Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) ihmetteli Hesarissa (13.9.2014), miksi tuleva sote-uudistus on aiheuttanut “narinaa”.

“On outo ajatus, että kaikki palvelut pitäisi avata kilpailulle. Miten julkinen valta silloin pystyisi perustuslain edellyttämällä tavalla takaamaan kaikille tasavertaiset palvelut?”

Lisäksi hän pohti, että jos yksityiset yritykset tuottaisivat palveluja, “kuka silloin huolehtisi asiakkaan kokonaisedusta ja  kuka silloin katsoisi, etteivät kustannukset nouse kohtuuttomiksi?”

Huovinen hurskastelee piakaumamaisesti kansalaispalautteesta, jota on jostain ajelehtinut hänen tietoonsa.

Yksityinen terveydenhoitoyritys voi kuulemma teettää myös tarpeettomia tutkimuksia suurempien tuottojen haalimiseksi.

Hohhoijakkaa. On tämä putkiaivoisen blogistin homma aina joskus tosi raskasta. Etenkin kun poliittinen eliittimme paljastaa ns. ajatteluaan. On vaikea päättää, mistä reunasta Huovisen ja kumppaneiden innovaatiokimaraa aloittaisin.

Demarit ovat tietysti uskossaan vankkaa tee se itse -porukkaa. Puheenjohtaja Antti Rinne näkee märkiä unia uusista valtionyhtiöistä. Hänen ajamansa Remontti Oy on siitä kauniin sinivalcoinen esimerkki.

Se ei tunnu häiritsevän, että valtion omistajaohjaus näyttää olevan silkkaa sekoilua vuodesta toiseen. Viimeisin esimerkki nähtiin viime viikolla.

Yritystoiminnan erikoisasiantuntija, HR-guru, tunnettu liikkeenjohdon konsultti ja ministeri Pekka Haavisto alkoi neuvoa julkisuudessa, mistä ja miten Finnairin tulisi rekrytoida uusia työntekijöitään.

Mutta se vasta hämmentävää on, että terveydenhuollon yrityksiä sivuraiteille kampeava remmi näyttäisi koostuvan nimenomaan kokoomuslaisista. Talouselämä-lehden konkaritoimittaja Seija Holtari kirjoitti asiasta viikko sitten (TE 30/2014):

“Sosiaali- ja terveysministeriön [kokoomuslainen] kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee on keskeinen henkilö sote-uudistuksessa…Hänet nimitti virkaansa ministeri Paula Risikko, hänkin kokoomuslainen, niin kuin on myös nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty.”

Nyt tullaan ongelman ytimeen. Nuo saatanasta seuraavat – julkisen terveydenhoidon palveluita pyörittävät yritykset – ovat alkaneet julkaista menestystarinoita.

Kokemukset esimerkiksi Pihlajalinnan ja kuntien yhteisyrityksistä Mäntänvuoren Terveys Oy:stä ja Jokilaakson Terveys Oy:stä ovat hyviä. Talouselämä-lehden mukaan “kustannukset ovat vähentyneet keskimäärin 10 prosenttia, lääkärien virat ovat täynnä ja palvelujen saatavuus on hyvä”.

Tampereella suurin osa terveyskeskusta vaihtaneista on nimenomaan valinnut yksityisen Omapihlaja-terveysaseman. Julkinen vaihtoehto jäi lehdellä soittelemaan.

Lupaavien merkkien perusteella tuntuisi siis järkeävältä, että terveydenhuollon palveluja tuottaisivat keskenään kilpailevat a) yritykset, b) yhteisyritykset ja c) perinteiset kuntien omat yksiköt.

Aika sitten näyttäisi, millaiset konklaavit tuottavat parhaita tuloksia. Jos firmat osoittautuvat surkeiksi, sote-alueiden ei tietenkään pidä ostaa niiltä mitään. Jos taas julkinen organisaatio ei pärjää kisassa, se korvattakoon kiireesti laadukkaammalla vaihtoehdolla.

Silti tuleva sote-uudistus kieltää oikein erikseen, etteivät sote-alueet saa tehdä hankintasopimuksia yksityisten kanssa!

Huovisen kommentit sinänsä kertovat, ettei hän ymmärrä ulkoistamisen perusperiaatteita. On täysin ostajan taidoista ja haluista kiinni, mitä hän vaatii ja saa alihankkijoiltaan.

Lopuksi ministeri heittää tiskiin vielä hankintalaki-kortin. Siihen sopii aina vedota, kun pitäisi perustella julkisen puolen järjenvastaisia ideoita. Kuten että vain kunnat osaisivat pyörittää terveyskeskuksia ja sairaaloita.

“Ilman tätä ratkaisua olisimme ajautuneet kilpailuttamisen kierteeseen, koska kaikki palvelut olisi pitänyt kilpailuttaa.”

Se nyt ei ainakaan pura terveydenhuollon kustannuspommia, että julkisen puolen putiikit saavat edelleen lillua liemissään monopolinsa turvin.

Sitä paitsi kuntien pikkuvirkamiehet tulkitsevat hankintalakia vuodesta toiseen kuin piru raamattua. Pykälät eivät todellakaan estä ostamasta laatua edullisesti. Ongelmat johtuvat laiskoista ostajista, jotka pelkäävät joutuvansa hankintapäätöksistä vastuuseen.

Vaikuttaakin siltä, että nyt on tullut kiire. Viranhaltijan puntti on alkanut tutista, kun ensimmäiset yksityiset kilpailijat ovat näyttäneet kyntensä. Sellainen on estettävä mahdollisimman pian. Muuten nöyryyttäviä todisteita ehtii kertyä lisää.

Ikävä kyllä vaalit lähestyvät. Etenkin kokoomuslaisten on valittava. He joutuvat pohtimaan, ketä kannattaisi nuoleskella.

Paljonko ääniä kertyy muutamien terveydenhuollon yritysten omistajilta? Entä julkisen puolen työntekijöiltä?

Vastaus on ilmiselvä. Nyt kannattaa jättää muutamat rikkaat yrittäjät rannalle ruikuttamaan. Pääasia, että saadaan sote maaliin. Valuvikoja ehditään korjailla sitten joskus.

Virkamiehillä on paljon enemmän ääniä kuin muutamalla monopolia nakertavalla yrittäjällä.