Tuotteistaminen

Firmasi on täynnä taitavia ammattilaisia. Rautaista osaamista riittää. Mutta silti jokin hommassa mättää.
Tuntuuko siltä, että ammattilaistesi tiedot ja taidot eivät muutu rahaksi läheskään niin usein kuin haluaisit? Asiakkaillasi kyllä riittää tarpeita loputtomasti – ja teillä olisi fiksuja ratkaisuja nurkat pullollaan. Mutta silti niitä on tautisen vaikea saada kaupaksi.
Lukemalla kirjoituksen
  • Saat yleiskuvan mistä tuotteistamisessa on kyse
  • Hahmotat miten asiantuntijatyötä monistetaan
  • Ymmärrät palveluiden paketoimisen hyödyn
Sisällys
    Add a header to begin generating the table of contents
    Scroll to Top
    Jari Parantainen
    Jari Parantainen
    Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

    Oireet viittaavat siihen, että yrityksesi palvelujen tuotteistaminen on jäänyt puolitiehen.

    Tunnistatko yhden tai useita seuraavista ongelmista?

    1. Isoista rahoista päättävät johtajat eivät ymmärrä gurujesi mongerrusta.
    2. Asiantuntijoittesi viesti hukkuu kilpailijoiden mölinään ja kohinaan.
    3. Kukaan teillä ei osaa määrittää palveluille selkeitä hintoja.
    4. Loputon tarjousten turaaminen maksaa ihan helkkaristi.
    5. Palvelujen toimitusaika vaihtelee holtittomasti.
    6. Asiakkaat esittävät jatkuvasti erikoistoiveita, jotka murjovat tuloksesi kuralle.
    7. Parhaat työntekijäsi raatavat jatkuvasti hermoromahduksen partaalla.
    8. Valikoimastasi puuttuvat napakat sisäänheittotuotteet.

    Kaikki nämä ovat murheita, joihin puree yksi ja sama lääke. Se on asiantuntemuksen ja palvelun tuotteistaminen.

    Mitä on tuotteistaminen?

    Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa.

    Asian voi ilmaista toisinkin. Seuraavassa kuvassa näet asiantuntijan vasemmalla ja asiakkaan oikealla. Heitä erottaa syvä kuilu. Tuotteistajan homma on rakentaa silta tuon rotkon yli.

    Palvelun tuotteistaminen tarkoittaa siis käytännössä sitä, että joku suomentaa asiantuntijan epämääräisen jorinan selkokieliseksi niin, että rahamassin päällä istuva tavallinen johtaja tai päättäjä uskaltaa ostaa.

    Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta asiantuntijan tekninen jorina muuttuu asiakkaalle ymmärrettäväksi hyötypuheeksi. Näin palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa.

    Tuotteistaminen onkin ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia asiantuntijoita. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu nimenomaan syvästä viestinnällisestä kuilusta, joka erottaa asiantuntijan asiakkaistaan.

    Mutta mistä asiantuntijan viestintäongelmat kumpuavat käytännössä?

    Miten asiantuntijasi pystyttää ostamisen esteitä?

    Miten tyypillinen alansa auktoriteetti ja guru sitten yrittää kertoa osaamisestaan?

    1. Hän jorisee ja mongertaa ammattikieltä, jota maallikko ei ymmärrä.
    2. Hän kehuu ylpeänä monipuolista osaamistaan: kaikki onnistuu!
    3. Hän tenttaa asiakasehdokkailta jatkuvasti, mitä nämä haluaisivat ostaa.
    4. Hän ei osaa kertoa, mitä tai milloin hän pystyisi toimittamaan.
    5. Hänellä ei ole aavistustakaan siitä, mitä hänen palvelunsa saattaisi maksaa.
    6. Hän ei osaa dollarisoida palvelunsa hyötyjä

    Nämä kuusi yleistä ongelmaa miinoittavat ostajan tien niin, että hänen on hyvin vaikea tilata asiantuntijapalvelua. Jokaiseen kuuteen viestintäongelmaan on syynsä.

    1. Ammattikieli pudottaa asiakkaasi kärryiltä

    Asiantuntijasi rakasta sisäpiirin salakieltä ja kolmikirjaimisia lyhenteitä. Se on ymmärrettävää, koska yhteinen murre vahvistaa kunkin ammattikunnan heimotunnetta. Ammattikieli ei haittaa, jos insinööri juttelee toiselle insinöörille, juristi juristille tai lääkäri toiselle lääkärille.

    Sen sijaan jargon muuttuu vakavaksi ostamisen esteeksi heti, kun ostaja ei olekaan saman alan asiantuntija. Erittäin usein vaikkapa insinööri tykittää teknistä slangia johtajalle, joka ei ymmärrä siitä mitään.

    Päättäjän kannalta olisi kuitenkin kiusallista tunnustaa, ettei hän ei pysy kärryillä. Niinpä hän teeskentelee kuuntelevansa. Todellisuudessa hän pohtii, miten pääsisi livistämään tilanteesta ilman, että hän menettää kasvonsa.

    2. Monipuolisuus on myyntitilanteessa haitaksi

    Asiantuntijalle tulee usein täytenä yllätyksenä se, etteivät asiakkaat tunnu arvostavan hänen monipuolisuuttaan.

    Ikävä kyllä kymmenottelija vaikuttaa nykyaikaisessa erikoistujien yhteiskunnassa epäuskottavalta.

    Vaikka asiakas on aina moniongelmainen, silti hän etsii harvoin yleislääkäriä. Sen sijaan hän haluaisi löytää juuri hänen täsmäongelmaansa paneutuneen spesialistin.

    Todellisuudessa kaikkien alojen asiantuntija pääsee harvoin asiakkaan juttusille lainkaan. Se johtuu siitä, että häntä on lähes mahdoton bongata kymmenien tai satojen kilpailijoiden mölisevästä laumasta – semminkin kun kaikki muut ovat tiukasti erikoistuneet kapeille erikoisaloilleen.

    3. Asiantuntijasi sysää aloitteen asiakkaansa syliin

    Kaikkihan me tiedämme, että asiakasta täytyy kuunnella. Ikävä kyllä moni asiantuntija tulkitsee kansanviisauden niin, että hän tyrkkää aloitteen ja vastuun asiakkaansa kontolle. Ostajan kannalta tilanne muuttuu epätoivoiseksi.

    Asiakkaan nihkeys johtuu siitä, että hän hahmottaa vain oman ongelmansa – jos aina sitäkään kovin täsmällisesti.

    Yritys saattaa kärsiä esimerkiksi tietoturvaongelmista. Sen johtaja saattaa ymmärtää. Muttei hänellä ole aavistustakaan siitä, mikä olisi paras ratkaisu ongelman selättämiseksi. Miten hän siis voisi edes periaatteessa tietää, mitä hänen pitäisi ostaa?

    Tämä näkyy aivan konkreettisesti niin, että taas seuraavana arkipäivänä tuhannet ammattilaiset veisaavat kollegoilleen samaa kulunutta virttä: ”Miten me voimme toimittaa niille pöntöille mitään, jos ne eivät itsekään tiedä, mitä haluavat?!”

    4. Palvelun sisältö on epäselvä – ja niin on toimitusaikakin

    Monipuolisen asiantuntijan lempihokema on se, että kaikki asiakkaat ovat erilaisia. Siksi jokainen palvelutoimitus on räätälöitävä asiakaskohtaisesti.

    Tästä seuraa tietenkin se, ettei kukaan voi tietää palvelun sisältöä etukäteen. Se selviää ehkä osittain tarjousvaiheessa, muttei aina silloinkaan.

    Toimitusprojekti käynnistyy yllättävän usein jopa niin, ettei sen vaiheita tiedä sen paremmin myyjä kuin ostajakaan.

    Koska toimitussisältö on epäselvä, tietenkin myös toimitusaika jää arvoitukseksi. Jokainen toimitus on pilottitoimitus tai prototyyppi. Lopullinen aikataulu voi selvitä vain jälkikäteen.

