Stubbin pelottavat mielipiteet

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Suomi on ajautumassa äärioikealle. Kohta kaduillamme kaikuu fasistisaappaiden kopse. Kommarit ja muut ensimmäisenä muuria vasten ammuttavat jonottavat jo ruotsinlaivoille.

Ainakin itselleni syntyy tällainen mielikuva, kun luen toimittajien kommentteja Kokoomuksen kesäpippaloista. Lehtineekerin mielestä seuraava pääministerimme Cai-Göran Alexander Stubb käyttää uskomattoman rankkaa oikeistokieltä:

    1. Meidän pitäisi liittyä Natoon.
    2. Ay-maksujen verovähennysoikeus on historiallinen jäänne.

Huh, kieltämättä tuosta on enää kukonaskel siihen, että maamme ajautuu diktatuuriksi. Tai ainakin hyvinvointiyhteiskuntamme romuttuu.

Mikä nolointa, Stubbin provokaatiot kantautuvat pian oikeiden eurooppalaisten korviin. Saamme jälleen hävetä, kuten silloin, kun melkein kieltäydyimme maksamasta kreikkalaisten hölmöilyjä.

Taas näyttää uhkaavasti siltä, että suomalaisella poliitikolla on mielipide.

Ai niin, mutta ne oikeat eurooppalaisethan kuuluvat Natoon itsekin. Eikä niillä taida olla käytössä edes ay-maksujen verovähennysoikeutta.

Olen aina kuvitellut, että tiedotusvälineiden edustajat nimenomaan toivovat räväkkää keskustelua. Mutta kun joku sitten sanoo ääneen jotain toimittajan poliittisesta kannasta poikkeavaa, mielipiteet järkyttävät hänet tolaltaan.

Siitäkin monet uutistyöläiset tuntuvat olevan aivan varmoja, ettei poliitikon pitäisi lipsua kultaiselta keskitieltä. Näkemystä ei horjuta esimerkiksi sellainen tuore havainto, että eurovaaleissa juuri ääripuolueiden kannatus kasvoi monissa maissa.

Olen vain ilahtunut, että Suomessakin on vihdoin lupa olla reilusti oikeistolainen. Vaikkapa Hesarin kirjoitukset sen sijaan vaikuttavat ajoittain todella suomettuneilta.

Olen muuten sitä mieltä, että

    1. Meidän pitäisi liittyä Natoon.
    2. Ay-maksujen verovähennysoikeus on historiallinen jäänne.

Lisäksi laittomat lakot olisi pantava kuriin. Malli löytyy Ruotsista. Ei muuta kuin meilläkin henkilökohtaiset sakot laittomuuksiin ryhtyneille työntekijöille. Jo alkaa työrauha maistua.

Kokoomusta on ollut tähän saakka tosi vaikea äänestää, koska se ei ole ollut riittävän oikeistolainen puolue. Toivottavasti Stubb nyt todella onnistuu tekemään kunnon hajuraon keskustan hyssyttelijöihin.

Vanhoissa sivistysmaissa mielipiteet kuuluvat fiksuun keskusteluun. Suomessa mielipiteet leimaavat lausujansa moukaksi.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

34 kommenttia

  1. Olen suunnitellut AY-järjestön perustamista. Jäsenmaksu vaikka 1000 e/kk, jolla saa kaikki mahdolliset edut, mitä jokin AY on koskaan tarjonnut. Näitähän riittää: apurahoja, lomamatkoja, alennuksia vähän kaikesta, (lähes) ilmaiset bensat, vakuutukset ym.

    SAK: ”Ammattiliitot tarjoavat myös monia muita etuja jäsenilleen. Liitoilla on edullisia lomapaikkoja ja niiltä voi saada tukea lomailuun, jäsenalennuksia hotelleissa ja risteilyillä. Monissa liitoissa alennuksia saa myös bensasta, matka- ja muista vakuutuksista sekä pankkieduista.”

