Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Sisäilmahysteria käy veronmaksajille kalliiksi

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Hesari kertoi jälleen eilen (1.2.2017) työpaikasta, jota riivaa sisäilmaongelma. Tällä kertaa oli kyse Mikkolan koulusta Vantaalla. Opettajien mielestä tilanne on kestämätön.

Viisi opettajaa kuudestakymmenestäviidestä on saanut oireita. Lisäksi kouluterveyshuolto on raportoinut 35 oppilaasta. Yhteensä koulussa on 840 oppilasta.

Uutisen loppuun oli liitetty huomautus, joka toistuu vastaavissa tapauksissa usein:

”Tilakeskus teetti sisäilmatutkimuksen viime vuoden keväällä. Sen mukaan Lyyran sisäilma oli kuitenkin sekä mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden että pinnoille laskeutuvien mineraalivillakuitujen osalta normaali.”

Toisin sanottuna mittausten perusteella sisäilmassa ei ole mitään vikaa.

Toukokuussa (16.5.2016) lehden tiedepalstalla oli juttu Homekoulun pahiksia ei tunneta. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Harri Alenius tiivisti asian näin:

”Tiedämme, että kosteusvauriot ja epämääräinen oireilu liittyvät yhteen, mutta emme osaa sanoa, mikä sen aiheuttaa.”

Ongelmaa on yritetty selvittää hiljattain Työterveyslaitoksen, Biotekniikan instituutin ja Thl:n yhteisvoimin – mutta tuloksetta. Tutkimukseen valittiin viisi kuntotarkastettua ja yksitoista homekoulua.

Koehenkilöihin kuului sekä terveitä että oireilevia opettajia, joilta otettiin veri- ja solunäytteitä. Tavoitteena oli selvittää, miten oireilevien ja oireettomien geeniprofiilit poikkeavat toisistaan. Tulos oli kiinnostava:

”Homekouluissa oireilevien ja oireettomien opettajien geeniprofiilit eivät eroa toisistaan”, Alenius totesi.

Tosin tilastollisessa anlyysissä löytyi yksi poikkeus: se oli homekoulujen opettajien serotoniinireseptori 7 -geeni. Sen tiedetään olevan yhteydessä keskushermoston häiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen.

Alenius varoi päättelemästä mitään. Hän aprikoi, että ehkä oireet ovat monilla sen verran lieviä, etteivät ne muuta geenien toimintaa. Toisaalta hän totesi, että tutkimuksen perusteella oireilevienkaan elimistössä ei ole menossa mitään järisyttävän vakavaa.

Kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen kirjoitti Helsingin Sanomiin 28.4.2016 näin:

”Ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä, että huonolle sisäilmalle altistuminen johtaisi ympäristöherkkyyden kehittymiseen. Ympäristöherkkyyden puhkeamisen taustalla onkin todennäköisesti monia biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka vaihtelevat eri ihmisillä.”

Koska en ole tiedemies, voin onneksi suomentaa professoreiden lausuntoja niin paljon kuin huvittaa:

Merkittävä osa homekoulujen ongelmista on silkkaa mielikuvituksen tuotetta.

Sitä en tietenkään kiistä, etteivät opettajat ja oppilaat kärsisi oireista. Mutta siitä ei näytä olevan kenelläkään mitään näyttöä, että oireet johtuisivat sisäilmasta.

Sitä paitsi ihminen osaa kehittää itselleen oireita. Ilmiö on tuttu kaikille lääketieteen opiskelijoille. Heitä varoitetaan ongelmasta etukäteen. Mutta sekään ei auta:

Tutkimusten mukaan jopa 70–80 prosenttia medisiinareista alkaa oireilla tavoilla, jotka liittyvät kulloinkin opiskeltavaan sairauteen.

Toisin sanottuna jos opiskelijat kuuntelevat luentoa vaikkapa ihotaudeista, monet heistä alkavat heti kutista ja raapia itseään.

Keksityt oireet saattavat levitä kuin kulovalkea. Phoenixin ylipiston kuuluisa psykologian professori emeritus Robert Cialdini kertoo tuoreessa kirjassaan Pre-Suasion näin:

Tennesseessä sijaitsevan koulun opettaja ilmoitti, että hän haistoi luokassaan kaasun hajua, joka aiheutti hänelle huimausta ja pahoinvointia. Pian satakunta koulun opettajaa, opiskelijaa ja muuta henkilökunnan jäsentä ilmoittautui sairaalan ensiapuun, koska hekin kärsivät kaasuvuodon tuottamista oireista. Kun koulu avattiin uudelleen viisi päivää myöhemmin, sairastuneita tuli vielä 71 lisää.

