Miksi hoitotäti kökkii palkkakuopassa?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Koska DIPLOMI-insinööriys on nyt muotia, saan tietysti haastattelukutsuja harva se päivä. Ainakin jos pääministeri Juha Sipilä ei jostain syystä ehdi paikalle.

Kävin hiljattain turisemassa Tuomas Enbusken vieraana Radio Novassa mm. siitä, miksi naiset tienaavat vähemmän kuin miehet. Olikin mukava jo tavata, sillä olen fanittanut Tuomasta kauan. Hänellä on taito ajatella riemastuttavan vääräuskoisesti. Sitä paitsi miekkonen on taitava toimittaja ja kynäniekka.

Sivusimme lyhyesti sitä, miksi lastentarhanopettajat eivät saa parempaa palkkaa – vaikka kaikki tuntuvat arvostavan heidän työtään.

Tarkistin jälkikäteen, miten arvostettuja varhaiskasvattajat todella ovat.

Suomen Kuvalehden vuonna 2010 kokomassa ammattien arvostuksia mitanneessa kyselyssä lastenhoitajat pärjäsivät erittäin hyvin. Ammatti oli yltänyt sijalle 30. Lastentarhansopettajat sijoittuivat vain pykälää huonommin. Esimerkiksi yliopiston rehtori hävisi molemmille. Kaikkiaan selvitykseen sisältyi 380 eri ammattia.

Entä palkka? Onko se todella niin huono?

Kunnallisella puolella työskentelevän lastentarhanopettajan kokonaisansio oli Tilastokeskuksen mukaan 2 567 euroa lokakuussa 2013. Kuntatyöntekijöiden keskimääräinen kokonaisansio oli samaan aikaan 3 078 euroa kuukaudessa. Lastentarhanopettaja kökkii siis 17 prosentin palkkakuopassa.

Jos lapsityöntekijät ovat niin arvostettuja, mikä sitten vetää heidän liksansa kuralle?

Sen verran olen näissä tuotteistajan hommissa oppinut, että aina aivan ensimmäiseksi täytyy selvittää kilpailutilanne.

Luulenkin, että jos vihreät avaruusoliot kaappaisivat 80 prosenttia lastentarhanopettajista, jäljelle jääneiden palkat nousisivat aika pian. Nykyisin keskenään kilpailevia työntekijöitä on tarjolla liikaa, jotta heidän työnsä hinta voisi nousta.

Toisaalta asiakkaiden (vanhempien) arvostus ei sinänsä vaikuta asiaan, koska heillä ei ole mitään intressiä sujautella ruskeita bonuskuoria paikallisen päiväkodin tädeille.

Kyllä meistä jokainen arvostaa vettäkin. Ilman sitä kuolo korjaa muutamassa päivässä. Silti laadultaan mainio vesilitra maksaa Suomessa alle sentin, suoraan kotiin toimitettuna kaiken kukkuraksi.

Lopulta kyse on aina siitä, mikä on asiakkaan kannalta toiseksi paras vaihtoehto. Ostetun varhaiskasvattajan tilalle on usein tarjolla myös tee se itse -vaihtoehto. Siis lapsen omat vanhemmat, sisarukset tai isovanhemmat.

Jos hoitajien hinta vaikkapa tuplaantuisi, monet äidit (tai isät) päättäisivät hoitaa lapsensa itse. Siinä tuskin mikään akateeminen jorina varhaiskasvatuksen tärkeydestä auttaisi.

Mutta onko lastentarhanopettajalla sitten mitään mahdollisuutta kasvattaa tulojaan?

Totta kai on. Tärkein keino pätee aivan samalla tavalla kaikkiin muihinkin asiantuntijoihin.

Jos lastentarhanopettaja haluaa parempaa palkkaa, hänen on erotuttava kollegoistaan.

Kunnallisessa päiväkodissa erottuminen lienee vaikeaa. Mutta jos kasvattajamme tarjoaisi esimerkiksi kielikylpyjä yksityisellä puolella, monet vanhemmat olisivat heti valmiita maksamaan hänen palveluistaan enemmän.

Kuljetusalan duunarit ovat tunnettuja siitä, että he pystyvät pysäyttämään Suomen viennin. Se käy kalliiksi yrityksille. Mutta tyyristä olisi sekin, jos päiväkotien väki menisi lakkoon. Äitien tai isien olisi pakko jäädä kotiin vahtimaan vekaroitaan, olipa heidän toimialansa mikä tahansa.