    Nousisi siinä elintaso kummasti, kun ei tarvitsisi maksaa kuluja nettopalkasta vaan verosubventoitu liitto hoitaisi ne.

    Jossain vaiheessa hommalle laitettaisiin toppi, mutta poliitikoilla menisi useampi vuosi riidellessä periaatteellisesta kysymyksestä ”mitä jäsenmaksuun voi sisältyä ja mitä ei”

    1. Aivan erinomainen idea!

      Parasta tuossa kuviossa on juuri se, että etu syntyy tavallaan tyhjästä – tai ei se ainakaan ole keneltäkään pois. Eihän?

      1. No ei tietenkään, keneltä se nyt olisi pois? Ja jos nyt teorissa on muka joltain pois, niin a) se on kummiskin riistoporvarisika ja ihan oikein sille b) toimivat työmarkkinat vaativat tätä c) demokratialla on vaan hintansa.

        1. No mutta loistavaa! Koska mitään haittoja ei ole, ilmoittaudun uuden ay-liikkeesi ensimmäiseksi asiakkaaksi.

          Minne voin siirtää tämän ikiliikkujasi voiteluun tarvittavan tonnini?

          1. Koska tässä leikissä tarvitaan joku välistävetäjä AY-porsas, niin voitte laittaa tonnin kuussa minun tilille. Valtio subventoi sitten teidän lomailua liiton kassaan.

          2. Ilmoittelen tilinumeron heti kun uusi Prekariaattiliitto on saatu tulille.
            Huomioi kuitenkin, että heti alkuun kaikki edut eivät välttämättä ole saatavilla. Blogin pitäjänä olet kuitenkin oikeutettu digikulttuuriapurahaan 500€/kk. Jos sinulla on lisäksi Twitter-tili, voit anoa sitä SOME-korotettuna (+500 €).

            Apurahat ovat tietenkin saajalleen verottomia.

          3. Olen sitten jonossa heti Jarin jälkeen liittymässä tähän uuteen ay-liikkeeseen jäsenenä numero 2.

            PS. Varaisin yhdistyksen Levin kelomökin siihen tuettuun 100 euron viikkohintaan jouluksi, pääsiäiseksi ja juhannukseksi näin aluksi.

    2. Niin… AY maksujen verovähennyksen voi kyllä poistaa, poistetaan sitten samalla myös yritysten oikeus vähentää työnantajaliittojen jäsenmaksut verotuksesta niin säästetään vielä vähän enemmän.

      Noin yleisellä tasolla olen sekä yritysten että palkansaajien verovähennyksiä vastaan , nollasummapeliä näin tyhmällä insinöörimatematiikalla laskettuna

      Henkilökohtaisesti en kuulu liittoon sen vuoksi, että saisin nuo vähennykset. Vaan siksi, että 200 € vuosi on aika pieni maksu siitä mielenrauhasta, että saan tarvittaessa asiantuntevan lakimiehen apua työsuhteeseen liittyvissä asioissa.
      Tätä apua on tullut käytettyä useamman kerran parinkymmenen vuoden työurani aikana. Valitettavasti kun tässä meidän ihanassa Suomessa on niitäkin työnantajia aika monta, jotka eivät noudata edes alkeellisimpia työlakeja tai työsopimusta.
      Muut edut on sitten plussaa ja niitä tulee käytettyä satunnaisesti.

      1. Omasta puolestani sopii kyllä! Mutta sikäli kuin kirjanpidosta mitään ymmärrän, yritykset saavat vähentää tuloistaan liiketoimintansa kulut (verotuksessakin). Mutta toki nytkin on poikkeuksia, edustuskulut lienee niistä tunnetuin.