Ainoa ongelma tässä oli se, että mitään kaasuvuotoa ei missään ollut – ei silloin, eikä myöhemminkään.

Luultavasti myös monet sisäilmaepidemiat kumpuvat ihmisen alitajunnasta. Oireet ovat ehkä psykosomaattisia tai saavat alkunsa jostain aivan muusta.

Ikävä kyllä harva uskaltaa sanoa asiaa ääneen. Toki ymmärrän, että tilanne on hankala.

Kukapa meistä haluaisi kuulla olevansa kajahtanut. Niinhän kaikki epäilevät lausunnot joka tapauksessa tulkittaisiin.

Niinpä joudumme seuraamaan voimattomina, miten julkinen rakennus toisensa jälkeen joudutaan sulkemaan ja remontoimaan. Kulut nousevat miljardeihin, jotka me veronmaksajat tietenkin kustannamme.

Perusteluksi tälle hulluudelle riittää se, että monien ihmisten omasta mielestä heidän oireidensa taustalla on huono sisäilma.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

30 kommenttia

  1. En tiedä mitä pitäisi ajatella siitä että hallituksessa istuvan konservatiivipuolueen työmies käyttää vastaavanlaisia argumentteja tuulivoimaa vastaan. Ei sillä että mikään tuulivoiman suuri puolestapuhuja olisin, mutta vetoaminen siihen että ”ihmiset kokevat näin” on kyllä sellaista hevonkukkua kuin olla ja voi. Ainakaan kovin kriittistä tarkastelua se ei kestä.

    En epäile etteivätkö ihmiset kokisi sähköyliherkkyyttä, allergisuutta tuulivoimalle tai kännykän säteilyä negatiivisesti mutta ei noiden kokemuksien ja tuntemusten perusteella kannattaisi suurempia tulkintoja itse ilmiöstä tehdä. Tai niiden pohjalle investointipäätöstä tuskin kannattaa perustaa.

    Totta kai tämä on politiikkaa (ja varmaankin halu kiinnittää huomiota jostain muusta asiasta toiseen) mutta minkälaisen kuvan perussuomalaisista saa jos heidän päätöksensä perustuvat tämänkaltaiselle harhaisuudelle?

    1. Missä ihmisiä hädässä, siellä populisti auttamassa. Kaikki uhrit vetävät poliitikkoja puoleensa kuin veroraha demaria.

  2. No, voin sanoa ihmisiä työkseni hoitavana ihmisenä, että sisäillmaongelmat ovat merkittävä terveyshaitta meillä Suomessa. Koulujen osalta eräs rakennusalan ammattilainen valotti syytä miksi juuri kouluissa on paljon ongelmia. Säästösyistä ilmastoinnit ja lämmöt paukautetaan lomien ajaksi nollille, tämä kuulemma tekee rakenteille pahaa jälkeä. Toinen seikka uudemmissa rakennuksissa on talvirakentamisen lisääntyminen. Nykyisin tehdään sellaisia rakennusavaiheita talviaikaan mitä joskus aiemmin ei tehty. Tämä johtaa sitten siihen, että osa käytettävästä rakennustavarasta menee siihen kuntoon nopeasti, että ongelmia alkaa tulla.

