näin:

”Hämmästyttävää on, että luvut eivät muutu, vaikka naisia valmistuu korkeakouluistakin yli puolet.”

En ole aivan varma, miksi loppututkinnon pitäisi jotenkin valmistaa ihmisiä juuri toimitusjohtajiksi. Akateeminen kyvykkyys ei ole ensimmäinen mittari, jolla itse arvioisin ehdokkaita.

Mutta sitäkin kiinnostavampaa on tarkkailla sokeaa pistettä, joka vaivaa naisjohtajuutta perääviä vuodesta toiseen. He paasaavat kuin suomalainen nainen olisi ilman muuta jokin systeemin uhri tai luuseri, joka on paukauttanut päänsä ilkeiden miesten asentamaan panssarilasiin.

Tasa-arvon metsästäjät eivät ota huomioon sellaista vaihtoehtoa, että ehkä naiset eivät halua pomoiksi.

Kenties nainen hahmottaa maailmaa realistisemmin kuin luomakunnan kruunu. Olisiko mitenkään mahdollista, että jopa hameväki osaa (shoppailunsa lomassa) arvioida uravaihtoehtojensa hyötyjä ja haittoja.

Kun suonissa kuplii liikaa testosteronia, se muuttuu tyhmyyshormoniksi. Munakkaat uroot eivät hevin usko, että toimitusjohtajan pesti on paskaduuni. Se on kiittämätöntä pelleilyä, joka loppuu mihin tahansa hallituksen oikkuun silmänräpäyksessä.

Jos joku lähettäisi lehteen rehellisen hakuilmoituksen, aviisiin olisi pakko painaa jotain tällaista:

”Tarjolla maailman yksinäisin tehtävä, josta et saa puhua ystäville, alaisille, esimiehille tai perheelle. Työaika alkaa, kun heräät. Se loppuu, kun menet nukkumaan. Kökötät humisevassa alumiiniputkilossa vähintään sata päivää vuodessa.

Suorat alaisesi haluavat syrjäyttää sinut niin pian kuin mahdollista. Jokaisella on omat yksityiset motiivinsa, jotka he salaavat sinulta.

Tärkein tehtäväsi on näyttää itsevarmalta ja jankuttaa tunnista toiseen ylioptimistisia höpinöitä, joihin et itsekään usko. Tiedotusvälineille saat kertoa vain fraaseja, jotka firmasi viestintäpolitrukki on etukäteen hyväksynyt. Jos suustasi lipsahtaa jokin vilpitön mielipiteesi, toimittajat naulitsevat sinut ristille.

Vastaat tuloksista joukolle herkkänahkaisia tärkeilijöitä tai hysteerisiä kamreereja, jota myös hallitukseksi kutsutaan. Sen laatimasta ns. stategiasta ei löydy ensimmäistäkään omaperäistä ajatusta tai tai rohkeaa rajausta.

Liksasi määräytyy suhdanteiden ja sattumien perusteella. Jos firmalla sattuu menemään hyvin, olet sankari. Muussa tapauksessa 95 prosenttia uusista ”ystävistäsi” hylkää sinut heti huomenna.

Kaikesta tästä on luvassa summa rahaa, joka ei paranna kaltaisesi hyvätuloisen ihmisen elämää millään oleellisella tavalla. Lapsillekaan sitä ei kannata jättää perinnöksi, koska se vain pilaa heidät.”

Entä arvostus? Onhan toimarin hommassa sentään hohtoa ja statusta.

No, tätäkään meidän ei tarvitse arvailla.

Suomen Kuvalehden vuonna 2010 tekemän gallupin mukaan toimitusjohtajan työ on maamme 96. arvostetuin ammatti.

Mainittakoon, että tuo maailman tärkeimpiin kuuluva virka häviää esimerkiksi putkimiehelle (sija 95) ja eläintenhoitajalle (sija 94).