  2. Kyllä Stubbin valinta pysäytti – oli pakko miettiä kantaa, hyvä vai huono. Ensimmäinen intuitiivinen tunne oli, että nyt loppui viimeisetkin mahdollisuudet siihen, että ”kansan valitsemat” saavat sovittua jotakin järkevää aikaiseksi. Tulee katastrofi, kaaos ja ajaudutaan vielä syvemmälle ja lopuksi IMF:n holhoukseen.

    Mutta näin sen varmaan pitää mennäkin. En usko, että saisivat ikinä aikaiseksi noita sote -sun muita rakenteellisia kuvioita aikaiseksi ilman, että on selkä seinää vasten. Stubb on se ”seinä” terveellä tavalla – home tuulettuu pois.

    1. Itsekin ajattelen, että tärkeintä on saada liikettä lammikkoon. Nykyinen hyssyttely ja hissuttelu vain pitkittää ongelmia.

    2. Sote-pelleily ei ole mikään rakenteellinen uudistus vaan näpertelyä puuhastelun lomassa.

  3. Kivasti täällä ammutaan kovilla olkiukkoja. Ay-maksujen verovähennysoikeus ja Nato-kiima ovat tottakai tärkeitä asioita pitää esillä, mutta on Stubbin linjapuheista ollut lehdissä suhteellisen tarkkaa ja laaja-alaista kritiikkiä. Ja kommaritko eivät oikeasti saa pitää ääntä jos Stubb on yrittämässä maanpetosta ja viemässä Suomea sotilasliittoon kansan lähes yksimielisestä vastustuksesta huolimatta?

    1. Se kansan ”yksimielinen vastustus” saattaisi murtua, jos asiasta saisi edes keskustella. Nythän johtavat poliitikkomme vain toteavat, ettei keskustelua tarvita, koska kansa vastustaa Natoa ja sillä sipuli.

      Nykytilanteessa Putin voisi tehdä meille ukrainat koska tahansa. Suomihan on historiallisesti osa Venäjää. Lisäksi täällä on iso vähemmistö venäjää puhuvia.

  4. Täytyy huomauttaa tässä että kyseisestä sotilasliitosta ei ole turvallisuuden takaajaksi hyvin monelle amerikkalaiselle koska siellä kansalaisoikeudet on pitkälti viety. Demokratiasta on tullut irvikuva kun raha ratkaisee ja sillä voidaan jopa ostaa tarvittavat äänet jotta joku porukka voi rustata lakeja mieleisekseen. Tällaista siellä tapahtuu koko ajan ja laki ei enää takaa esim ihmisoikeuksien toteutumista. Nettisivuja selatessa sieltä kantautuu huolestuttavia tietoja ja täällä ei media puhu niistä mitään. Näiden tietojen mukaan maan hallinto jopa vainoaa omia kansalaisiaan, eivätkä he saa mistään oikeuksia sitä vastaan. sotilasliitto sellaisille ihmisille on lähinnä vain vitsi jos ajatellaan että Se takaisi jollekkin siellä asuvalle kansalaiselle ns. turvallisuutta. Suomalaisten pitäisi ihan oikeasti tietää mitä Naton johtavassa valtiossa tapahtuu kun haikailevat sen jäseneksi ja ihailevat kyseistä valtiota.

    1. En yleensä osallistu näihin ikiliikkujaa lähenteleviin poliittisiin keskusteluihin. Nyt en kuitenkaan voi olla viisastelematta että:

      – Venäjä ja Putin toimivat täysin ennakoimattomasti ja pelkästään itseään ajatellen.
      – Ukraina on todiste siitä, ettei Venäjää voisi vähempää kiinnostaa länsimaisten demokratioiden kauhistelu itsenäisten valtioiden suvereniteetin loukkaamisesta.
      – Yhdenkään Nato-maan rajoja ei ole väkisin ylitetty sen enempää Venäjän kuin muidenkaan toimesta.
      – Suomi ei ole koskaan ollut erityisasemassa Venäjän suhteen, noin niinkuin positiivisessa mielessä.