    Olen itse henkilökohtaisesti niin paljon vuosien varrella nähnyt hoitoalan ammattilaisena mitä homeiset ja tiesmietä itiöitä sisältävät rakennus tekevät siellä työskenteleville. Erään valtion organisaation kaikki työntekijät ovat oirehtineet vuosia. Oireita ovat mm. kurkkukipu, käheä kurkku, äänen menetys, migreeni, hengitystieoireet etc. etc. etc. Yleinen virhepäätelmä tuntuu olevan, että joku läpipaska tönö korjataan osittain ja sitten kuvitellaan homman olevan sillä selvä. Okei, ihan jo maalaisjärjellä varustettu ihminen voi päätellä, että tuskimpa se ongelma poistuu ainakaan kokonaan, kun tietyt asiat tuuppaavat käsittääkseni vaeltaa sujuvasti sisäilman kautta. Pitkään altistuneet ihmiset saavat selvästi pysyviä haittoja. Eräs hoidoissamme oleva ihminen kertoi tapauksen jossa meni lapsen teatteriin ja tajusi aika nopeasti, että teatteri on näemmä saman ongelman kourissa kuin heidän työpaikkansa. No, migreenihän siitä tuli ja pilalle mennyt teatterireissu. Vastaavia voisin luetella vähintään yhden kirjan verran. Pitkä altistuminen herkistää jatkossa niin, että elämä voi mennä pahimmassa tapauksessa aika ilottomaksi, kun yksi jos toinen asia alkaa tekemään olotilan huonoksi. Ei mikään kovin auvoinen olotila . Sen verran paljon olen vuosien varrella törmännyt ja kuullut näitä kertomuksia myös kuinka asioita pyritään hoitamaan ja peittelemään, että aikamoista virtuoositouhua harrastetaan asian ympärillä. On voitu tehdä mittaukset vain osassa rakennusta, sijoitetaan porukka töihin tilaan jota ei ole edes testattu vaikka muussa osassa väki saisikin oireita ja kuvitellaan tämän toimenpiteen auttavan. Mainitsemassani nimeltämainitsemattomassa valtion konttorissa väki alkoi onneksi pikku hiljaa itse vetää omat johtopäätökset ja ottaa lopputilejä. Meillä kun on vain se yksi elämä ja terveys. Mikään työ ei ole ainakaan minun mielestäni terveyden menettämisen arvoinen. En sano etteikö joissakin paikoissa joku saattaisi marista tyhjästä, olen sitäkin saanut todistaa mutta enemmäkseen sisäilmaongelmat ovat todellisia. Ongelman tai paremminkin ongelmien suhteen tuntuu Suomessa olevan vallalla sama ikävä tilanne kuin Lymen taudin (Lyme Borrelioosi) kanssa, että ongelmaa ei oteta tosissaan, ei osata testata kunnolla, ei hoitaa ja kun ollaan epäpäteviä tolloja enimmäkseen, kielletään koko ongelman olemassaolo ja leimataan kärsivät ihmiset päästään höyrähtäneiksi menttaaliongelmaiseksi. Sitten ammattilaiset kuten oma firmani ohjaa tarvittaessa mm. Saksaan saamaan hoitoa ja tekee itse parhaansa. Eli, asiat eivät ole ihan niin mustavalkoisia tämän asian ympärillä.

    1. Varmasti on tapauksia jossa sisäilmaongelmat ovat todellisia eivätkä sairastuneet ole mitenkään höyrähtäneitä.

      Vaikea on kuitenkin ymmärtää että jos Työterveyslaitos, Biotekniikan instituutti ja THL tekevät tutkimuksen että heillä olisi mitään intressiä saada ”vääriä” tuloksia. Rakennuttajilla ja omistajilla voi olla eri intressit mutta näillä instansseilla tuskin.

    2. Olen ihan samaa mieltä, että suomalaiset ovat pilanneet hirmuisen määrän rakennuksiaan. Mutta toisaalta yksittäisen oireilijan oma käsitys hänen ongelmiensa alkuperästä ei todista mitään. Eikä sekään, että joukko ihmisiä on syistä yksimielisiä pelkästään omien tuntemustensa ja joukkopsykoosin voimin.

    3. Ja jos lähdetään miettimään ratkaisua ongelmaan eli huonoon rakentamiseen niin hyvä lähtökohta voisi olla se että rakentaja olisi vastuussa rakennuksesta huomattavasti pidempään kuin mikä nykyinen rakentajan vastuu on.

      Eli jos rakentaja myisi esimerkiksi koulutiloja ”palveluna” 30-vuoden sopimuksella niin veikkaisin että rakentajan halu tehdä laadukasta jälkeä olisi erilainen mitä nykyisellä lyhytjänteisellä ja transaktioihin perustuvalla toimintamallilla.

      Tämä taas vaatisi merkittäviä muutoksia julkisen sektorin toimintatavoissa ostaa palveluja.

  3. Rohkea ja mielenkiintoinen bloggaus, mutta:

    Kuinka suuri osa todennettavissa olevista oireista jäi
    tämän tutkimuksen tulosten ulkopuolelle? Ja luulisi tutkijoiden ja päättäjien olevan hyvin perillä tästä Jarin puhumasta ’anti-plasebosta’ ja sen vaikutuksista?