    Ostajan kannalta tilanne on sietämätön. Moinen epämääräisyys riskeeraa jopa hänen työpaikkansa.

    Protoilu käy kalliiksi. Näemme esimerkkejä ympärillämme koko ajan. Ranskalaisten ydinvoimalan toimitus on myöhästyi yli 10 vuotta. Apotti-tietojärjestelmän budjetti paisuu vuosi vuodelta. Myös Länsimetro myöhästyi vuosikausia alkuperäisestä suunnitelmasta.

    Kaikissa näissä projekteissa ongelmat johtuvat siitä, että asiakkaalle on lähdetty toimittamaan asiakaskohtaista prototyyppiä.

    5. Asiantuntijasi ei osaa kertoa palvelunsa hintaa

    Jos palvelun sisältö ja toimitusaika ovat epäselviä, luonnollisesti toimitusta on hyvin vaikea hinnoitella.

    Jälleen ostaja törmää lähes ylipääsemättömään esteeseen. Miten ihmeessä hän voisi arvioida investoinnin tuottoja tai riskejä, jos edes hintalappu ei ole tiedossa?

    6. Palvelun hyödyt jäävät arvoitukseksi

    Jos myyt palvelua yrityksille, silloin toimitat aina ratkaisuja liiketoiminnan konkreettisiin ongelmiin. Yksikään yrityspäättäjä ei osta ensimmäistäkään yli tonnin hintaista palvelua muuten vain. Kyllä häntä riivaa jokin polttava ongelma.

    (Myös kuluttajat ostavat ratkaisuja isoihin ja pieniin ongelmiinsa. Mutta tilanne ei ole aina yhtä selkeä kuin yrityspuolella.)

    Etenkin omistajayrittäjä saattaa ajatella, että hän käyttää firmansa hankintoihin omia rahojaan. Hän on hyvin kiinnostunut siitä, paljonko tarjoamasi palvelu tuottaa enemmän kuin se maksaa.

    Toisaalta isoissa yrityksissä jo sisäinen ohjeistus edellyttää, että investointien on tuotettava tiettyä korkoa.

    Siitä huolimatta ani harva asiantuntija edes yrittää koskaan laskea asiakkaansa puolesta, paljonko investointi hänen palveluihinsa voisi tuottaa – siis joko raakoja euroja tai jotain muuta hyötyä.

    Moni johtaja itkisi onnesta, jos yksikin myyjä tulisi joskus puhumaan hänelle rahasta tai investoinnin tuotosta.

    Toki täytyy muistaa, miksi asiantuntijat jorisevat mieluummin palvelunsa ominaisuuksista kuin hyödyistä. Jos palvelun sisältö, toimitusaika ja hinta ovat epäselviä, eihän kukaan tietenkään pysty laskemaan investoinnin hyötyjä edes periaatteessa.

    Onni onnettomuudessa on vain se, että kaikki muut toimittajat ovat yhtä avuttomia.

    Miten tuotteistaminen raivaa ostamisen esteitä?

    Sinänsä mitättömiltä vaikuttavat ostamisen esteet riivaavat asiantuntijoita ympäri maailmaa toimialasta riippumatta.

    Tehtäväsi on nyt raivata ansat ostajan tieltä yksi kerrallaan. Tavoitteen voi ilmaista toisinkin:

    Tuotteistajan tehtävä on paketoida palvelusta helposti ostettava ja myytävä kokonaisuus.

    Entä itse palvelun toimitusvaihe? Eikö sillekin pitäisi tehdä jotain? Miksi horista vain myyntivaiheesta?

    Todellisuudessa määritelmään sisältyy sekin, että palvelun toimitusvaihe on mietitty. Jos niin ei ole, petät asiakkaalle antamasi lupauksen muuten kuin joskus sattumalta.

    Toki saatat hankkia yksittäisiä kertatilauksia niinkin. Mutta menestyvä liiketoiminta ei voi perustua siihen, että houkuttelet ostajia katteettomilla mainospuheilla.

    Milloin palvelu on helposti ostettavissa ja myytävissä?

    Ensin kannattaa pohtia sitä, miksi palvelu ei läheskään aina ole helppoa ostaa tai myydä. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei palvelun ostaja voi koskaan tietää, mitä hän saa.

    Tilannetta pahentaa se, että usein myyjä ei itsekään tiedä, mitä hän on myymässä.

    Tässä ovatkin jo kaikki katastrofin ainekset. Paitsi että moisesta sekoilusta kehkeytyy harvoin kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa, lisäksi näin toimivat palvelubisneksen osapuolet ratkovat erimielisyyksiään jatkuvasti käräjillä ja välimiesoikeudessa.

    Toki palvelun laatu vaihtelee väkisinkin aina. Parhaidenkin ammattilaisten biorytmit näkyvät asiakkaalle ikävän usein, oli toimitusprosessi suunniteltu kuinka hienosti tahansa.

    Tuotteistaja harkitsee tarkasti, kuinka paljon asiakasta kannatta vaivata palvelun toimitusvaiheessa. Toki osallistaminen kuulostaa muodikkaalta. Mutta sen vääjäämätön kääntöpuoli on se, että laatuvaihtelu kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän asiakas pääsee vaikuttamaan.

    Lisäksi asiaa sotkee se, ettei ole olemassa sellaista palvelua, jonka toimitusvaiheeseen asiakas ei itse vaikuttaisi lainkaan. Palvelun laatu riippuu aina myös asiakkaan yhteistyöhalusta ja -kyvystä.

    Vanha nyrkkisääntö sanoo, että parturissa on otettava hattu pois päästä.

    Asiakkaan tilanne vaikeutuu edelleen, jos palvelun toimitussisällöstä tai -vaiheista ei ole olemassa ymmärrettävää kuvausta. Puuttuva palvelukuvaus ei tietenkään ole sinänsä ongelma, jos asiakas voi luottaa siihen, että a) asiantuntija osaa työnsä ja b) laskuttaa siitä kohtuullisesti.

    Sellainen luottamus on kuitenkin harvinaista muuten kuin pitkissä asiakassuhteissa. Ensiostaja ei voi mitenkään tietää varmasti, mitä tuleman pitää.

    Vaikka palvelun sisältö olisi kaikille asiakkaille pässinselvä, silti sen hinta saattaa olla kaikkea muuta. Moni asiantuntija rakastaa tuntiveloitusta, koska se on hänen mielestään niin reilu laskutusperuste.

    Saattaa se sitä ollakin, mutta vain asiantuntijan kannalta.

    Asiakkaan näkökulmasta tuntilaskutus on usein aivan nurinkurinen veloitustapa. Hänhän joutuu maksamaan hitaalle turaajalle samasta työstä enemmän kuin nopealle ja taitavalle.

    Tuntiveloitus on toki vain yksi esimerkki epäselvästä hinnoittelusta.

    Asiantuntijaorganisaatio saattaa lähettää aivan rutiininomaisesti kymmeniä tai jopa satoja sivuja pitkiä tarjouksia, joista yksikään asiakas ei pysty täysin hahmottamaan, millaisen laskun hän lopulta saa.

    Toisaalta sinänsä selkeä toimenpidehinnasto saattaa johtaa erittäin epäselvään veloitukseen. Usein vaikkapa tilitoimisto lähettää laskun sadoista erilaisista tehtävistä ja transaktioista niin, ettei ostajalla ole mitään mahdollisuutta selvittää veloitustaan etukäteen.

    Sama pätee niinkin yksinkertaiseen palveluun kuin taksimatkaan. Valtaosa taksiyhtiöistä laatii hinnastoja, joista tavis ei voi mitenkään selvittää, paljonko hänen matkansa mahdollisesti maksaa.

    Jotta palvelu voisi olla helposti ostettavaa, asiakkaan on pystyttävä vertaamaan palvelun hyötyjä sen hintaan. Se on tietenkin erittäin vaikeaa, jos joko palvelutoimituksen sisältö, hinta tai molemmat ovat epäselviä.