      Entiset Varsovan liiton /Neuvostoliiton jäsenmaat liittyivät Natoon heti kun pystyivät. Onko Nato aiheuttanut jonkun ihmisoikeus- tai turvallisuusvajeen ko. maissa? Miksi Venäjä on nämä maat jättänyt rauhaan mutta ei Ukrainaa?

      1. Jokainen voi itse miettiä, hyökkäisivätkö Nato-joukot Venäjän kimppuun, jos Putin päättäisi liittää tämän vanhan keisarikuntansa nurkan takaisin emämaahan.

        Vastaus on tietenkin, että eivät varmasti hyökkäisi. Diplomaattinen kauhistelu ja järkytys ei meitä siinä vaiheessa paljon lämmitä.

        1. Eikös NATO ole puolustusliitto. Ymmärrän silloin tilanteen niin, että jos johonkin liittouman maahan hyökätään niin vihu ajetaan pois rajan taakse ja sen jälkeen pidetään raja ja neuvotellaan sopu.

          Tosin jos voitaisiin perustaa yhteinen hyökkäysliitto – NATO, missä odotettaisiin sormi liipasimella, että minne lähdetään niin siinä voisi olla isompi peloite potentiaalisille vihuille. Perustusasiakirjassa lukisi: Agression tehnyttä maata kohtaan aloitettaisiin täysmittainen sota ilman mahdollisuutta neuvotteluihin. Jokaisen valtion kaikki kansalaiset ovat velvoitettuja kaikella omaisuudellaan sotatilassa ostamaan aseita ja ampumaan vihollista. Tuhottu maa jäisi sotasaaliiksi.

  5. Ukraina-aiheesta oli SK:ssa taannoin kolumni jäitä hattuun -vinkkelistä. Pointit olivat ulkomuistista seuraavia:

    – Suomi ei ole entinen neuvostotasavalta, joka olisi itsenäistynyt vasta parisenkymmentä vuotta sitten
    – Suomi ei ole samalla tavalla kulttuuris-historiallisesti ja väestöllisesti yhtä maata Venäjän kanssa niin kuin iso osa Ukrainaa
    – Suomessa ei ole sellaista venäläisvähemmistöä, jonka asemaa pitäisi suojella tai ”suojella”
    – Suomessa ei ole tällä hetkellä Venäjän-mielisiä separatisteja, jotka esimerkiksi pitäisivät nyt vallassaan Lappeenrannan tai Imatran poliisiasemaa ja kaupungintaloa

    Ja sitten ovat vielä nämä kaikki muut (geo)poliittiset, sotilaalliset ja taloudelliset syyt, jotka muodostavat Suomeen nähden erilaisen vyyhdin. Ja tuskin Venäjälläkään kovin moni on sitä mieltä, että Suomi on oikeasti osa Venäjää eikä Eurooppaa, eikä siitä tarvitse vääntää EU-pöydissä, koska Suomen ei tarvitse arpoa, kummalta taholta fyrkka tulee.

    1. Hyviä pointteja, kiitos niistä!

      Vastapainoksi kannattaa lukea Iltalehdestä Sofi Oksasen kylmäävä kuvaus Venäjä on jo voittanut informaatiosodan.

      Tulee vain mieleen, miten tehokkaasti pelkästään yksi dosentti onnistui taannoin rakentamaan käsityksen, että Suomi vainoaa venäläistä vähemmistöään.

  6. Itse kannatan NATO-jäsenyyttä, mutta kannattajanakin täytyy ymmärtää mistä liittoumassa on perimmiltään kyse.

    NATO on keskinäinen puolustusliitto, sinne ei voi mennä pelkästään poimimaan kirsikoita kakusta. Varsinkin pienen maan täytyy osoittaa arvonsa liittoumalle jollakin tapaa.

