Opiskelijat kitisevät aiheetta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Hesari kirjoitti kiinnostavan jutun yhdysvaltalaisesta jalkapallon yliopistosarjasta (28.6.2015). Tarinan juoni olisi hyödyllistä luettavaa niille suomalaisille opiskelijoille, jotka jaksavat purnata huono-osaisuuttaan.

Jutun kirjoittaja on ehkä itsekin entinen yliopisto-opiskelija. Tekstistä nimittäin puuttui aivan oleellinen johtopäätös. Siksi koko artikkelin logiikka kääntyy katolleen.

Kirjoituksen idea oli siis taivastella sitä (toimittajan mielestä) erikoista ristiriitaa, että a) yliopistosarja tahkoaa miljardien liikevaihtoa, b) joukkueiden valmentajat tienaavat miljoonia, mutta c) silti pelaajien keskipalkka on tasan nolla dollaria vuodessa.

Tennesseen yliopiston entinen keskushyökkääjä Arian Foster on kertonut, miten hänellä ei ollut opiskeluaikana rahaa edes ruokaan. Samaan aikaan hänen valmentajansa huristeli kentän reunalle uudella Lexuksellaan.

Sitä Hesarin juttu ei pohdi lainkaan, miksi opiskelijat suostuivat viihdesirkuksen tähdiksi ilman palkkaa. Se on nimittän täsmälleen sama syy, jonka vuoksi suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ei kannattaisi itkeä köyhyyttään.

Annan viiden pisteen vihjeen. Artikkeli päättyy veikeään toteamukseen:

”Enää Fosterin ei tarvitse tuijottaa tyhjää jääkaappia. Hän on FNL:n parhaita keskushyökkääjiä. Houston Texasin tähti teki 2012 viiden vuoden ja 43,5 miljoonan dollarin ammattilaissopimuksen.”

Fosteria ei tietenkään kukaan pakottanut näkemään nälkää. Hän valitsi kohtalonsa aivan itse. Hän otti riskin ja investoi tulevaisuuteensa. Se kannatti – ja hyvin kannattikin.

Aivan samalla tavalla jokainen suomalainen opiskelija ottaa riskin ja investoi. Jos raha ei riitä ruokaan, hänen kannattaa popsia kaurapuuroa tai hakea lainaa pankista. Se on fiksua, koska jonain päivänä hänellä on mahdollisuus tienata sitäkin enemmän.

Opiskelija on tuleva hyväosainen. Siksi opintotukikin on tulonsiirto köyhiltä (tuleville) varakkaille.

PS. Lisää perusteluja kannattaa lukea Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiaisen erinomaisesta kirjoituksesta Yliopisto-opiskelijoiden tylsä valitus.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

6 kommenttia

  1. Tuossa jenkkiopiskelujutussa on se huono puoli vertauksena, että yliopistourheilu on tosi monelle huono diili: vain erittäin pieni osa pelaajista päätyy ammattilaiseksi ja silti pelaajat treenaavat kuin ammattiurheilijat – ilmainen yliopistotutkinto jää käytännössä hyödyntämättä kun kaikki aika menee treenatessa ja urheilijoille räätälöidään mahdollisimman helppoja kursseja, jotta muotoseikat täyttyy.

    Last Week Tonight with John Oliver käsitteli tätä mielenkiintoisesti koripallon kohdalla: https://www.youtube.com/watch?v=pX8BXH3SJn0

    Yliopisto-opiskelijoilla ei Suomessa ole vastaava tilanne, koska melkein kaikki pääsevät töihin ja kukaan ei saa valtavia tuloja valmistuttuaan. Opintotuki ei oikeastaan ole tulonsiirto köyhiltä varakkaille vaan ajallinen siirto saman ihmisryhmän sisällä: ensin saadaan opintotukea, sitten maksetaan se veroina takaisin. Köyhät ei ole tässä saajana eikä maksajana.

    1. Tätä tutkintotehtailua tapahtuu varmastikin myös Suomessa. Siihen ajaa valtion säästöt ja tutkintoperusteiset maksut.

      Eikö tämä mielestäsi ole juurikin hyvä syy antautua markkinavoimille? Koulutuksen arvo määräytyisi opetuksen laadun perusteella.

    2. ”Opintotuki ei oikeastaan ole tulonsiirto köyhiltä varakkaille vaan ajallinen siirto saman ihmisryhmän sisällä: ensin saadaan opintotukea, sitten maksetaan se veroina takaisin. Köyhät ei ole tässä saajana eikä maksajana.”

      Onko tästä jotain tilastoja? Itse muistan joskus nähneeni päinvastaistakin väitettä. Eniten verorahojahan tuottaa duunari, joka vetää körssiä kuin korsteeni ja viinaa, rahoittaa sen hyväpalkkaisella duunarihommalla jotain on paiskinut peruskoulusta asti, ja kuuskymppisenä juuri passelisti ennen eläkeikää potkaisee tyhjää. Eli siis ei noiden kahden ryhmän verojenmaksumäärän eroavuus ole niin itsestäänselvyys.

      1. Eikä kaikki korkeasti koulutetut ole koulutustaan vastaavissa töissä saati se sopiva työ ole korkeammin palkattuakaan. Tällöin henkilön veropanos voi jäädä negatiiviseksi.

        En mene sanomaan onko maksumies se isoa veroprosenttia maksava vaiko köyhä duunari, mutta kaikissa tapauksissa se ei todellakaan ole kouluttautuja itse.

    3. Hesarin mukaan vain prosentti amatööreistä pääsee ammattilaiseksi NFL:ään. Mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että vaikkapa 5 miljoonan vuositulot täytyy kertoa todennäköisyydellä (0,01:llä).

      Näin suhteutettuna palkkasumma on siis likimain sama 50 tonnia vuodessa kuin vaikkapa uransa alkuvaiheen insinöörillä.

      Se on sitten tietysti toinen juttu, että suurin osa ammattilaisten urista kestää vain pari vuotta.

      Silti on koko ajan kyse samasta periaatteesta: ensin investoidaan, jotta myöhemmin elintaso voisi kasvaa.

  2. Jari suoltaa hyviä lähteitä niin nopeasti ettei niitä kerkeä kaikkia lukemaan..

    Etenkin tämä yrittäjävertaus (https://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2015/03/chez-liisa-ja-lakimies-leena.html#sthash.UQBM3dWB.gbpl&st_refDomain=www.facebook.com&st_refQuery=/) kuvaa hyvin sitä ajatusmaailmaa mikä itsellänikin on ollut opiskelussa. Olen jopa kieltäytynyt ”huonoista” töistä, koska haluan panostaa opiskeluuni. Kyllä, tämä tarkoittaa muita rahanlähteitä, kuten opintolainaa, mutta haluan suorittaa opintoni hyvin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vesihana solmussa
Jari Parantainen

Tieteilijät vinkuvat kuin viljelijät

Tunnustan, etten ymmärrä tieteellisestä julkaisutoiminnasta tuon taivaallista. Mutta se saattaa olla pelkästään hyvä asia. Nimittäin tieteilijöille aihe saattaa olla liiankin läheinen. Ainakin sellainen vaikutelma syntyy,

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?
Jari Parantainen

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?

Jokainen myyjä oppii tunnistamaan vaaran merkit. Itse pelkään erityisesti sellaisia asiakasehdokkaita, jotka viljelevät brändi-sanaa. Brändin määritelmää voi jokainen käydä tankkaamassa vaikkapa Wikipediasta. Luultavasti et tule

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action