    Satojen tuotteistusprojektien kokemuksista näkyy selvästi, millaisia ominaisuuksia hyvin tuotteistetulla palvelulla tulee olla, jotta sen ostaminen ja myyminen olisi helppoa:

    1. Asiakas tunnistaa ongelmansa ja osaa yhdistää sen ratkaisuusi.
    2. Asiantuntijasi antaa törkeän – tai edes jämerän – lupauksen.
    3. Poistat ostamisen riskiä tömäkän takuun avulla.
    4. Kuvaat palvelun sisällön ilman, että kuormitat ostajaa yksityiskohdilla.
    5. Ilmoitat selkohintasi niin, että ostaja hahmottaa sen yksiselitteisesti heti.
    6. Annat kokonaisuudelle nimen, joka tarttuu mieleen kuin demari verovaroihin.

    Miksi juuri nämä kuusi tuotteistuksen elementtiä ovat niin tärkeitä?

    Ne perustuvat havaintoihini ja käytännön kokemuksiin asiantuntijapalvelujen tuotteistusprojekteista.

    Kun listassa kuvaamani kuusi näkökulmaa ovat selkeitä ja kilpailijoista erottuvia, ostajalla on käytettävissään oleellisimmat investointipäätöksen parameterit. Niiden perusteella hän uskaltaa ostaa.

    Hyvän tuotteistuksen osat

    Sekä ostajan että myyjän näkökulmasta hyvin tuotteistettu palvelu sisältää seuraavat kuusi konkreettista osaa:

    1. Polttava ongelma

    Tuotteistajan kannattaa kertoa hyvin konkreettisesti, millaiseen täsmäongelmaan hän tarjoaa ratkaisua.

    Toisin kuin myyjä usein kuvittelee, ostaja ei välttämättä tiedä tai myönnä, että hänellä on ongelmaa lainkaan. Asiantuntijan ei kannata olettaa, että pöydän toisella puolen istuva asiakas olisi lainkaan kärryillä siitä, miksi hänen pitäisi olla kiinnostunut jostain palvelusta.

    Jos ostajalla ei ole (omasta mielestään) riittävän polttavaa ongelmaa, tuskin hän kaipaa siihen mitään ratkaisuakaan.

    Siksi tuotteistajan kannattaa aina varmistaa, että asiakas voisi edes periaatteessa tunnistaa tilanteensa, kun hän näkee vaikkapa laatimasi referenssikuvauksen jonkin aikaisemman asiakkaasi vastaavasta ongelmatilanteesta.

    2. Törkeä lupaus

    Moni kilpailijasi on unohtanut, että kaikki palvelubisnes perustuu lopulta lupaukseen. Asiakkaalla on ongelma, jonka asiantuntija lupaa ratkaista.

    Yrityksesi on siis hyvin helppo erottua joukosta, etenkin jos lupauksesi on kaiken kukkuraksi suorastaan törkeä.

    Törkeän lupauksen pistämätön tunnusmerkki on se että ostaja ihmettelee kuulemaansa. Oletko aivan vakavissasi?

    Jos jostain syystä törkeä lupaus ei irtoa, käytä edes jämerää lupausta. Tai anna edes lupaus. Sekin olisi usein enemmän kuin mihin yksikään kilpailijasi venyy.

    Asiakas on aina investoimassa johonkin hyödylliseen. Hän ei osta mitään pelkästä ostamisen ilosta.

    Törkeän lupauksesi tehtävä on kiteyttää palvelusi tärkein hyöty niin, että se erottuu lukemattomista kilpailijoista edukseen.

    Luultavasti yrityksessäsi on väkeä, jota lupaaminen pelottaa. Siitähän voi joutua vastuuseen. Tulee töitä ja tuskaa.

    Se ei kuitenkaan ole mikään syy jättää lupausta epämääräiseksi. Tunnista tilanne. Lupaa ensin. Pohdi vasta sen jälkeen, miten pidät lupauksen – tai miten ylität sen!

    3. Tömäkkä takuu

    Jos isket törkeän tai edes jämerän lupauksen tiskiin, asiakas epäilee sitä aivan aiheellisesti. Siksi kannattaa aina miettiä heti seuraavaksi, miksi asiakas ottaisi lupauksesi todesta.

    Riittävän tömäkkä takuu on kaikkien riskinpoistajien äiti.

    Yksi parhaista takuista on vanha kunnon rahat takaisin -lupaus. Mutta se ei ole ainoa mahdollisuus. Eikä takuun tarvitse käydä kalliiksi. Sen tehtävä on vain osoittaa, että otat vastuun lupauksestasi.

    4. Selkeä sisältö

    Palvelut ovat luonnostaan ameebamaisia, epämääräisiä otuksia. Ihminen ei pidä epämääräisestä. Joudut konkretisoimaan.

    Kuvaa asiakkaallesi eri keinoin, mitä täsmälleen ottaen aiot toimittaa. Käytä kuvia, videoita, piirroksia, tarinoita ja formaatteja, kipsiä, legoja ja rautalankaa.

    Ihmiset haluavat edelleen ostaa esineitä, vaikka maailmanparantajat muuta väittäisivät. Juonikkaimmat tuotteistajat pusertavatkin palvelunsa ilmentymäksi jopa tuotelaatikoita. Mitä painavampi boksi, sitä arvokkaammalta ja konkreettisemmalta se tuntuu.

    5. Helppo hinta

    Jos tarvitset yhden tuotteesi myymiseen kokonaisen hinnaston, kokonaisuus saattaa olla liian mutkikas. Ehkä puserrat paperille vain yhden kiinteän hinnan ja piste.

    Asiakkaasi täytyy hahmottaa todellinen, lopullinen taksasi heti.

    Älä selitä, että kaikki asiakkaat ovat erilaisia. Toki he sitä ovat. Ei liene oleellista, että jokainen yksittäinen toimitus on yhtä kannattava. Tärkeintä on, että rahaa kertyy keskimäärin riittävästi.

    6. Tarttuva nimi

    Asiantuntijat väittävät usein, ettei palvelu mitään nimeä tarvitse. Tai sitten he ristivät hissinhuoltopalvelupakettinsa kekseliäästi Hissinhuoltopalvelupaketiksi.

    Tosiasia on kuitenkin se, että hyvä nimi myy palveluasi jo sinänsä. Lisäksi asiakkaasi yrittävät keksiä palvelullesi nimen, jos sinä et tee sitä jo valmiiksi.

    Hyvän nimen tärkein ominaisuus on se, että tarttuu helposti mieleen.

    On vaikea keksiä, mitä hyötyä sellaisesta nimestä olisi, jota harva koskaan muistaa.

    Tuotteistamisen tavoite

    Palvelun tuotteistaminen tähtää siihen, että asiantuntijoiden osaamisesta kertyisi enemmän rahaa. Se voi tarkoittaa lisää liikevaihtoa.

    Mutta lopulta yritys elää vain kate-euroista. Siksi palvelusta on saatava nykyistä kannattavampaa bisnestä. Tuotteistaminen tarjoaa siihen yhden hyväksi havaitun keinon.

    Törmään usein siihen, että asiantuntijat keksivät tuotteistustyölleen kaikenlaisia toisarvoisia tavoitteita. Jos olet heidän esimiehesi, muistuta, että raha on lahjomaton hyödyn mittari.

    Mitä enemmän ja pitkäaikaisempaa hyötyä asiantuntijasi tuottavat, sitä enemmän asiakkaat maksavat siitä aivan vapaaehtoisesti.

    Tuotteistaminen auttaa asiantuntijan eroon jahkailusta ja stressaavasta rimpuilusta reaktiossa. Tuotteistavan asiantuntijan tuntomerkki on se, että hän tekee jatkuvasti aloitteita. Hän johtaa asiakassuhdetta, eikä asiakas asiantuntijaa. Asiakas ei kaipaa lisää kaitsettavia. Siksi hän rakastaa sellaista ammattilaista, joka osaa heti kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu, kauanko siihen kuluu aikaa ja mitä se maksaa.