Suomessa ei saisi havitella asemaa, mainetta tai rahaa. Mutta fiksun naisen pitäisi kuitenkin haluta toimitusjohtajaksi.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

8 kommenttia

  1. Juuri näin. Osut naulan kantaan tuossa testosteroni-asiassa. Uutislogiikalla voisi kertoa myös: ”naisten osuus yli 200 000 euron luksusautojen omistajista ei ole noussut” tai golfosakkeet tai aseenkantoluvat.

    Tässä on kauhistelussa se huono puoli, että joku leimaa heti sovinistiksi.

    Mielenkiintoisempaa olisi nähdä koulumenestyksen / työuran keston / heikkopäisyyden (riskinottohalukkuuden) suhde tyyliin: ”6 ällää ei vieläkään varmista tj:n pestiä ensimmäisessä työpaikassasi.”

    Mielenkiintoista on se, ettei kukaan ota huomioon sitä, että miehet eivät voi jäädä äitiyslomalle eivätkä naiset voi olla jäämättä, jos se moodi tulee päälle.

    Vuoden tai parin poissaolo yrityksen kovassa kasvuvaiheessa ei edistä uratilannetta. Se ei kuitenkaan ole naisten tai miesten syy.

    1. Olet oikeassa. Yhtä hyvin voisi toivoa, että naiset kaahaisivat enemmän ja leipoisivat kaveria turpaan nakkikiskan jonossa. Lisäksi olisi suotavaa, että he karkaisivat useammin palkkasotureiksi riehumaan jonnekin kaukaiseen maahan.

      Toisinaan yksittäiset naisjohtajat päättävät ryhtyä tosimiehiksi. Sitten he esittelevät uutta metsästysharrastustaan lehtien sivuilla. Tarkoitus on kai mainostaa, miten epäempaattiseksi nainenkin pystyy tekeytymään.

      1. Jos metsästys oikeasti määrittäisi haluaako nainen johtajaksi, niin sitten uusia naisjohtajia on tuloillaan. Metsästyskortillisten naisten määrä nousee koko ajan ja kasvoi esim. viime vuodesta 3,5 prosenttia. Näemmekö sitten 3,5 prosenttia lisää uusia naisjohtajia? (Kaikesta voi vääntää trendiä 😛 )

        Naisten johtamat yritykset ovat muuten miesten johtamia kannattavampia. Lieneekö vika juuri testosteronissa…

        1. Vastakkaisia näkemyksiäkin kannattavuudesta löytyy:
          Selvitys: Naisten johtamat yritykset kannattavat heikommin

          Monissa tutkimuksissa testosteronin määrän on havaittu korreloivan riskinottohalukkuuden kanssa. Sikäli vaikuttaa luontevalta, että huippuonnistujia, kuin myös epäonnistujia löytyy miehistä enemmän. Miksei kukaan ole huolissaan miesten yliedustuksesta kodittomien kohdalla?

          1. Olen kerännyt vuosien mittaan paljon dataa kyselyjen avulla. Akateemisesti koulutetut naiset esimerkiksi arvioivat vastaustensa luotettavuutta aivan eri tavalla kuin miehet.

            Naiset ovat lähes poikkeuksetta sitä mieltä, että heidän vastauksensa ovat joko huonompia tai yhtä hyviä kuin muidenkin.

            Miehet taas arvioivat, että heidän vastauksensa ovat parempia tai yhtä hyviä kuin muilla.

            Jos johtajan homma on esittää jämerää aina oikeassa olevaa äiti- tai isähahmoa työntekijöilleen, nainen taitaisi jäädä – ainakin kyselyni (n > 1000) perusteella – armotta kakkoseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Syntyvyys saattaa romahtaa sitä nopeammin, mitä ahkerammin toimittajat jaksavat taivastella asiaa.
Jari Parantainen

Jos syntyvyys sakkaa lisää, se saattaa olla toimittajan vika

Syntyvyys Suomessa on syöksykierteessä. Se on saanut toimittajat keulimaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uhrasi taas aiheelle kolme aukeamaa. Mutta jokainen psykologiaan perehtynyt tajuaa, miten älämölö kannustaa entistä useampia lapsettomiksi.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action