Yhteistyötä kaikki aina kärkkyvät. Mutta kuvio toimii harvoin, jos siitä ei ole molemmille osapuolille aitoa hyötyä. Usein se tarkoittaa, että kumppaneiden välillä olisi syytä liikkua
Nykyiset hienot projektimallit tuottavat surkeita tuloksia. Olisiko siis aika uskoa, että menetelmiä pitäisi ehkä remontoida rajustikin? Tietotekniikan palvelutalo Tietoenatorin pörssiarvo on puolittunut parissa vuodessa. Yhtiön
Johtaja repäisee takataskusta strategia-sanan useimmiten silloin, kun hän ei ymmärrä firmansa strategiasta tuon taivaallista. Olen vuosikausia yrittänyt selvittää, mitä strategia-sana tarkoittaa. Kirjahyllyyni on kertynyt aiheesta
Joskus huonokin strategia on parempi kuin ei strategiaa lainkaan. Pakkaseen ei ainakaan kannata jäädä makailemaan. Nuori unkarilainen luutnantti lähetti pienen tiedustelujoukon Alpeille. Ikävä kyllä lunta
Etenkin sitoutumistaan vain teeskentelevät ryhmän jäsenet ovat vaarallisia. Highsmithin malli rohkaise löytämään ratkaisut, joihin kaikki sitoutuisivat.
Asiantuntijat kuvittelevat sitkeästi sen riittävän, että he tekevät työnsä hyvin. Muttei se yksin auta mitään, jos ne hyvin tehdyt työt ovat kuitenkin vääriä töitä. Katselin
Palvelusi työohjeilla ei ole paljon merkitystä, jos niitä ei noudata kukaan. Sikäli on aivan yhdentekevää, miten hyvin tuotteistat palvelusi, jos asiantuntijasi elävät kuin pellossa. Palvelujohtajan
Lentoyhtiö huomasi, että työntekijät vilpittömästi luulivat hoitavansa tehtävänsä hyvin. Todellisuus oli jotain aivan muuta. Yksinkertainen mittaus muutti lentorahdin pakkaajien tuloksia merkittävästi. Vielä 1970-luvun alussa lentoyhtiöt
Johtaminen koostuu seitsemästä työvaiheesta. Tehtävä on periaatteessa yksinkertainen. Käytännössä johtajan työ on yksi maailman vaikeimmista. Siksi parhaiden johtajien vuosipalkat nousevat Suomessakin miljooniin.
Kestävä päätös ei synny umpiossa arpomalla. Fiksu johtaja on utelias tiedustelija. Lähteinä toimivat asiakkaat, työntekijät, kollegat, esimiehet, kilpailijat, viranomaiset, poliitikot, etujärjestöt, tiedotusvälineet, kirjat, ammattijulkaisut, sosiaalinen media jne.
Kaikki vihaavat esimiehiä, jotka eivät osaa päättää. Huonokin päätös on usein parempi kuin ei päätöstä lainkaan.
Työntekijä kaipaa päätösten perusteluja. Mitä päätös tarkoittaa hänelle? Mikä muuttuu? Henkilöstön yleisimmät purnaukset kumpuavat esimiesten onnettomista viestintätaidoista:
Liian usein esimies luottaa yksittäiseen sähköpostiviestiinsä.
Todellisuudessa johtaminen edellyttää jatkuvaa jankuttamista.
Yksinkertaisiakin viestejä on toistettava päivästä ja viikosta toiseen, jotta edes osa työntekijöistä sisäistäisi ne.
Johtajan on maltettava purkaa päätöksensä konkreettisiksi tehtäviksi ja delegoida ne alaisilleen.
Moni johtaja ei uskalla kieltäytyä, kun alainen delegoi tehtävän takaisin pomolleen. Johtajasta tulee pullonkaula. Hänen pitäisikin palauttaa delegoivat alaisensa ruotuun ja muistuttaa, mistä heille palkkaa maksetaan.
Johtajan on autettava alaisiaan niin, että he selviävät tehtävistään. Se ei silti tarkoita, että hänen pitäisi puuttua alaistensa töiden yksityiskohtiin.
Nykyaikainen johtaminen on usein paapomista. Johtaja pelkää, että edellyttäminen on epäkohteliasta. Lisäksi hän välttelee alainen-sanaa ja keksii sille hempeitä kiertoilmaisuja.
Todellisuudessa työntekijää hämmentää, jos esimies ei edellytä mitään. Tulokset tuntuvat olevan pomolle yhdentekeviä.
Päivittäinen kannustava ja korjaava palaute on johtajan tärkeimpiä työvälineitä. Toki kehuminen on helpompaa kuin kritiikki. Silti esimiehen tulisi puhua suoraan myös surkeista tuloksista.
Hyvä esimies ei koskaan sorru parjaamaan henkilöä. Hän keskittyy tuloksiin.
Johtaja saattaa kuvitella, että hänen kannattaa suoltaa vain myönteistä palautetta. Mutta sekin on tuhoisaa, jos jokainen näkee, ettei jatkuviin kehuihin ole aihetta.