    Kroonistunut pahanlaatuinen stressi heikentää merkittävästi immuunipuolustusta, oli stressin aiheuttaja koettu tai ihan todellinen. Mikä taatusti vahvistaa huonon sisäilman aiheuttamia ongelmia ja altistaa sairauksille.

    1. Kuten sanottu, ihmisten oireet ovat heille todellisia joka tapauksessa. Eikä kukaan varmaan silkkaa pahuuttaan valita.

      Mutta se on tietysti kimurantti tilanne, kun tutkijat eivät löydä ongelmaa sisäilmasta, eikä ”potilaan” elimistössäkään näy merkkejä puolustusreaktiosta.

      Asetelma on aivan vastaava kuin ”sähköallergiasta” kärsivillä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että ongelma on aivoperäinen. Se on murheellista sinänsä, mutta ei riitä perusteeksi miljoonaremontteihin.

  4. Hyvä kirjoitus yhdestä nyky-Suomen sitkeimmistä myyteistä!

    Lisäyksenä kirjoitukseen luulen tietäväni myös erään lisäselityksen koulujen sisäilmaoireilulle. Omien havaintojeni perusteella väitän, että sisäilmaoireilu korreloi suuresti myös surkean työ(ilma)piirin kanssa.

    Koulumaailman huonon johtamisen sekä jatkuvien säästöjen puristuksessa alkaa työntekijää jos toistakin puristamaan rinnasta; motivaatio ja jaksaminen kärsivät, sekä sairastelu lisääntyy. Lisäksi kunnallisen puolen henkilöstöpolitiikka (edelleen havaintojeni mukaan etenkin koulusektorilla) takaa myös sen, että tulehtuneelle sisäilmalle ei koskaan saada tehtyä mitään.

    Työntekijät eivät välttämättä edes tiedosta oireilunsa syitä, jolloin mystiset ”sisäilmamikrobit” jäävät ainoaksi mielekkääksi selitykseksi. Julkinen talous käyttää mansikoita ja mannaryynejä koulujen tarkastamiseen ja remontointiin, jonka jälkeen resurssit hupenevat entisestään. Lopulta ainoastaan raksamies nauraa partaansa.

    1. Kuvailet mainiosti haloilmiötä. Mekanismi toimii juuri noin. Ihminen on vain niin tavattoman hanakka keksimään selityksiä ja syy-seuraussuhteita sellaisten asioiden välille, joilla ei ole todellisuudessa mitään tekemistä keskenään.

    2. Ja mitenköhän opettajien huono työilmapiiri ”korreloi” niiden arviolta 100 000-200 000 lapsen kanssa, jotka altistuvat päivittäin sisäilmaongelmille ja ovat nuorena alkavan altistuksen seurauksena vaarassa menettää terveytensä ja työ- ja toimintakykynsä tulevina vuosina? Ehkä ei kannattaisi niitä omia luulojaan ympäriinsä huudella asioista, joista ei oikeasti yhtään mitään tiedä…

      1. Tekstissäni en käsitellyt kouluja, joissa on todettu sisäilmaongelmia. Kirjoitan toistuvista tilanteista, joissa ongelmia ei ole havaittu. On havaittu vain oireilevia ihmisiä, jotka kuitenkin jollain maagisella tavalla ”tietävät”, että ongelma johtuu huonosta sisäilmasta.

  5. Hienoa lukea jälleen Jarin pirstovan sen iänikuisen meta-ajattelun: perustellaan ja luodaan pseudototuuksia yhdistelemällä keskenään yhteenkuulumattomia asioita ajamaan omia etuja. Enkä tässä tarkoita että se sairasteleva opettaja olisi itsekäs luulosairas, vaan vain pelästyy omia tuntemuksiaan ja luo näin oravanpyörän ja ruokkii omaa pahaa oloaan.

    Vaan mikäs perkule tähän nyt ratkaisuksi, kun on selvää ettei se rakennustekniikka pelasta tilannetta? Koulujärjestelmäpoliittinen muutos opettajien ja oppilaiden työhyvinvoinnin parantamiseksi on järjellisessä aikaikkunassa ainakin aika utopiaa.

    1. Ongelman ydin on siinä, että kun vaikkapa opettaja nostaa metelin, muiden virkamiesten on vaikea ohittaa sitä. Entä jos valittaja onkin oikeassa, ja hänen oireidensa vähättelijä saa jonain päivänä syytteen virkavirheestä?