    Tuotteistettu palvelu on usein paljon kannattavampaa bisnestä kuin perinteinen räätälöinti tai selkänahan myyminen tuntityönä. Tuotteistajat luovat enemmän hyvinvointia koko yhteiskuntaan kuin perinteisten palvelujen toimittajat.

    Miksi tuotteistaminen kannattaa?

    Entä miten tuotteistaminen sitten alkaa tuottaa enemmän katetta?

    1. Palvelun ostaminen ja myyminen helpottuu

    Tuotteistajan tärkein – ja ehkä myös vaativin – tehtävä on raivata ostamisen esteitä. Asiantuntijan ja asiakkaan väliin repeää helposti kuilu, jota ostajaehdokkaan on vaikea ylittää. Se johtuu viestintäongelmista ja osapuolten osin ristiriitaisista tavoitteista.

    Tuotteistettua palvelu tuottaa enemmän myyntituloja, koska

    1. Ostajat (myös maallikot) hahmottavat palvelusi hyödyt välittömästi.
    2. Myyntityö nopeutuu, kun pääset eroon työläästä tarjousvaiheesta jopa kokonaan.
    3. Selkohinnoittelu ja -sisältö sekä mahdollinen takuu lievittävät ostamisen pelkoa.
    4. Organisaatiosi markkinointiviestintä tehostuu oleellisesti.
    5. Konkreettinen pakettisi erottuu epämääräistä höttöä myyvistä kilpailijoista edukseen.

    Ihminen on pohjimmiltaan patalaiska energiansäästökone. Selkeästi tuotteistettu palvelukokonaisuus tarjoaa asiakkaallesi pienimmän kitkan tien.

    Kukaan ei halua ostaa mahdollisimman vaivalloisesti, etenkin kun jokaisella yrityspäättäjällä on aivan tarpeeksi töitä muutenkin.

    2. Palvelun toimitusvaihe tehostuu

    Tuotteistettu palvelu tahkoaa enemmän rahaa myös siksi, että tasalaatuinen palveluprosessi karsii virheitä ja hukkaa. Virheet ja stressaava säätäminen vähenee.

    Sama palveluprosessi voidaan joko viedä nopeammin läpi, tai sitten laadukkaaseen lopputulokseen ei tarvita enää yhtä paljon asiantuntijoita kuin perinteisen räätälöidyn palvelun toimittamiseen.

    Tuotteistamisen hyödyt saattavat olla merkittäviä jopa ilman varsinaista palveluprosessin remonttia.

    Hyvä tuotteistus muodostaa usein kuin luonnostaan sisäisen sopimuksen sekä palvelun myyjien että palvelutoimituksesta vastaavien asiantuntijoiden välille.

    Jokainen palveluorganisaatio on törmännyt jossain vaiheessa samaan ongelmaan.

    Ensin myyjä (tai myyntityötä tekevä asiantuntija) käy tekemässä kaupat. Usein palvelun toimitusvaiheesta vastaavat sitten aivan muut henkilöt, joilla ei välttämättä ole kuin hyvin epämääräinen käsitys siitä, mitä asiakkaalle on alun perin luvattu.

    Myyjää se taas ei enää kiinnosta, koska hän on jo vääntämässä seuraavaa tilausta.

    Hyvin tuotteistettu palvelu korjaa tämän ongelman.

    Tuotteistusprojektiin kannattaa värvätä sekä palvelujen myynnistä että niiden toimituksista vastaavia työntekijöitä. Kun he tuotteistavat palvelun yhdessä, silloin myyjät toisaalta tietävät, mitä ostajalle saa käydä lupaamassa – ja varsinkin sen, mitä hänelle ei saa lupailla.

    Vastaavasti palvelutuotantoa pyörittävät asiantuntijat ovat perillä siitä, millaisia odotuksia myyjä käy luomassa ostajaehdokkaille. Näin kaikki pystyvät varautumaan tiettyyn palvelutasoon jo etukäteen.

    3. Palvelu alkaa monistua

    Kolmas liiketoimintasi kannattavuutta kasvattava tuotteistamisen hyöty syntyy siitä, että pääset monistamaan ja jalostamaan palvelua kuin hyödykettä.

    Se perustuu toistoihin niin, että asiantuntijasi löytävät vähitellen yrityksen ja erehdyksen kautta keinot, joilla palvelu on tehokkaimmin toimitettavissa.

    Kun palvelun mittarit, dokumentaatio ja mahdolliset tietojärjestelmät alkavat vakiintua, palvelutoimitukset ovat entistä vähemmän riippuvaisia yksittäisten ammattilaisten korvien väliin kasaantuneesta hiljaisesta tiedosta.

    Vähitellen palvelu lähestyy sitä vaihetta, että sen käyttö- tai omistusoikeus voitaisiin lisensoida myös muille yrityksille.

    Kun se on mahdollista, tuotteistaja voi tyytyväisenä todeta, että hän on luonut aidosti monistuvan palvelukonseptin.

    Tuotteistamisen hyödyt

    Jos saat asiantuntijasi tuotteistamaan palvelujaan, jälkikäteen he ovat tilanteeseen hyvin tyytyväisiä. Tuotteistamisesta seuraa koko organisaatiolle seuraavat kahdeksan hyötyä:

    1. Asiantuntijat pääsevät kehittämään palvelujaan järjestelmällisesti asiakaspalautteen perusteella. He saavat työlleen selkeitä tavoitteita. Asiakkaiden esittämät toiveet eivät pääse unohtumaan.
    2. Saat yrityksesi tuottotavoitteet hallintaan. Jos ammattilaisesi tuotteistavat palvelunsa, he joutuvat määrittelemään myös palvelujen sisällön. Kun he saavat näin selville työn kustannukset, myös kateprosentit ovat arvioitavissa etukäteen. Samasta syystä palvelu on helppo hinnoitella erikoistilanteissa myös asiakaskohtaisesti.
    3. Yrityksesi pääsee kehittämään teollisia merkkituotteita. Pelkästä osaamisesta on vaikea rakentaa ostajien mieliin selkeitä laatumielikuvia. Palvelutuotteelle sen sijaan on mahdollista rakentaa identiteetti, josta reitti merkkituotteeksi on jo paljon lyhyempi.
    4. Liiketoimintasi ja yrityksesi arvo kasvaa, kun sillä on tuotteistettuja palveluja. Pelkkä asiantuntemuskin on tietysti arvokasta, mutta kovin katoavaista omistajien tai sijoittajien näkökulmasta.
    5. Helpotat myös myyjiesi työtä. Päinvastoin kuin saattaisi luulla, “ihan kaikki on mahdollista” -tyyppisten palvelujen ostaminen ei asiakkaasta ole aina lainkaan helppoa. Sopivan rajallisesta valikoimasta hänen on helpompi valita.
    6. Voit värvätä jakelutiekumppaneita. Parhaat jakelijat tietävät arvonsa. Kilpailu heidän huomiostaan on ankaraa. Jakelijaa ei lopulta kiinnosta kuin muutama yksityiskohta: a) miten paljon aiot luoda tuotteellesi kysyntää hänen puolestaan, b) miten helppo sitä on myydä ja c) kuinka hyvän katteen jakelija työstään saa. Siksi vain erittäin hyvin tuotteistettu palvelu kiinnostaa jakelutiekumppania.
    7. Asiantuntijasi voivat luopua tylsistä rutiineista. Mikään ei syö gurun motivaatiota enemmän kuin se, että hän joutuu toistamaan puuduttavia perusasioita päivästä ja vuodesta toiseen. Kun ammattilaisesi ovat tuotteistaneet osaamisensa, he pääsevät keskittymään aidosti vaativampiin asioihin – niihin, joista asiakkaat maksavat myös parempaa katetta. Mekaaniset työt ovat jopa ulkoistettavissa, jos katsot sen viisaaksi.
    8. Etenet askel askeleelta kohti operointimallia. Kukaan ei pysty tuotteistamaan esimerkiksi kokonaista teollisuuden ulkoistus- tai operointikonseptia kerralla. Siihen palaa vuosia joka tapauksessa. Mutta hyvin tuotteistetuista moduuleista pääset vähitellen rakentamaan yhä mutkikkaampia palvelukonsepteja. Onneksi kilpailijasi joutuvat kompuroimaan samaa polkua perässäsi.