Oletko köyhä asiantuntija? Erikoistu ja erotu, jos haluat enemmän liksaa.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

7 kommenttia

  1. Juuri näin. Lusikka vain omaan käteen ja toteuttamaan omaa kohtaloaan sen sijaan että ruikutetaan kaikille kuuloetäisyydellä oleville kuinka surkea oma työ/palkka on.

    Voisin lyödä vetoa, että ei mene montaa päivää kun tässä on kommentti siitä, että ei ihmisiä saa ajaa yrittäjäksi. Kyllä kunnan pitäisi arvostaa heitä ja maksaa kohtuullista palkkaa leppoisesta hommasta ilman isompia vastuita.

    1. Niin, tässä tapauksessa ei tarvitse edes kitistä, että ”arvostakaa meitä”. Se puoli on jo kunnossa.

      Mutta sitten tuo vanha vihtahousu – eli kysynnän ja tarjonnan laki – tulee ja sotkee asiat.

      Jos lastentarhanhoitaja haluaa enemmän pätäkkää, hänen on irtauduttava harmaasta massasta. Hänen on keksittävä työkseen jotain sellaista, jossa kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.

  2. Hhmm. Vuodesta toiseen sairaanhoitajat, lastentahanopettajat yms. ”matalapalkkalaiset” vaativat milloin mitäkin lisiä ja korotuksia. Tuleeko alan palkkataso aina yllätyksenä kuin talvi autoilijalle?

    Jos haluaa olla töissä sairaalassa niin kannattaa lukea itsensä lääkäriksi. Ja jos haluaa oikein paljon rahaa niin kannattaa olla maailman paras kirurgi. Hoitsu on hoitsu.

    1. Ei se arvostus (tai liksa) tosiaan ole koskaan sillä lisääntynyt, että joku alkaa vaatia itselleen lisää arvostusta. Ainoa vaihtoehto on tehdä jotain toisin.

      Ja jos kunnan hommissa ei voi tehdä mitään kuin yhdellä tavalla, sitten täytyy vaihtaa työnantajaa – tai ryhtyä yrittäjäksi.

    1. Kiitos Thomas, olipa tosi mainio esimerkki!

      Filmi kertoo taas kerran siitä, miten uusia juttuja syntyy vain kokeilemalla kaikenlaista. Sitten jälkikäteen kaikki näyttää niin järkyttävän ilmeiseltä.

  3. Joitakin varhaiskasvattajia tuntevana palkka ei ole heille suurin huoli, jos huoli lainkaan.

    Se mitä kaivattaisiin eniten olisi mahdollisuus tehdä työ hyvin. Vähän enemmän aikuisia tai vähemmän lapsia, ei kikkailua ryhmäkokosäännösten kirjaimilla, toimivat sijaisjärjestelyt, hyväkuntoiset ja riittävän varustellut tilat, suunnittelun laskeminen työajaksi…

    Pääkaupunkiseudulla on muuten pikemminkin pulaa pätevästä henkilökunnasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pelottaako hinnakorotus?
Jari Parantainen

Hinnankorotus hirvittää – 7 keinoa tunkata taksat taivaisiin

Hinnankorotus on psykologista peliä. Tarkoituksesi on nostaa hintoja niin, ettei se vaikuta kanta-asiakkaittesi näkökulmasta epäreilulta tai mielivaltaiselta. Kerron 7 erilaista strategiaa, joiden avulla hoidat asian fiksusti.

Sairaanhoitajan pieni palkka ei johdu arvostuksen puutteesta tai ilkeästä työnantajasta.
Jari Parantainen

Sairaanhoitajan palkka on hänen oma päätöksensä

Sairaanhoitajan palkka ei ole huono siksi, että hänen ammattinsa kärsisi arvostuksen puutteesta. Työnantajan tehtäviin taas ei kuulu huolehtia hoitajien sosiaaliturvasta. Sen sijaan sairaanhoitajan palkka on seurausta hänen omista päätöksistään, kuten jokaisen asiantuntijan liksa.

K-kauppiaan mahdollinen riistohinnoittelu oli houkutellut toimittajat luokseen.
Jari Parantainen

Riistohinnoittelu on mainettaan parempi asia

Ilta-Sanomien jutun aiheena oli K-kauppiaan (ehkä) harjoittama riistohinnoittelu, vaikka tuota ikävää termiä ei tekstissä mainittukaan. Mutta mitä tuo haukkumanimi oikeastaan tarkoittaa? Onko se edes paha asia?

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action