      Kokemukset viittaavat siihen, että (virheen) pelko ohjaa virkamiesten päätöksiä vielä useammin kuin yritysten päättäjiä.

      Toisin sanottuna virkamiehen kannattaa esittää asia luottamushenkilöille omalta kannaltaan turvallisesti. Koulu remonttiin, maksoi mitä maksoi. Ainakaan kukaan ei pääse syyttämään laiminlyönnistä.

  6. Suuresti täytyy ihmetellä, mitä supernaisia ja -miehiä me sisäilmaongelmien korjaajat olemme vai onko lajimme jopa geneettisesti jotenkin erityinen?
    Me teemme työmme näissä ”ongelmakohteissa” joissa vakituiset asukkaat eivät ole pystyneet työtään tekemään ja remontin valmistuttua siirrymme seuraavaan vastaavaan kohteeseen. Koskaan en ole kuullut puhuttavan meidän alamme työhyvinvoinnista.
    Usein osa rakennuksesta jää käyttöön remontin ajaksi jolloin osastoimme remonttialueen huolellisesti. Tällöinkin lähes poikkeuksetta saamme kuulla kuinka henkilökunta oireilee rakennuspölystä jne. jota liikkuu suojauksista huolimatta käytössä oleviin tiloihin siten, että pölypitoisuus on alle prosentin siitä mitä se on meidän arkisessa työympäristössämme.
    Lähes kaikkia ongelmakohteita yhdistää se, että niissä tehtävä toiminta on rahoitettu julkisella rahalla.

  7. Mielenkiintoinen näkemys vakavasta ongelmasta.

    Sisäilmaoireilun tai homeen haitat harvemmin alkavat niin, että elämäänsä tyytymätön ihminen yhtäkkiä keksii sellaisen asian, kuin EPÄTERVE SISÄILMA, ja alkaa sitten kehittelemään sen pohjalta itselleen psykosomaattisia oireita.

    Yleensä vyyhti lähtee siitä, että alkaa jatkuvat, toistuvat, pitkäkestoiset hengitystieinfektiot, astma-, iho- ja silmäoireet. Harva edes epäilee mitään sen taustalla, kunhan kärsii raivostuttavista infektioista toisensa perään. Ravataan korva- nenä -kurkkulääkärillä, joka kuukausi toisensa jälkeen toteaa infektiot, määrää antibiotit, mutta ongelmat sen kuin jatkuvat.
    Yleensä aiheuttajaan, eli siihen sisäilmaan havahdutaan vasta sitten, kun ihminen SAIRASTAA JO, ja selviää homeongelma joko kotona, työpaikalla tai koulussa. Mutta kun altistusta jatkaa, jatkaa ja jatkaa, ottamatta homeongelmaa vakavasti, eivät hengitystieongelmat todella jää ainoaksi ongelmaksi.

    On toki ihan ymmärrettävää, että asiaa vähätellään, julkaistaan puolueellisia tutkimuksia ja ongelma lakaistaan maton alle psykologisoimalla, vähättelemällä ja pilkkaamalla sairastuneita, onhan tuo kallis ongelma. Liian kallis ratkaistavaksi.
    Joten ne jotka sairastaa, jatkakoon sairastamista, ja ne jotka eivät, jatkakoon tuota terveytensä menettäneiden ihmisten kustannuksella naureskelua.
    Ikävä kyllä, vielä tulee se päivä kun homeongelmien aiheuttamista terveyshaitoista tulee niin iso kansanterveydellinen pommi, ettei sitä enää noin vain lakaistakaan maton alle.

    Onneksi Suomessa on jo myös niitä infektio- ja ympäristötieteiden professoreita jotka vievät asian todellista puolta eteen päin, ja jatkavat taistelua sairastuneiden puolesta.

    1. Mihinkäs tämä päätelmäsi sisäilmaoireilun alkulähteistä perustuu?

      Ihminen on jo ammoisista ajoista ollut erittäin altis kehittämään yhteyksiä esimerkiksi sellaisten asioiden välille, jotka sattuvat tapahtumaan peräkkäin: ”Jumala rankaisi rikoksestani niin, että taloomme osui salama heti seuraavana päivänä. Sitten tuli vielä halla ja vei sadon.”