    Tuotteistamisen vaiheet – retki kohti operointimallia

    Seuraava esimerkki on kotoisin suoraan suomalaisesta teollisuudesta. Sen periaatetta on kuitenkin helppo soveltaa mihin tahansa palvelubisnekseen. Puhumattakaan laite- tai ohjelmistokaupasta, jonka pitäisi vähitellen muuttua palveluksi.

    Teollisuusyritysten liiketoimintamallit ovat jaettavissa neljään eri kypsyysluokkaan sen perusteella, miten edistyneitä palveluja ne toimittavat. Vaiheita on neljä:

    1. Pakkohoitomalli
    2. After sales -malli
    3. Sisäänheittomalli
    4. Operointimalli

    Ykkösvaihe on tasoista alkeellisin. Siitä yritys selviää käytännössä ilman tuotteistustaitoja. Nelostason operointimalli puolestaan edellyttää johtajilta jo hyvin edistynyttä asiantuntijapalvelujen konseptointiajattelua.

    Mitä tasot tarkoittavat käytännössä? Missä vaiheessa oma yrityksesi on?

    1. Pakkohoitomalli

    Tuotetut laitteet eivät aikanaan suostuneet toimimaan, jos niitä ei kukaan huoltanut. Siksi oli pakko palkata palveluista vastaavia ammattilaisia. Ikävä kyllä heistä koitui vain kustannuksia, jotka tuli minimoida kaikin keinoin. Huoltopalveluja ei kannattanut suin surminkaan tuoda esiin, sillä lisätöistä ei ollut vastaavaa hyötyä.

    2. After sales -malli

    Yrityksen johto huomasi, että huoltobisneksellä voi tehdä yllättävän hyvää katetta. Yrityksen kannatti perustaa after sales -palveluja varten oma liiketoimintayksikkönsä tai osastonsa, jolla on budjetti ja tulosvastuullinen vetäjänsä. Suurin osa menestyvistä suomalaisista teollisuusyrityksistä on jo siirtynyt tähän vaiheeseen.

    3. Sisäänheittomalli

    Palvelubisneksen osuus kasvaa niin suureksi, että syyt ja seuraukset kääntyvät ylösalaisin. Laitevalmistus alkaakin näyttää vain välttämättömältä pahalta ja syöttöliikenteeltä, jonka avulla palvelubisnes saa jatkuvasti uusia työtilaisuuksia.

    Valmistuksesta tulee kätevä sisäänheittovaihe. Varsinainen bisnes ja kate piilee palveluissa.

    Tässä vaiheessa fiksut johtajat alkavat pohtia, pitääkö omaa valmistusta jatkaa välttämättä lainkaan. Voisiko sen ainakin ulkoistaa? Entä onko mahdollista ulottaa palvelut kattamaan myös kilpailijoiden toimittamia laitteita tai järjestelmiä?

    Kaikkien suomalaisten johtajien tuntema esimerkki kolmanteen vaiheeseen edenneestä yrityksestä on Kone. Yli puolet sen liikevaihdosta tulee palveluista, jotka kattavat usein myös kilpailevien valmistajien hissit tai rullaportaat.

    4. Operointimalli

    Neljännessä vaiheessa toimittaja ottaa yhä suuremman osan tulosvastuusta. Esimerkiksi Caterpillar ei enää myy kauhakuormaajiaan kaivoksiin vaan saa palkkionsa sen perusteella, paljonko malmia se on kärrännyt kaivoksesta.

    Operointimalli pisimmälle vietynä tarkoittaa sitä, että toimittaja antaa tuotantotakuun tai jopa vastaa joidenkin asiakkaansa liiketoimintojen tuloksesta.

    Tämä vaihe on edelleen useimmille teollisuusyrityksille pelkkää päiväunta. Toisaalta se tarjoaa pääomalle tuottoa, jollaisesta valmistava teollisuus voi vain haaveilla.

    Pitääkö kaikkien teollisuusyritysten pyrkiä kohti nelostasoa eli operointimallia?

    Näyttää siltä, että keskimäärin länsimaisen valmistavan teollisuuden kate kutistuu vääjäämättä. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiasta tulevat kilpailijat kuristavat hintoja vuosi vuodelta.

    Toisaalta asiakkaat ovat valmiita maksamaan kunnon hintaa enää vain erittäin pitkälle jalostetuista palveluista – eli lopulta operointiin ja ulkoistukseen liittyvistä konsepteista.

    Nyrkkisääntö on, että vaikea liiketoimintamalli on lopulta ainoa oikea liiketoimintamalli. Kilpailu tuhoaa katteet helpoista bisneksistä.

    Se on selvää, että operointimalli edellyttää erittäin pitkälle tuotteistettuja palveluja. Muuten niiden myyminen tai johtaminen muuttuu ylivoimaiseksi.

    Operointimallin ääriesimerkki lienee franchising. Sehän tarkoittaa sitä, että joku tuotteistaa ja dokumentoi kokonaisen liiketoimintamallin monistuvaksi ja lisensointikelpoiseksi.

    Sen jälkeen hän tarjoaa valitsemilleen yrityksille valmista, toimivaksi testattua bisneskonseptia lisenssimaksuja vastaan.

    Franchising-malli olisi sovellettavissa sellaisenaan myös silloin, kun emoyhtiö haluaa monistaa vakioituja toimintatapoja tytäryhtiöihinsä tai sivukonttoreihinsa.

    Teollisuuden palveluihin eniten panostavat yritykset alkavat vähitellen hioa täysin franchising-tasoisia konsepteja. Tuotettavat palvelut vain ovat ikävä kyllä paljon mutkikkaampia kuin hampurilais- tai patonkibisneksessä koskaan.

    Neljännen tason operointimalleihin ei ole oikotietä. Siksi tuotteistustyöt on aloitettava viimeistään silloin, kun liiketoiminta perustuu after sales -malliin. Siitä ylöspäin tehtävä vaikeutuu askel askeleelta.

    Mistä palvelun tuotteistaminen on käsitteenä peräisin?

    Luotettavista aikalaislähteistä olen saanut kuulla, että kotimainen tuotteistaminen-sana on alun perin liikkeenjohdon konsultin Jorma Sipilän keksintö. Sipilä kirjoitti 1990-luvulla useita kirjoja, joiden nimet kertovat oivasti, miten hänen ajattelunsa eteni:

    • Asiantuntija ja johtaminen (WG 1991, WSOY 1996)
    • Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen (WSOY 1995)
    • Asiantuntijapalvelujen markkinointi (WG 1992, WSOY 1996)
    • Asiantuntija ja asiakas – myymmekö tunteja vai tulosta? (WSOY 1998)
    • Palvelujen hinnoittelu (WSOY 2003)

    Esimerkiksi hinnoittelu on tietenkin oleellinen osa palvelun tuotteistamista. Ilman selkeää hintaa on vaikea saada aikaan mitään helposti ostettavaa. Lisäksi onnistuneella hinnoittelulla on tietenkin ratkaiseva merkitys tuotteen tai palvelun kannattavuudelle.

    Jorma Sipilä määritteli Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen -kirjassaan tuotteistamisen näin:

    Asiantuntijapalvelujen tuotteistus on asiakkaalle tarjottavan palvelun määrittelyä, suunnittelua, kehittämistä, kuvaamista ja tuottamista siten, että palvelun asiakashyödyt maksimoituvat ja asiantuntijayrityksen tulostavoitteet saavutetaan.

    Sipilä totesi, että palvelutuote on tuotteistettu, kun sen käyttö- tai omistusoikeus voidaan haluttaessa myydä edelleen.

    Lisäksi hän painotti, että tuotteistamisen keskeisenä tavoitteena on parantaa oman työn tuottavuutta ja asiakashyötyjä. Se on paitsi ajattelutapa, myös tuote- ja tuotekehitysstrategian käytännön toteutusta.

