Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Mikä on tämän sattuman todennäköisyys?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Viikko sitten perjantaina osallistuin Retoriikan kesäkouluun Hämeenlinnassa. Kun tilaisuus oli ohitse, ampaisin kiireesti kotia kohti Espooseen.

Matkalla kurvasin kaupan kautta. Ostin jäätelöä vaimoni leipoman raparperipiirakan kaveriksi. Ystävämme Seppo ja Tiina olivat tulossa kyläilemään jo kuudelta.

Illalla rupattelimme Hämeenlinnan tilaisuudesta. Kehuin erityisesti Juhana Torkin osuutta. Se oli mielestäni päivän paras esitys.

Vieraamme kertoivat, että he olisivat menossa seuraavana päivänä häihin. Laiva lähtisi Helsingin Kauppatorilta lauantaina neljän maissa.

Lauantain aamupäivällä Sepon silmään sattui juttu, jossa Ylen toimittaja haastatteli Juhana Torkkia. Koska asiasta oli ollut meillä puhetta, pakkohan Sepon oli tutustua uutiseen.

Vähän ennen neljää pariskuntamme käveli Helsingissä Aleksanterinkatua kohti rantaa ja häälaivaa. Seppo kertoi Tiinalle Ylen haastattelusta.

Juuri kun Seppo oli maininnut puhujamestari Torkin nimen, hänen katseensa osui kadussa tähän:

Voiko tämä olla sattumaa? Aleksanterinkatuun on upotettu metallikansi, jossa lukee "Torkki".
Voiko tämä olla sattumaa? Aleksanterinkatuun on upotettu metallikansi, jossa lukee ”Torkki”.

Aika pelottavaa, vai mitä? Seppo oli valahtanut niin omituisen näköiseksi, että Tiina oli ihmetellyt, pettikö mieheltä pumppu.

Olenkin sitten viime päivinä pohtinut Sepon kanssa, mikä mahtaa olla moisen sattuman todennäköisyys. Jos emme molemmat olisi paatuneita jumalankieltäjiä, nyt olisi uskoon hurahtaminen lähellä.

Samalla on ollut mielenkiintoista seurailla, miten ihmisen pää toimii.

Aivot yrittävät epätoivoisesti rakentaa syiden ja seurausten ketjua tapahtumista, jotka ovat todellisuudessa toisistaan riippumattomia.

Sitä paitsi Sepon seikkailussa vain viimeinen vaihe oli hämmentävän omituinen sattuma. Edeltävät askeleet eivät sitä olleet.

Tällaisten tapausten jälkeen on aina vain helpompi ymmärtää, mistä erilaiset taikauskon lajit ja uskonnot saavat polttoaineensa.

Enkä nyt edes puhu mistään kajahtaneelta vaikuttavien hörhöjen woodoo-jutuista. Esimerkiksi osakkeiden poimintaan uskova osakesäästäjä on oiva esimerkki vastaavasta uskovaisesta.

Kun maailmassa on valtava määrä ”sijoitusasiantuntijoita”, aina joku heistä osuu vahingossa kultasuoneen.

Niinpä miljoonat ihmiset haluavat uskoa sitkeästi, että joku osaisi ennustaa osakekursseja.

Sijoittajien vakaumus ei horju, vaikka tutkimus toisensa jälkeen todistaa kuvitelmat harhoiksi. Yksikään ns. aktiivisesti arvaileva omaisuudenhoitaja ei pärjää hommassaan yhtään paremmin kuin tikkaa heittävä apina.

Sinunkin aivosi yrittävät jatkuvasti rakentaa loogista tarinaa puhtaista sattumista.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

10 kommenttia

  1. Tuo Torkki on hauska juttu. Toisaalta aika loogista, että valurautaosassa lukee Torkki, koska 1988 Tapio Torkki perusti Suomen Valurauta Oy:n Tampereelle.

    Mutta ihan asiaan Danien Kahneman ja muutkin psykologit puhuvat siitä, että jostakin aiheesta puhuttaessa aivot kiinnityvät siihen ja alkavat etsimään siihen liittyviä asioita. Lieneekö tässkin sama asia eli koska Torkki oli tullut jo pari kertaa ilmi, niin seuraava ilmentymä osui paremmin silmiin kuin joku muu asia. Eli aivot oli virittäytyneet Torkki- linjalle.

    Eli aika harva ajattelee, että määrätyillä ajatuksenkuluilla virittäydytään määrättyyn tilaan ja sitten aivot etsii siihen liittyviä asioita. Tätä kait voidaan hyödyntää eri tarkoituksissa.

    Kari…

    1. Lieneekö juuri jokin tämäntapainen asetelma synnyttänyt sanonnan, että onni suosii valmistautunutta? Kun mieli on sopivasti virittynyt, asiat näyttävät erilaisilta kuin kenestä tahansa ohikulkijasta.

    2. Daniel Kahnemann minullekin tuli mieleen heti kun luin tämän jutun, luin juuri eilen hänen kirjaansa Ajattelu nopeasti ja hitaasti… jossa kuvattiin juuri vastaavaa ilmiötä. Näet niitä asioita joihin huomiosi on kiinnitetty tai viritetty.