    NATO:on ei kannata liittyä ellei ole kansallisesti hyväksyntää sille että myös Suomi on valmis ottamaan osaa liittouman sotilastoimiin maailmalla. Kansankielellä sanottuna mahdollisesta avusta täytyy maksaa ennakkoon joko rahalla tai verellä.

    Esimerkiksi vaikka Viro, Hollanti ja Puola ovat kukin omalla tapaa aktiivisia liittouman jäseniä. Ilman samanlaita päätöstä jäsenyyttä on turha hakea, nykyisenkaltainen kumppanuus tarjoaa meilekin kaikki edut mitä saisi passiivisena jäsenenä.

  7. Media leipoo mielipiteemme. Vuosi sitten krimi tarkoitti monelle suomalaiselle joko turkkia tai saksalaista dekkaria. Nyt Krimistä on jokaisella mielipide, joka tietenkin perustuu saamaamme ”tietoon”. Monikaan ei tällä välillä ole käynyt tietoaan paikan päällä täydentämässä vaan se on hankittu telkkaria töllöttämällä ja lehtiä lukemalla.
    Samaan aikaan Venäjän media on kääntänyt toistasataamiljoonaa mielipidettä myönteiseksi Krimin haltuunottoon. Juuri tällä hetkellä ”tuskin Venäjälläkään kovin moni on sitä mieltä, että Suomi on oikeasti osa Venäjää eikä Eurooppaa” ja hyvä niin.
    Median valta on suuri, tarkoitushakuinen, kollektiivinen ja häikäilemätön. EU:ssa ja venäjällä median päämäärät ovat olleet erilaiset. Joskus huomion keskittäminen jonnekin on yritys katseiden kääntämiseksi epämiellyttävämmistä aiheista muualle. Esimerkiksi sisäpolitiikasta ulkopolitiikkaan.
    Suomessa kansan enemmistö vastustaa nyt NATO:a, koska kutyymiin kuuluu:
    – Paasikiven-Kekkosen- ystävyys ja avunanto ja muut suomettuneet fraasit, ovat olleet vuosikymmeniä ainoa virallinen totuus.
    – NATO-jäsenyyden kannattaminen ei ole ollut poliittisesti korrektia.
    – Neuvostoliiton-ystävyys on jäänyt vasemmistolle päälle vaikka siellä valta ja ihanteet ovat vaihtuneet.
    – Poliitikkojen ja median on kannattanut vastustaa tai olla hiljaa NATO:sta, koska enemmistö kansasta näyttää vastustavan NATO:a ja siitä puhuminen saattaisi vaikuttaa seuraavaan vaaliin tai tilaajamääriin.
    Ottamatta tässä yhteydessä NATO-kantaa on hienoa, että asiasta voi nyt keskustella. Elämme uusia aikoja, jolloin Mannerheimkään ei enää ollut erehtymätön!
    Rohkenen epäillä, että jouluun mennessä tuo kansan enemmistön vastustus on kyseenalaistettu ja ensi keväänä otetaan oikeasti mittaa NATO:sta eduskuntavaaleissa. Kiitos siitä tulevalle pääministerille.

    1. Jos Nato-jäsenyydestä olisi voitu tähän saakka keskustella avoimesti, kukaan ei olisi säikähtänyt Stubbin kommentteja. Nyt monien paniikkireaktio osoitti, että puheenaihe oli tabu.

      Itsekin olin pudota tuolilta, kun kerrankin ykkösrivin suomalainen poliitikko sanoi ihan selkeästi suomeksi, että hän kannattaa Nato-jäsenyyttä. Olipa virkistävää!

  8. Ennustan lisäksi seuraavaa loppuvuodelle 2014:
    – Useampia merkittäviä poliitikkoja tulee ulos natokaapista. (Peesaajien luvattu maa!)
    – Monet henkilöt kertovat julkisesti ajatelleensa juuri näin, vaikkeivat ole sitä tulleet aiemmin maininneeksi.
    – Vaisaaren pubissakin alkaa NATO-väittely.
    – Joku julkipersukin intoutuu natokannattajaksi.

