Pari viikkoa sitten olin uppoutunut kirjoittamaan jotain kuolematonta tekstiä. Yhtäkkiä huomasin kauhukseni, että parturiaikani olisi ollut 50 minuuttia sitten.
Ensin vaivuin maan alle. Sen jälkeen kipusin jostain Uuden-Seelannin seuduilta takaisin.
Oli soitettava nolona ja a) pyydettävä anteeksi sekä b) anottava uutta audienssia. Samalla lupasin maksaa myös väliin jääneen istunnon.
Parturini hangoitteli vastaan jo puhelimessa. Hän ei kuulemma suostuisi ottamaan rahojani vastaan.
Sama venkoilu jatkui, kun palvelutoimitus oli viikkoa myöhemmin käynnissä.
Lopulta kysyin erään yksinkertaisen kysymyksen, johon tuo yrittäjäkollega joutui vastaamaan myöntävästi.
Sen jälkeen hän suostui veloittamaan kahdesta hiustenleikkuusta.
Mikä oli tuo (hinnoitteluun liittyvä) kysymykseni, joka sai parturini niskan taipumaan?
