Johtaminen

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Ruotsalainen äänestys

Perinteinen äänestys on varsinainen keskustelun tappaja. Millainen voisi olla parempi malli? Vaikka perinteistä äänestystä pidetään demokratian tunnusmerkkinä, sitä voi toisaalta pitää hyvin mustavalkoisena enemmistödiktatuurin välineenä.

Jo pelkkä tieto mittauksesta sai lentorahdin pakkaajat muuttamaan käytöstään.
Jari Parantainen

Johtaja saa juuri sitä, mitä hän mittaa

Lentoyhtiö huomasi, että työntekijät vilpittömästi luulivat hoitavansa tehtävänsä hyvin. Todellisuus oli jotain aivan muuta. Yksinkertainen mittaus muutti lentorahdin pakkaajien tuloksia merkittävästi. Vielä 1970-luvun alussa lentoyhtiöt

Johtaminen on jankuttamista ja edellyttämistä

Johtaminen koostuu seitsemästä työvaiheesta. Tehtävä on  periaatteessa yksinkertainen. Käytännössä johtajan työ on yksi maailman vaikeimmista. Siksi parhaiden johtajien vuosipalkat nousevat Suomessakin miljooniin.

1. Johtaja tarvitsee tietoa

Kestävä päätös ei synny umpiossa arpomalla. Fiksu johtaja on utelias tiedustelija. Lähteinä toimivat asiakkaat, työntekijät, kollegat, esimiehet, kilpailijat, viranomaiset, poliitikot, etujärjestöt, tiedotusvälineet, kirjat, ammattijulkaisut, sosiaalinen media jne.

2. Päätös on johtajan tärkein tuote

Kaikki vihaavat esimiehiä, jotka eivät osaa päättää. Huonokin päätös on usein parempi kuin ei päätöstä lainkaan.

3. Johtaminen on viestintätyötä

Työntekijä kaipaa päätösten perusteluja. Mitä päätös tarkoittaa hänelle? Mikä muuttuu? Henkilöstön yleisimmät purnaukset kumpuavat esimiesten onnettomista viestintätaidoista:

  1. Palautetta irtoaa niukasti.
  2. Toimenkuvat ja sisäinen työnjako ovat epäselviä.

Liian usein esimies luottaa yksittäiseen sähköpostiviestiinsä.

Todellisuudessa johtaminen edellyttää jatkuvaa jankuttamista.

Yksinkertaisiakin viestejä on toistettava päivästä ja viikosta toiseen, jotta edes osa työntekijöistä sisäistäisi ne.

4. Johtaminen tarkoittaa delegoimista

Johtajan on maltettava purkaa päätöksensä konkreettisiksi tehtäviksi ja delegoida ne alaisilleen.

Moni johtaja ei uskalla kieltäytyä, kun alainen delegoi tehtävän takaisin pomolleen. Johtajasta tulee pullonkaula. Hänen pitäisikin palauttaa delegoivat alaisensa ruotuun ja muistuttaa, mistä heille palkkaa maksetaan.

5. Hyvä johtaja raivaa tietä

Johtajan on autettava alaisiaan niin, että he selviävät tehtävistään. Se ei silti tarkoita, että hänen pitäisi puuttua alaistensa töiden yksityiskohtiin.

6. Johtajan on uskallettava edellyttää

Nykyaikainen johtaminen on usein paapomista. Johtaja pelkää, että edellyttäminen on epäkohteliasta. Lisäksi hän välttelee alainen-sanaa ja keksii sille hempeitä kiertoilmaisuja.

Todellisuudessa työntekijää hämmentää, jos esimies ei edellytä mitään. Tulokset tuntuvat olevan pomolle yhdentekeviä.

7. Johtaja antaa myös korjaavaaa palautetta

Päivittäinen kannustava ja korjaava palaute on johtajan tärkeimpiä työvälineitä. Toki kehuminen on helpompaa kuin kritiikki. Silti esimiehen tulisi puhua suoraan myös surkeista tuloksista.

Hyvä esimies ei koskaan sorru parjaamaan henkilöä. Hän keskittyy tuloksiin.

Johtaja saattaa kuvitella, että hänen kannattaa suoltaa vain myönteistä palautetta. Mutta sekin on tuhoisaa, jos jokainen näkee, ettei jatkuviin kehuihin ole aihetta.