    ”Vaikka tuotteistaminen voi edetä vaiheittain, varsinaisesta tuotteistuksesta on kyse kuitenkin vasta, kun palveluista kehitetään palvelukokonaisuuksia tai -prosesseja, joita tarjotaan sellaisenaan asiakkaille, tai kun perusmalleista räätälöidään moduulien avulla asiakaskohtaisia versiota.”
    – Jorma Sipilä, Asiantuntijapalvelun tuotteistaminen 1998

    Mitä tuotteistaminen on englanniksi?

    Entä jos pitäisi kääntää tuotteistaminen englanniksi? Amerikkalaiset osaavat johtaa sanoja aivan samalla tavalla kuin suomalaisetkin. Niinpä Wikipediastakin löytyy määritelmä:

    Productionisation (Commonwealth English) or productionization (American English) is the process of turning a prototype of a design into a version that can be more easily mass-produced. ”

    Google löytää tällä tuotteistaminen-sanan käännöksellä hakutuloksia 41 500 kpl. Termi on kuitenkin niin mutkikas ja polveileva, että sen tilalle näyttää yleistyvän lyhempi muoto productization. Sitä suosin itsekin.

    Amerikkalainen z-kirjaimen sisältävä tuotteistaminen-sanan versio tuottaa Googlella hakutuloksia 275 000 kpl, kun vastaavasti brittiversio productisation yltää vain runsaaseen kymmenesosaan siitä. (Tarkistin hakutulokset viimeksi 5.11.2019).

    Wiktionary määrittelee tuotteistaminen-termin näin:
    Productization (usually uncountable, plural productizations) (computing, business) The act of modifying something, such as a concept or a tool internal to an organization, to make it suitable as a commercial product.

    Vapaasti suomennettuna Wiktionaryn tuotteistaminen-sanan määritelmä kuuluu siis näin:

    Organisaation sisäisen konseptin tai työkalun muokkaaminen niin, että se soveltuu kaupalliseksi tuotteeksi.

    Ohjelmiston tuotteistaminen

    Ohjelmiston tuotteistaminen on sikäli vitsikästä puuhaa, että ohjelmisto on jo sinänsä yksi äärimmäinen tuotteistetun asiantuntemuksen muoto.

    Hyvä koodi ohjaa tietokonetta tekemään jotain hyödyllistä jopa miljardeja kertoja tehokkaammin kuin mihin yksikään ihminen koskaan pystyisi.

    Sama pätee painettuun tai sähköiseen tietokirjaan. Sen kirjoittaja on tuotteistanut osaamisensa äärimmäisen monistuvaan muotoon, josta jopa miljoonat asiakkaat maksavat mielellään. Hänen paketoimansa osaaminen tuottaa tuloja, vaikka guru itse lekottelisi lomalla lopun elämäänsä.

    Etenkin yritysohjelmistojen tuotteistaminen on usein hyvin samanlaista kuin asiantuntijapalvelun tuotteistaminen.

    Kuten omaa työtään myyvät asiantuntijat, myös järjestelmäänsä ihastuneet bittinikkarit usein unohtavat dollarisoida tuotteensa hyödyt rahaksi.

    Toisin sanottuna heillä ei ole aavistustakaan, miten todistaa asiakkaalle, että ohjelmisto todella tuottaa enemmän pätäkkää kuin se sitä nielee.

    Toinen tyypillinen ohjelmistotuotteistuksen ongelma liittyy asemointiin. Miksi juuri tämä ohjelmisto olisi jollekin asiakasryhmälle se oikea vaihtoehto?

    Myyjän työ on todella ankeaa, jos oma paketti näyttää (asiakkaiden mielestä) identtiseltä jo pelkästään kymmenen kotimaisen kilpailijan kanssa.

    Ostamisen esteeksi nousee ns. valintahalvaus. Kun vaihtoehdot muistuttavat liikaa toisiaan, ostajaehdokas usein hyytyy. Hän ei uskalla valita, koska virheinvestoinnin riski (tai sen tunne) kasvaa liian voimakkaaksi.

    Suomalainen tuotekehittäjä jakaa budjettinsa hyvin eri tavoin kuin amerikkalainen kollegansa. Hänen tekninen kunnianhimonsa johtaa siihen, että ydintuote on valtavan laaja etenkin kehitysresursseihin nähden. Niinpä tuotteistamiseen jää rahaa olemattoman vähän.

    Ohjelmistotuotteistuksen kalleimpia osia on tyypillisesti sovelluksen dokumentointi, eli sen käyttö- ja ylläpito-ohjeet – etenkin jos ne on tuotettava vielä useille käyttöjärjestelmille kieliversioineen.

    Lisenssipolitiikka hinnoittelumalleineen nielee sekin yllättävän paljon rahaa.

    Lisäksi merkittävä osa yritysohjelmiston tuotteistusta ovat usein jälleenmyyjien, käyttäjien ja ylläpitäjien koulutukset ja mahdolliset sertifioinnit.

    Laitteen tai hyödykkeen tuotteistaminen

    Olen törmännyt vuosien varrella monenlaisiin käsityksiin siitä, mitä jonkin laitteen, koneen tai muun konkreettisen esineen tuotteistaminen tarkoittaa. Koska käsitteelle ei ole yhtä oikeaa määritelmää, kaikki ne lienevät sinänsä yhtä oikeita:

    1. Tietokonelehden toimittajan mielestä tulostin on hyvin tuotteistettu, kun sen kaapelit ovat värikoodattuja.
    2. Konepajan tuotantopäällikkö tarkoittaa tuotteistamisella sitä, että uudelle pumpulle pitäisi keksiä tuotekoodi ja hinta.
    3. Tutkija toivoo, että hänen keksintönsä olisi tuotteistettava, eli sille pitäisi keksiä jokin kaupallinen sovellus.
    4. Muotoilija kutsuu tuotteistamiseksi sitä, että hänen designtuotteelleen suunnitellaan näyttävä pakkaus.
    Tuotteistajan tavoite on usein juuri se, että aineeton palvelu saisi tuotteen tai hyödykkeen hyviä ominaisuuksia.

    Toisaalta kaikki ostamista helpottavat tuotteistuksen osat sopivat laitteen tai muun hyödykkeen tuotteistamiseen aivan yhtä hyvin kuin palvelunkin paketointiin.

    Sitä paitsi on vaikeaa kuvitella, että mikään hyödyke olisi ostettavissa tai toimitettavissa ilman mitään palvelukomponenttia. Sujuva itsepalvelukonsepti saattaa vaatia jopa paljon enemmän kehitystyötä kuin ”perinteinen” palvelu.

    Oman osaamisen tuotteistaminen

    Mistä asiakasehdokas tietää, että hän on löytänyt asiantuntijan? Hän päättelee sen ulkoisista asioista. Siksi jokaisen asiantuntijan kannattaa tuotteistaa itselleen oikeat gurun tunnusmerkit.

    Esimerkiksi erikoisalastasi kirjoittamasi kirja on paljon konkreettisempi asiantuntijan tunnusmerkki kuin omat hehkutuksesi siitä, että olet alasi ammattilainen. Mainos on vain puhetta. Kirja on todiste.

    Jokaisen alansa guruksi haluavan asiantuntijan kannattaakin ottaa oppia siitä, miten tiedeyhteisö pisteyttää jäsenensä. Tieteenharjoittajan on erittäin vaikeaa – jollei mahdotonta – nousta ranking-listansa kärkeen, jos hän ei ole julkaissut mitään. Tosin ahkera näppäimistön näpyttely ei yksin riitä. Lisäksi mahdollisimman monen muun tieteilijän on viitattava hänen hengentuotteisiinsa.

    Sama ilmiö toimii arkisessa liiketoiminnassa. Bisnespäättäjä päättelee, että guru on se, josta muut ”puhuvat” eniten. Käytännössä se tarkoittaa, että muut kirjalliset lähteet (sekä verkossa että paperilla) siteeraavat puheitasi tai kirjoituksiasi.

    Entä jos et jaksa, osaa tai ehdi kirjoittaa kirjaa? Onko peli menetetty?