      Kai nyt jokainen täyspäinen ymmärtää, ettei viranomainen voi päättää jopa miljoonien investoinneista pelkästään yksittäisten ihmisten omien tuntemusten perusteella.

    2. ”Päätelmäni” alkulähteistä perustuu siihen, kun kaksi vuotta sairastin kroonista poskiontelontulehdusta ja keuhkoputkentulehdusta(erikoislääkäreiden toteamaa), ja sattumalta sain todeta samaa aikaan asuvani lattiasta kattoon todella pahoista kosteusvaurioista kärsivässä talossa. Myöhemmin minulle lääkäreiden toimesta kerrottiin että kosteusvaurioisella talolla ja infektiokierteelläni oli päivän selvä yhteys, ennen kuin itse olin osannut asiaa edes epäillä.
      VAIKKA SEKIN PITÄISI JOKAISEN TÄYSPÄISEN YMMÄRTÄÄ.
      Mutta jatkakoot kukin omien teorioidensa kanssa, minulle riittää infektiolääkäreiden lausunnot.

      1. Ihan mielenkiintoista, mutta mitä tällä on tekemistä alkuperäisen tekstini kanssa?

        Kirjoitan koulusta, josta ei ole löytynyt mitään vikaa. Eikä minkään myrkytyksen oireita ole löytynyt oireilijoiden elimistöistäkään. Mistä oireet siis johtuvat?

      1. Ahaa! Eli oireet johtuvat homeesta koulussa, josta hometta ei löydy.

        Tämä riittääkin, kiitos. Ole ystävällinen ja jatka ”keskusteluasi” jossain toisaalla.

  8. On se jännä, että oireilua on monilla, itseni mukaan lukien ollut jo kauan ennen kuin näistä asioista edes puhuttiin. Monet oireet olen jälkeenpäin osannut yhdistää oireisiin, joita oli aikana, jolloin esim.opiskelin paikassa, joka nykyään käyttökiellossa. Eikä riitä sormet laskemaan rakennuksia, joissa olen oireillut tietämättä ongelmista ja myöhemmin joutuneet ongelmien vuoksi remontin alle. Ehkä olen tosiaan vain masentunut.

    1. Niin, olet siis etsinyt syitä oireillesi – ja olet niitä myös löytänyt. Mutta kuten todettu, mielipiteesi ei todista mitään mihinkään suuntaan.

  9. Harri Alenius tyypilliseen Työterveyslaitoksen edustajan tapaan näyttää ohittavan tieteelliset kriteerit täyttävät tieteet kolmikannan+vakuutusyhtiöiden tekemän yhteiskuntasopimuksen tavoitteiden mukaisesti ”rinnakkaistieteilyillään”. Näemmä THL ja Biotekniikan instituutti ovat myös yhteiskuntasopimusmielisiksi ohjeelmoituja, koska sisäilmatoksiinien selvemmistä mekanismeista on tutkimusmenetelmiä ja -tuloksia jo 1990-luvun puolivälistä, mitä ei huomioitu pian Helena Mussalo-Rauhamaan ja Mirja Salkinoja-Salosen löydösten jälkeen. Siis merkittävää tieteellisesti osoitettavaa tietoa on sisäilman luotettavista ja epäluotettavemmista mittausmenetelmistä, kuten myös sisäilmatoksiinien terveyshaitoista.

    Nykyään on runsaasti uutta tietoa. Tutkijoiden mukaan sisäilmatoksiinien yhteisvaikutukset toimivat keskenään synenergisesti.

    Nykytiedon valossa kosteusvauriotoksiinit aiheuttavat valkosoluihin mitokondriovaurioita ja mitokondriovauriot ovatkin pääasiallinen syy syöpiin. Ilmankos ennusteen mukaan jo joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään.

    Suosittelen tutustumaan mm.:
    IndoorAid:n tarjontaan, https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/70120942/Salkinoja_raportti_TSR112134.pdf ja https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/53540612/Salkinoja_Ty_terveys15_20150826b.pdf

    1. Kommenttisi on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka faktojen puutteessa täytyy hyökätä henkilöä (ja näköjään hänen työpaikkaansakin) vastaan.

    2. Jari Parantainen, sinun vastauksesi Harriet Tiihosen kommenttiin on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka itselle epämieluisaa faktatietoa kohdatessa täytyy takertua johonkin täysin epäolennaiseen seikkaan (tässä ns. ”henkilöä vastaan hyökkääminen”), jotta voi välttää itse asiaan vastaamisen.