    1. Ennustan, että ennusteesi on pelottavan tarkka. Palataan tähän vuodenvaihteessa. Saat silloin virallisen Noste-visionäärin palkinnon!

  9. NATO-keskustelussa on minusta syytä muistaa myös se, onko Suomen enää ylipäätään mahdollista liittyä Natoon. En itse kannata Natoon liittymistä, mutta en suorastaan vastustakaan – nähdäkseni molemmissa kannoissa on puolensa. Mutta olisiko nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä mahdollista pistää jäsenyys vireille?

    Baltian maat ja muut iloiset veikot onnistuivat liittymään Natoon Venäjän ollessa heikko. Venäjä ei silloinkaan yhtään pitänyt tilanteesta ja napisi, mutta ei voinut asialle hirveästi mitään. Tällä hetkellä tilanne on toinen, kuten Ukraina hyvin todistaa. Pystyisikö Venäjä estämään Suomen Nato-jäsenyyden tällä hetkellä?

    Itse olen puoliksi ukrainalainen ja äiti suku on kotoisin juurikin Itä-Ukrainasta, onneksi ei sentään Luhanskin/Donetskin alueelta. En viitsi edes ilmaista, kuinka raivoissani olen ollut tästä kaikesta ja etenkin siitä, että jotkut kelvottomat kehtaavat puolustella Venäjää esimerkiksi Krimin suhteen.

    Venäjä olisi taloudellisessa mielessä kiinnostava maa, mutta tällä hetkellä se saa kyllä minun puolestani mennä *** itseään. Tervemenoa.

    1. Onko Nato-optiota tosiaan edes olemassa enää?

      Tuo Venäjän heikkous tai vahvuus on yksi asia. Mutta lisäksi mietityttää suomalaisten primadonna-asenne. Ikään kuin me voisimme tässä diivailla ja veivata loputtomiin.

      Mistä sen tosiaan sen niin varmasti tiedämme, että meitä mihinkään Natoon enää edes huolittaisiin?

      Kenties Obama on käynyt jo sopimassa Putinin kanssa, että tiukan paikan tullen Venäjä pitäköön Suomensa. Onhan näitä vastaavia sulle-mulle-jakoja täällä Euroopassa ennenkin tehty. Eikä niistä julkisesti silloinkaan huudeltu.

      1. >Onko Nato-optiota tosiaan edes olemassa enää?

        Tuskin, ainakaan jos tilanne tästä yhtään kiristyy. Mielestäni Suomen ja Ruotsin olisi nyt viisasta aloittaa julkisesti selvitykset liittymisen ehdoista vaikka sillä verukkeella, että keskustelua voitaisiin käydä faktapohjalta. Sitäpaitsi Itämeren maat olisi Naton sisällä luonteva ryhmittymä, paljon uskottavampi kuin EU. Kuka uskoo, että esim. espanjalaisia oikeasti kiinnostaisi?

  10. Ay-liikkeestä: Järjestö, johon yritykseni ei kuulu tekee sopimuksen järjestön kanssa, johon työntekijäni ei kuulu. Järjestöt eivät informoi sopimuksen teosta tai sen sisällöstä minua tai työntekijääni. Millä logiikalla minun ja työntekijäni pitää ko. sopimusta noudattaa? Sitäpaitsi kun viimeksi asiaa selviteltiin, kolme lakimiestä antoi kolme erilaista, keskenään ristiriitaista sopimusta noudatettaviksi. Vedin tästä johtopäätöksen, että työllistäminen nykysuomessa on vain osittain laillista.

    Perustuslakimme antaa minulle sopimusvapauden. Olen sitä mieltä, että työehtosopimus voi olla yleissitova vasta, kun se on eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä vahvistettu.

