Pakersin tutkijana Oulun yliopistolla vuonna 1985, kun sain eteeni ensimmäisen IBM PC XT:n. Siitä lähtien käytin PC:tä aina vuoteen 2009 saakka, eli 24 vuotta.
Kypsyin silloisen Windowsin surkeuteen vuonna 2009. Loikkasin Applen leiriin. Ostin kohtalaisen järeän Mac Pro -työaseman ja pari 30-tuumaista Dellin näyttöä.
Hiukan myöhemmin heitin perinteiset kiintolevyt tunkiolle. Siirryin SSD-aikaan.
Ihme kyllä, olen pärjännyt samalla laitteella aina näihin aikoihin saakka. Vanhoina hyvinä aikoina päivitin PC:n vähintään joka toinen vuosi. Nyt olen käyttänyt samaa purtiloa pian kahdeksan vuotta.
Apple julkaisi uuden mustan sylinterimallisen, pientä roskapönttöä muistuttavan Mac Pro -työasemansa vuonna 2013. Ajattelin silloin, että jätän ehkä ensimmäisen version väliin niin, että Apple ehtii karsia siitä lastentaudit. Purkin hintakin hirvitti.
Päivitystä on nyt odoteltu jo kolme vuotta!
Tapansa mukaan Apple ei kommentoi mitään siitä, onko uutta versiota edes koskaan tulossa. Moni Mac Pro -käyttäjä on jo alkanut hermoilla. Onko jossain vaiheessa ryhdyttävä pakkomuuttoon Windows-puolelle?
Koska kolmevuotiasta mallia ei ehkä kannata enää ostaa Applen listahintaan, ajattelin vilkaista huvikseni, mitä sellainen maksaisi käytettynä. Törmäsin Huuto.netissä kiinnostavaan tarjoukseen.
Kotimainen firma lupasi päivittää vanhan koneeni. Siitä tulisi osittain jopa tehokkaampi kuin vuoden 2013 roskapönttömäkistä.
Tartuin tarjoukseen. Nyt pöydälläni puksuttaa uusvanha kokoonpano:
- Prosessorit ovat tuplasti tehokkaammat kuin alkuperäiset.
- Usean 4k-näytön ohjaaminen ei tuota koneelle mitään tuskaa.
- Alkuperäinen 16-gigainen muisti kuusinkertaistui.
- Systeemilevy siirtää bittejä viisi kertaa nopeammin kuin vanha SSD-levyni.
Tällä pärjään taas monta vuotta. Mikä parasta, päivitys maksoi vain muutaman tonnin. Vastaava uudenmallinen työasema olisi niellyt euroja ainakin kolminkertaisesti.
Ehkä kiinnostavinta tässä projektissani oli kuitenkin tutustua espoolaisen Fixsla Oy:n liikeideaan. Se on yhden miehen firma, jota pyörittää Ari Viitanen.
Putiikki on erikoistunut vain ja ainoastaan vanhojen Mac Pro -työasemien päivittämiseen.
Yrittäjä on tunnistanut konkreettisen bisnesongelman, johon hän tarjoaa täsmäratkaisua. Palvelu on niin hyvää, että meitä asiakkaita kuulemma riittää välillä riesaksi asti.
Veikkaan, että hyvin harva Mac Pro -käyttäjä on kiinnostunut kokeilemaan, millaisia päivitysosia koneeseen voisi tunkea. Se vaatii omaa asiantuntemustaan, jota ei ole aivan helppo hankkia.
Onko kyse miljoonabisnes? No ei varmasti. Mutta ei tarvitse ollakaan. Selvästi asiakkaita riittää, semminkin kun järjelliset vaihtoehdot olisivat todella paljon kalliimpia.
Entä pitäisikö liiketoimintaa laajentaa?
Miksi pitäisi? Jos yrittäjä on työhönsä tyytyväinen ja leipää riittää, häröilystä olisi luultavasti vain haittaa. Nyt hän on löytänyt ekosysteemistä oman lokeronsa, joka on toisaalta niin ahdas, että tuskin siihen kilpailijoidenkaan kannattaa tunkea.
Mitähän muuten jokin satunnainen yritysneuvoja olisi tuuminut, jos innokas yrittäjäehdokas olisi marssinut anomaan starttirahaa yhden tietyn valmistajan yhden tietyn tietokonemallin päivitysbisnekseen?
Jos oikein arvaan, hallintoalamainen olisi lentänyt kadulle kalossinkuva hanurissa.
”Segmentin tulisi olla niin kapea, että ihan hirvittää. Ja kun alkaa oikein hirvittää, niin kannattaa ottaa vielä puolet pois.” – Timo Rope