  2. Olen varma, että mikäli jotain yliluonnollista kaavaa hakee, niitä löytää jatkuvasti ja joka paikasta.

    Taikausko on käsittämättömän yleistä. Puolituttu rouva kertoi silmät vetistäen, kuinka hän oli ennustanut unessaan isänsä kuoleman. Isänsä oli ollut kuukausikaupalla jo tehohoidossa, eikä merkkiä paremmasta ollut luvassa. Isän kuolemaan liittyviä unia oli nähty jo kuukausikaupalla, mutta erityisesti tämä kerran kohdalleen osunut uni oli jättänyt syvän jäljen henkimaailman todellisuudesta.

    Olen tosin syyllistynyt tähän itsekin. Tiesin, että nuoruuden kaverini oli jutellut yhteiselle tutullemme, että pitäisi ottaa Jaakkoon yhteyttä. Itse olin pohtinut samaa, mutta saamattomuuttani jäi homma tekemättä. SItten taas eräänä aamuna, kun olin nähnyt yli kymmenen vuoden takaisesta ystävästäni unta, heräsin tämän puheluun. Kummalta tuntui, mutta jälkikäteen olen todennäköisesti miettinyt unissani kaveriani usein.

    1. Lisäksi tähän vaikuttaa ihmisen alitajuinen taipumus korjailla muistojaan. Yllättävän moni muistaa jälkikäteen, että hän aavisti laman, euroviisuvoittajan tms. Ilmiötä ovat tutkijat mitanneetkin. Esimerkiksi psykologi Cordelia Fine kertoo asiasta hauskoja esimerkkejä kirjassaan A Mind of Its Own: How Your Brain Distorts and Deceives.

      1. Kannattaa myös muistaa muistin johdeltavuudesta eli sinne voi syöttää mielikuvia, joita ei todellisuudessa ole olemassa.

        Hollantilainen psykologiryhmä testasi tätä El Alin koneen putoamisen jälkeen kysymällä koehenkilöiltä, että näkivätkä filmin putoamisesta tv:stä. Ja koehenkilöt kertoivat tarkkoja kuvauksia filmistä. Ikävä kyllä, kyseistä filmiä ei edes ole, eli tutkittvat yhdistivät muistoja väärään yhteyteen.

        Muisti on hauska kapistus, se parhaimmillaan keksii uusia muistoja.

        Kari…

        P.S. Pieni mainostus: https://www.karivahtolammi.com/muistin-synteja-johdateltavuus/

  3. Itse asiassa vaikuttaisi siltä, että jotkut harvat osaavat ennustaa osakekursseja. Yalen tutkimusta siteeraten:
    ”there is strong evidence of persistent ability for a relatively small group of day traders. Traders with strong past performance continue to earn strong returns. The stocks they buy outperform those they sell by 62 basis points per day. This spread is sufficiently large to cover transaction costs.”

    Googleen hakusanaksi esim. ”taiwan day traders study”.

    Tämä on hyvin loogista: jotkut ihmiset ovat parempia jossain asiassa kuin toiset ja jotkut ovat poikkeuksellisen hyviä. Siksi täydellisten markkinoiden teorian ”koska kaikilla on sama informaatio käytössään, kukaan ei voi tienata toista paremmin” on täyttä höpöä. Jalkapallokentällä Beckhamilla on täsmälleen sama informaatio kuin kaikilla muillakin. Silti vitosdivarin joukkue ei voittaisi Beckhamia, vaikka tämä pelaisi yksin.

    Koska 50% salkunhoitajista on keskimääristä huonompia ja 90% huonompia kuin paras kymmenys, on tietysti salkunhoitajien enemmistön intresseissä korostaa sitä, että kukaan ei voi olla merkitttävästi minua keskipaskaa parempi. Tätä viestiä toitotetaankin sitten voimallisesti joka paikassa.

    Sitten: olenko juuri Minä osa tätä pientä joukkoa, joka saa ylituottoa? Et ole. (piste)

    Onko joku tästä joukosta palkkaorjasalkunhoitajana? Ei ole, ainakaan kauaa.

    Ne harvat, jotka osaavat, rikastuvat kyllä ihan omaan piikkiinsä.

    1. Tuo tutkimus toteaa loppupäätelmissään näin:

      ”Unfortunately, the gross profits of heavy day traders are not sufficiently large to cover reasonable estimates of transaction costs. Thus, as a group, they lose money.”

      Eikö ole sitä paitsi luonnollista, että kellokäyrän laitamille jää pieni joukko selvästi muita paremmin – ja vastaavasti selvästi muita huonommin – pärjääviä osakekauppiaita?

      Tässä tapauksessa tutkimuksen aikajakso oli 5 vuotta. Mikä takaa, että tuona aikana muita paremmin pärjänneet olisivat samassa joukossa taas viiden vuoden kuluttua?

      1. Kokonaisuutena päiväkauppiaat häviävät, mutta tämä kellokäyrän ihan reunalla oleva voittoa tekevä joukko on kiinnostava. Tarvittaisiin lisää tutkimusta, kuinka pitkäkestoisesti he pystyvät pärjäämään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Muistatko ennustaneesi Trumpin voiton?

Ensi viikolla ainakin yksi tuttavasi alkaa väittää, että hän aavisti Donald Trumpin voiton etukäteen. Kuitenkin muistat aivan hyvin, miten hän nimenomaan löi vetoa Hillary Clintonin

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Onko sisäänheittotuote vain turha välivaihe?

Tyypillinen asiakkaani on insinööritalo, joka myy mutkikasta teknistä palvelua tai softaa. Se pitäisi sitten muka tuotteistaa. Olen usein eri mieltä. Firman massiivista monsteripalvelua ei kannata

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.