    1. Kiitos Juha, kuvailet hienosti yhtä niistä syistä, jonka vuoksi en halua kasvattaa yritystäni. Tuo yleissitovuuden idea on paikoin aivan käsittämättömän ylimielistä pelleilyä.

  11. Jos firman tuottavuus, tulos ja tase ovat olleet vuositolkulla kuralla, yrityksen kannattaa palkata toimitusjohtajaksi helppoheikki, jolla ei ole mitään johtajakokemusta, mutta erinomainen supliikki. Talousjohtajaksi kannattaa palkata vanha pääluottamusmies, jonka ydinosaaminen on perseiden penkkiin saaminen ja kakun jakamisen ”oikeudenmukainen” puolustaminen. Näinhän me Oy Suomi Ab:llä olemme päättäneet.
    Itse olisin turvallisemmalla mielellä, jos puikoissa olisi vahvaa yrittäjyys ja johtamiskokemusta omaava henkilö, jolla ei ole mitään poliittista panolastia puolustettavanaan. Mutta näinhän voi käydäkin vaalien jälkeen…

    1. Kiitos Aki, olen kyllä kanssasi ihan samaa mieltä. Ollapa pääministerinä taitava yritysjohtaja.

      Toisaalta suomalaiset poliitikot saavat aivan suhteettomasti tilaa tiedotusvälineissä todelliseen merkitykseensä verrattuna. Toimittajat luovat mielikuvaa, että kohtalomme on kokonaan poliitikkojen ja virkamiesten käsissä. Niin taitaa Antti Rinnekin kuvitella, kun hän esimerkiksi haikailee valtion yrityksiä takaisin. Ikään kuin valtio voisi hoitaa liike-elämänkin tyhmien kansalaistensa puolesta.

      Ainakin nykyinen hallitus on sellainen kompromissikomissio, että se vain pelaa aikaa. Mitään todellista työtä se ei taida tehdä. Sikäli lienee samantekevää, kuka nukketeatteria johtaa. Ehkä vaalien jälkeen on pitkästä aikaa vuorossa oikeistohallitus, joka uskaltaa tehdä jotain todellista.

      1. Jos joillakin on käsissään valtava määrä talouden tuhovoimaa, niin eikö kohtalommekin ole silloin heidän käsissään?

        1. Kuvitellaan hetki, että olisi tosiaan olemassa yritys nimeltään Suomi Oy Ab. Valtiohan ei ole tuo yritys, vaan sen hallinto-osasto, joka järjestää työntekijöilleen koulutusta, terveydenhuoltoa ja eläkekassan.

          Toki hallinto-osasto voi tehdä paljon hallaa. Mutta en ole koskaan kuullut, että yksikään firma olisi menestynyt loistavasti siksi, että sen taloushallinto on niin älyttömän hyvä.

          Meillähän ei olisi mitään ongelmaa, jos firmamme myynti vetäisi. Mutta taloushallintomme on kasvattanut itsensä hyvinä aikoina mittoihin, jonka kustantamiseen ei ole riittänyt myyntituloja enää vuoden 2008 jälkeen.

          Lisäksi hallintoyksikkömme on tavattoman huono supistamaan toimiaan. Se taas johtuu esimerkiksi siitä, että kamreerimme kyselevät jatkuvasti työntekijöiltämme, harmittaisiko näitä, jos vähän supistettaisiin koulutusta, terveydenhuoltoa ja eläkkeitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Syntyvyys saattaa romahtaa sitä nopeammin, mitä ahkerammin toimittajat jaksavat taivastella asiaa.
Jari Parantainen

Jos syntyvyys sakkaa lisää, se saattaa olla toimittajan vika

Syntyvyys Suomessa on syöksykierteessä. Se on saanut toimittajat keulimaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uhrasi taas aiheelle kolme aukeamaa. Mutta jokainen psykologiaan perehtynyt tajuaa, miten älämölö kannustaa entistä useampia lapsettomiksi.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action