    Onneksi tilanne ei ole niin mustavalkoinen. Kuuden tähden gurulla on pitkä liuta tunnusmerkkejä:

    1. Guru julkaisee. Hän kirjoittaa blogipostauksia, lehtiartikkeleita, mielipidekirjoituksia ja kirjoja.
    2. Guru esiintyy. Hän puhuu seminaareissa ja asiakkaidensa tilaisuuksissa. Jotkut hankkivat jopa oman tv-ohjelmansa.
    3. Guru kouluttaa. Totta kai hän on asiantuntija, jos häneltä riittää tietoa muillekin jaettavaksi.
    4. Guru on populisti. Hän osaa suomentaa ja paketoida mutkikkaita asioita niin, että jokainen ymmärtää viestin.
    5. Guru on alansa mielipidevaikuttaja. Huomaa sana mielipide. Gurun on osattava ja uskallettava laukoa provokatiivisia näkemyksiä. Olisi hyvä, jos hän osaisi myös perustella ne.
    6. Guru kerää liepeilleen kannattajia, opetuslapsia, bändäreitä tai faneja, jotka levittävät hänen näkemyksiään oma-aloitteisesti.

    En väitä, että esiintyminen, kirjoittaminen tai vaikeiden asioiden kansantajuistaminen olisi välttämättä maailman helpointa puuhaa. Monet meistä pelkäävät esiintymistä enemmän kuin kuolemaa. Mutta toisaalta kaikki guruilun edellyttämät taidot ovat kenen tahansa täysjärkisen opeteltavissa, jos vain sitkeyttä riittää.

    Koska kuka tahansa voi rakentaa itselleen gurun tunnusmerkit, jokainen alansa taituri voi ryhtyä myös guruksi.

    Gurun ulkoiset merkit ovat tähdellisiä siinä vaiheessa, kun asiakkaasi ei vielä tunne sinua. Gurun tunnukset ovat markkinointia. Niiden avulla ostajaehdokas löytää luoksesi alun perin. Rakennat itsestäsi lupaavan mielikuvan.

    Asiantuntijoiden kauhuksi joudun listaamaan myös joukon ulkoguruisia ominaisuuksia. Ne eivät onneksi ole pakollisia. Mutta muutamista yksityiskohdista näyttää olevan hyötyä.

    1. Gurulla on mielenkiintoinen urahistoria tai elämäntarina kerrottavanaan.
    2. Guru on (ainakin jonkin alan) julkkis jo entuudestaan. Esimerkiksi urheilijatausta näyttää auttavan.
    3. Guru on karismaattinen, mitä ikinä se tarkoittaakaan.
    4. Guru on komea, kaunis tai muuten vain persoonallisen näköinen.
    5. Guru on vaarallisen arvaamaton tai jopa sopivasti hullu.

    Näillä gurun ominaisuuksilla on merkitystä erityisesti tiedotusvälineiden kannalta. Toimittajat metsästävät päivät pääksytysten tyyppejä, joista saisi revityksi mielenkiintoisen henkilönäkökulman – oli itse jutun aihe mikä tahansa.

    Toki kunnon hardcore-asiantuntijaa aina nyppii se, ettei hänen osaamisensa sinänsä riitä. Miksi ihmeessä täytyy kehittää kaiken maailman ulkoisia juttuja, joilla ei ole mitään tekemistä ammattitaidon kanssa?

    Jos asiantuntijan tuntomerkkien rakentaminen on mielestäsi huijausta, pohdi vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

    1. Ethän koskaan vedä mahaasi sisään uimarannalla?
    2. Ethän suihkuttele hiuksiisi mitään mönjää, jotta näyttäisit luonnollista minääsi paremmalta?
    3. Ethän ole sortunut ostamaan Applen läppäriä, että poikkeaisit valtavirrasta?
    4. Ethän ole hankkinut yrityksellesi ”totuutta” hienompia verkkosivuja, logoja tai esitteitä?
    5. Ethän ole sijoittanut rahaa kunnon autoon, vaikka Ladallakin pääsisi paikasta A paikkaan B?
    6. Ethän ole koskaan siivonnut paniikissa kotiasi tai toimistoasi, kun anoppi on kertonut tulevansa yllärivisiitille?

    Jos vastasit kaikkiin kohtiin kielteisesti, voit onnitella itseäsi. Olet selvästi ruokapöydässä röyhtäilevä, rehellinen suomalainen – ja köyhänä myös pysyt.

    Asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan. Jos aiot tuotteistaa osaamisesi, rakenna itsellesi gurun tunnusmerkit.

    Kenelle tuotteistaminen sopii?

    Tuotteistaminen sopii yrityksellesi, jos

    • olet kyllästynyt perinteisen palvelubisneksen tehottomuuteen
    • palveluliiketoiminnan kate jää toistuvasti budjetoidusta
    • asiantuntijoittesi päivät ovat täpötäynnä, mutta laskutus ei vastaa työaikakirjanpitoa
    • myyjäsi eivät uskalla myydä palveluja, koska he eivät luota sujuvaan toimitusvaiheeseen
    • haluaisit monistaa palveluja kuin mitä tahansa muitakin tuotteita
    • olet valmis perustelemaan tuotteistamisen idean alaisillesi ja johtamaan muutosta

    Uraansa vasta aloitteleva asiantuntija ei välttämättä näe perinteisessä palveluliiketoiminnassa mitään outoa. Hänelle kaikki on vielä uutta ja kiinnostavaa. Ongelmat ovat vain jännittäviä tilaisuuksia testata omia rajojaan. Konkarit sen sijaan kyllästyvät jossain vaiheessa esimerkiksi projektinhallinnan rutiineihin, palvelun laatuongelmiin ja stressiin.

    Usein tilanne näkyy uusille asiakasehdokkaille epämääräisenä lymyilynä ja viiveinä. Tarjousten laatimiseen kuluu viikkokausia – tai jopa kuukausia, kuten esimerkiksi rakennusalalla on aivan tavallista. Ja kun tilaus on vihdoin saatu kotiin, toimitusvaihe etenee lähinnä siksi, että asiakas jaksaa siihen painostaa. Asiantuntijasi vain reagoivat vastaan tuleviin ongelmiin. Iso osa työajasta kuluu virheiden paikkaamiseen.

    Tuotteistavan asiantuntijan arki sujuu aivan toisin. Tuotteistaminen tarkoittaa jo lähtökohtaisesti sitä, että palvelu ratkaisee jonkin täsmäongelman.

    Tuotteistetun palvelun myyntityössä tarvittava tarjouskin on parhaimmillaan sellainen, että siihen vain vaihdetaan asiakkaan nimi ja y-tunnus. Tosin hyvin tuotteistettu palvelu ei välttämättä kaipaa tarjousta enää lainkaan. Hinnasto ja ehkä tilausvahvistus riittää.

    Koska toimitusvaihe on mietitty etukäteen, asiantuntijasi pystyy tekemään ostajaehdokkaille aloitteita ja ehdotuksia sitä tahtia, että nämä ovat ihmeissään. Kun kontrolli säilyy asiantuntijalla, hänen stressitasonsa pysyvät kurissa.

    Meno vain paranee, kun asiakas on tilannut. Nyt tuotteistava asiantuntija noudattaa tarkoin harkittua palveluformaattia.

    Hyvä formaatti tarkoittaa sitä, että monet kuormittavat rutiinit ja säätämiset jäävät pois. Ne on mietitty etukäteen niin, että asiantuntijasi voi keskittyä itse asiaan, eli asiakkaan ongelmien ratkaisemiseen. Aikataulut pitävät kutinsa, ja palvelu alkaa monistua.

    Tehokas palvelun tuotteistusprojekti ottaa kantaa jo etukäteen myös siihen, miten organisaatiosi käsittelee mahdolliset reklamaatiot.

    Se ei nimittäin ole maailman paras hetki sopia palvelukehityspalveria, kun palkanmaksaja (eli asiakas) jo huutaa puhelimessa naama punaisena.