      1. Tämä blogi ei ole oikea paikka salaliittoteorioille tai henkilökohtaisille sairauskertomuksille. Voitte jauhaa niistä jollain muulla foorumilla.

  10. Tällainen päättely on hyvin yleistä ihmiselle, joka ei ole henkilökohtaisesti kokenut sisäilmasta johtuvaa oireilua tai sairastumista. Surullisinta on, että todellinen veronmaksajien ”rahan haaskuu” tulee toteutumaan vasta tulevaisuudessa, kun homepäiväkodeissa ja -kouluissa elämänsä alkuvuodet viettävät lapset ja nuoret kasvavat työikäisiksi. Tuolloin tulemme huomaamaan, etteivät he terveydentilaltaan ole työkykyisiä ja sairaudet vaativat hoitoa sekä lääkityksiä. Menetämme valtavan määrän veronmaksajia.

    1. Luulen että tällainen päättely on ominaista loogisesti ajattelevalle ihmiselle joka tukeutuu faktoihin eikä omiin kokemuksiinsa/tuntemuksiinsa. En tiedä miten tämän havainnon tekisi luotettavammaksi sellainen taho joka on/ei ole kärsinyt sisäilman aiheuttamista ongelmista.

      Ja tähän todettakoon että olen itse käynyt koulua joka on myöhemmin purettu homeongelmien takia. Ainakin suurin osa koulukavereistani on käsittääkseni ihan työkykyisiä. En tiedä sitten että olisivatko nämä sairastuneet tehneet paremman tutkimuksen asiasta

  11. Surkuhupaisinta tässä on se, että sisäilmaongelmien terveyshaitoista on tiedetty Suomessakin jo ainakin 1990 luvulta lähtien, kannattaa lukea vaikkapa ympäristölääketieteen prof. Tuula Putuksen viimeisimpiä postauksia IndoorAid-fb-sivulta.
    Kotimaisia kovan luokan tutkimuksia aiheesta on julkaistu myös ihan viime vuosina. Ongelman myöntämisen esteenä lienevät lähinnä taloudelliset tekijät: entäpä jos silloin esim. jouduttaisiin korvaamaan kaikki terveydenhoitokulut kaikille julkisten rakennusten sairastuttamille?

    Viimeisin ihmetyksen aihe oli edellisestä Majvik 2 -suosituksesta reilun taka-askeleen ottanut viime syksyinen uusi home-ja kosteusvaurioista oireilevan potilaan käypä hoito -suositus, joka keskittyy lähinnä hengitystieoireisiin ja astmaan. Muutkin kuin hengitystieoireet voivat olla vakavia, jopa hengenvaarallisia (mm. anafylaktinen shokki), ja lievempinäkin vaikeasti invalidisoivia. Nämä ”väärällä tavalla” oireilevat jäävät usein oman onnensa nojaan, ilman sairaspäivärahaa tai muita etuuksia, usein myös työkyvyttömiksi, ja joille ei ole tarjolla minkäänlaista kuntoutudta tai muutakaan tukea. Joten kehtaako joku tosiaan väittää että tämä on vain massahysteriaa ja muoti-ilmiö?

    Itse luonnontiedetaustaisena ja lääketieteellisenkin tutkimustyön parissa vuosikausia toimineena, työpaikan sisäilmaongelmien ”uhrina”, voin – aihepiirin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimustuloksiin jonkin verran perehtyneenä – vain ihmetellä, miten pitkään tämä sairastuneiden perusteeton kyykytys ja mielenterveysongelmaiseksi leimaaminen pystyy oikeasti jatkumaan. Ilmeisesti siihen asti että sisäilmasairauksia alkaa osumaan myös päättäjien tai heidän lähipiirinsä kohdalle – jos silloinkaan.

    Itse olisin heti paikalla valmis vaihtamaan tämän painajaiseksi muuttuneen elämäni ja nämä ”muotioireet” päikseen jonkun epäilijän terveyden kanssa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

tarkistuslista-M
Jari Parantainen

Anna palautetta tapahtumajärjestäjän pikaoppaasta

Tapahtumajärjestäjän pikaopas on rakennettu kuuden tarkistuslistan ympärille. Yhteensä listoista löytyy 62 tärkeää tehtävää, joista moni unohtuu alan ammattilaisiltakin. Sivuja oppaassa on 30.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action