    Siksi tuotteistaja suunnittelee myös ainakin yhden napakan hyvitysohjelman formaatin jo silloin, kun tavara ei vielä ole osunut tuulettimeen.

    Hyvitysohjelma tarkoittaa toimia, jotka saavat asiakkaan ärtymyksen tai raivon laantumaan – tai kääntävät tilanteen jopa myönteiseksi yllätykseksi.

    Jokainen meistä tietää, mikä ero on hyvin tai huonosti käsitellyllä reklamaatiolla.

    Hyvin sujunut reklamaatiovaihe tuottaa helposti jopa ikuisia asiakkaita ja advokaatteja. Pieleen mennyt prosessi sen sijaan tuottaa leppymättömiä vihollisia, jotka muistavat parjata yritystäsi aina tilaisuuden tullen jopa loppuelämänsä.

    Perinteinen asiantuntija raataa keskellä kaaosta. Se näkyy asiakasehdokkaille merkillisinä viiveinä ja lymyilynä. Tilaukset alkavat kuulostaa huonoilta uutisilta ja kiireeltä. Iso osa ajasta kuluu virheiden paikkailuun ja yleiseen sekoiluun. Tuotteistava asiantuntija sen sijaan pitää kontrollin itsellään. Hän tekee jämeriä aloitteita, joihin asiakas suostuu mielellään. Aikataulut pitävät, ja palvelu alkaa monistua.

    Kenelle tuotteistaminen ei sovi?

    Tuotteistaminen ei sovi yrityksellesi, ellet pysty koskaan käännyttämään yhtään asiakasehdokasta kynnykseltäsi tyhjin käsin.

    Jotta palvelun tuotteistaminen olisi järkevä strategia, yrityksesi on pakko omaksua uusi asiakkaan määritelmä. Se ei voi enää olla kuka tahansa rahakas, jolle asiantuntijasi suostuvat räätälöimään mitä tahansa.

    Tuotteistetun palvelun toiveasiakas on sellainen päättäjä tai organisaatio, jolla on tietty, usein toistuva ongelma X.

    Jos ostajaehdokkaalla onkin jokin muu ongelma Y, hän ei välttämättä ole enää asiakkaasi lainkaan.

    Yrityksesi ei voi enää haalia kaikkia mahdollisia jänniä projekteja, koska kenelläkään ei riitä resursseja tuotteistaa loputonta valikoimaa vakioratkaisuja joka tilanteeseen. Muuten organisaatiosi valuu takaisin perinteisiin räätälöintibisneksiin tuossa tuokiossa.

    Tämä ehkä kuulostaa itsestään selvältä. Mutta käytännössä muutos on tuskallinen.

    Asiantuntijoiden pitäisi opetella kieltäytymään ryhdikkäästi monista sellaisista asiakkaista, jotka olisi aikaisemmin kelattu sisään hinnalla millä hyvänsä. Eikä ”hinnalla millä hyvänsä” ole edes mikään kielikuva, vaan ikävä kyllä usein totista totta.

    Nyt yrityksesi asiantuntijat luultavasti parkaisevat saman vastaväitteen, jota heidän lukemattomat kollegansa ovat hokeneet jo ammoisista ajoista.

    Meillä ei voi olla mitään vakioratkaisuja, koska kaikkien asiakkaidemme tarpeet ovat niin erilaisia!

    Taustalla on harhainen käsitys siitä, mitä asiakaslähtöinen toiminta tarkoittaa. Asiantuntijan ajatus kulkee jotenkin niin, että hänen tehtävänsä on tehdä mitä tahansa asiakas osaa toivoa. Se on jopa itsetuntokysymys.

    Ammattilaiselle olisi häpeällistä myöntää, että jokin toimituksen osa ei onnistuisi. Ongelmiahan tässä ollaan ratkomassa. Sitä paitsi juuri vaikeat jutut tekevät työstä kiinnostavaa.

    Kuten tästä jo helposti huomaat, näkökulma on oikeastaan hyvin minäkeskeinen. Asiantuntija saattaa kyllä ajatella aivan vilpittömästi, että hän on asiakkaansa asialla. Mutta todellisuudessa hän suojelee egoaan ja haluaa pitää työnsä vaihtelevana.

    Itsepetoksesta ja valheellisesta asiakaslähtöisyydestä seuraa monenlaisia ongelmia:

    1. Iso osa asiantuntijan työstä kuluu monenlaisiin toistuviin rutiinihommiin, kuten kalenterointiin ja toistuvien tulipalojen sammuttamiseen. Varsinainen substanssiosaamisen osuus kutistuu. Tilanne alkaa vähitellen nakertaa hänen motivaatiotaan.
    2. Jatkuva uusien ratkaisujen räätälöinti muistuttaa vaativuudeltaan palvelu- tai tuotekehitystyötä. Kuitenkin jokainen pilottitoimitus jää myös viimeiseksi. Seuraava kerta on jälleen erilainen. Yrityksesi palvelusalkkuun kertyy hyvin vähän mitään monistuvaa, aineettomista oikeuksista puhumattakaan. Se ei voi olla näkymättä tulosrivillä.
    3. Ostajat ovat aina vain kärsimättömämpiä. Vakioratkaisuja tarjoava kilpailija saattaa luvata toimituksen nopeammin kuin sinun ammattilaisesti saavat edes tarjoustaan kokoon. Yhä useampi ostaja taipuu toimimaan vakioratkaisun ehdoilla, jos hän vastaavasti pääsee etenemään nopeammin omiin tavoitteisiinsa. Epätäydellinen, mutta vikkelä vaihtoehto jyrää täydellistä tavoittelevat hidastelijat.
    4. Kun kaikki ratkaisut ovat asiakaskohtaisesti räätälöityjä, usein työssä kertyvä osaaminen jää vain asiantuntijasi henkilökohtaiseksi omaisuudeksi hänen korviensa väliin. Totta kaikki hyötyvät hänen karttuvasta osaamisestaan – mutta vain siihen saakka, kunnes hän päättää vaihtaa työpaikkaa tai liukastuu lumiauran alle.

    Vaikka muutosvalmiuttakin löytyisi, tiellä on lisäksi muutamia muitakin esteitä. Yksi niistä on tietenkin se, että vakioratkaisuja pitäisi ensin tuotteistaa.

    Tilanne muistuttaa laihduttamista. Jokainen tietää, että tarvitsee vain syödä vähemmän kaloreita kuin kuluttaa. Se on periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä vaikeaa.

    Tuotteistaminen on aivan samanlaista puuhaa. Teoriassa se on niin yksinkertaista, ettei sitä oikein kehtaa edes teoriaksi kutsua.

    Käytännössä tuotteistaminen on monen asiantuntijan mielestä tylsää paskaduunia – semminkin, jos tuotteistaminen pitäisi hoitaa jotenkin oman työn ohessa. Tilannetta pahentaa se, jos tuotteistusprosessi pitäisi keksiä yhtäkkiä jostain tyhjästä.

    Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
    Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
    Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
    Maksuton

    Kirjoittaja on Suomen kokenein tuotteistaja

    DI Jari Parantainen on tuotteistanut insinöörien palveluja yli 20 vuotta. Hänen vuonna 2007 ilmestynyt Tuotteistaminen-kirjansa on kestohitti. Siitä on myynnissä nykyisin jo seitsemäs painos.

    Nyt voit kuitenkin ladata Jarin kokonaan uudelleen kirjoittamat konkreettiset tuotteistusohjeet maksutta. Saat lentävän lähdön. Pääset pian laskuttamaan insinööriesi työstä enemmän kate-euroja.

    Suomen kokenein tuotteistaja
    • Suomen eniten myyty tuotteistuskirja
    • Yli tuhat tuotteistuskoulutusta
    • Asiakkaina yli 300 yritystä
    • Yli 200 tuotteistusprojektia
    • 18 vuotta tuotteistajan töitä
    • Suomen parhaaksi bisnesblogiksi valittu Pölli tästä
    Jari Parantainen
    Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

    Palvelun tuotteistaminen

    Pakerratko insinöörien esimiehenä?

    Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

    Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.