Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Ryhtymisrajoitteisen paras ystävä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Kaikki yrityksen ongelmat ovat johtamisongelmia. Mutta koska johtaja on ihminen, hänestä olisi mukava lykätä ikäviä päätöksiä. Niinpä hän yrittää ulkoistaa ajattelutyöt tietotekniikkaprojekteihin.

Vaimoni pyysi, että kiinnittäisin valaisimen olohuoneen seinään. Ryhdyin reippaasti toimeen – kun olin ensin vetkutellut ehkä kuukauden. Aloitin työvaiheesta, joka on miehille tyypillinen.

Lähdin ensin ostamaan kunnollisia työkaluja rautakaupasta. Onhan nimittäin ihan selvää, että on ihan turha alkaa hommiin ilman kunnon vehkeitä. Siitä ei seuraisi kuin sutta ja sekundaa.

Kun palasin tuntia myöhemmin, mukaani oli tarttunut tosi näpsäkkä Dremelin pienoispora.

Ei siinä mitään muuten, mutta kun a) pakissani oli ennestäänkin pienoispora ja b) sellaista värkkiä ei kai valaisimen kiinnittämiseen tarvita. Tavallinen iskuporakone lienee paljon hyödyllisempi. Sellaisen kävin hankkimassa jo parikymmentä vuotta sitten.

Nyt paria vuotta myöhemmin olen edelleen onnellinen kahden askarteluporan omistaja. Jossain vaiheessa pitäisi myydä se vanhempi Huuto.netissä, kun vain saisi aikaiseksi. Uudempaa olen tarvinnut aika harvoin mihinkään.

Scott Adams on kuvannut tätäkin ilmiötä Dilberteissään. Rautakaupan oviaukko vetää ohi kulkevia miehiä puoleensa niin, että nämä suorastaan leijuvat sisään kuin villakoirat pölyimuriin.

Sitten äijät hiipivät noloina kotiin. Tuli hankituksi vähän lisää turhia työkaluja, vaikka kaikki vanhatkin ovat käyttämättä.

Aivan vastaava ilmiö liittyy kodin kuntoiluvälineisiin. Huonoa omatuntoa poteva sohvaperuna ostaa soutulaitteen. Niin hän kuvittelee muuttuvansa reippaaksi liikunnan harrastajaksi. Kuukautta tai paria myöhemmin lähes käyttämätön rakkine lähtee kiertoon seuraavan hölmön sukulaisen riesaksi.

Dilbert on paukauttanut naulan kantaan myös siitä, mitä tällä höpinälläni on tekemistä johtamisen kanssa: jos yrityksellä on ongelma, sen kannattaa suunnitella jälleen uusi tietokanta.

Juuri näin johtaja toimii. Ensin hän huomaa, että firmassa on kaikki ihan sekaisin. Sitten hän päättää hoitaa asian kerralla kuntoon. Toiminnanohjausjärjestelmää tilaukseen vain. Tai jos budjetti ei kestä ihan sellaista, myös jokin näppärä CRM-sovellus voisi ajaa asian. Tai edes varastonhallintaohjelmisto täytyy saada.

Työkalu onkin ryhtymisrajoitteisen paras ystävä. Sen avulla voi pelata aikaa. Ensin tarvitaan ensiluokkaisia ohjelmistoja ja järjestelmiä. Muuten on turha odottaa loistavia tuloksia.

Harmi vain, ettei edes paras porakone päätä nikkarin puolesta, mihin reikä pitäisi porata. Vaikka johtaja niin ehkä kuvitteli, hän ei pääse yhtään helpommalla. Sovellus ei ratkaise ensimmäistäkään ongelmaa hänen puolestaan.

Toki tietokantaprojekti voisi pakottaa pomot töihin. Mutta mitä sitten tarkoittaa jokaisen projektiryhmän yleisin palaute? Sehän kuuluu jotenkin näin: "Hanke meni kiville lähinnä siksi, ettei yrityksemme johto sitoutunut siihen riittävästi."

No, sattuuhan sitä. Onneksi markkinoille putkahtaa pian uusi järjestelmä. Piankos se korjaa edellisen hankkeen paljastamat ongelmat!

Ryhdytkö investoimaan työkaluihin vain siksi, ettet oikein jaksaisi ratkoa yrityksesi ongelmia? Pitäisikö kuitenkin ensin laittaa firman strategia ja prosessit kuntoon? Hanki sitten järjestelmiä niiden tueksi, jos tarvetta vielä on.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

Yksi kommentti

  1. Terve!

    Miten sä, Jari, näkisit perinteisten toimialojen palveluiden tuotteistamisen?

    Mikäli palveluita lähdetään tuotteistamaan, onko kyseessä samanlainen työkalu kuin tietotekniikka esimerkissäsi? Vai pystytäänkö tuotteistamalla perinteiset palvelut, esim. yrityssiivous, oikeasti parempiin tuloksiin?

    ———————————————-
    Jari Parantainen vastaa (6.1.2008 klo 19:50):

    Kyllä esimerkiksi yrityssiivouksessa olisi paljon tehtävissä ihan tavallisilla tuotteistajan keinoilla.

    Vaikka kyseessä on varmasti monen asiakkaan mielestä low intrest -palvelu, huonoista siivouspalveluista on kokemusta lähes jokaisella.

    Pelkästään tosiaikaisilla tiedotuspalveluilla voisi rakentaa heti bulkista erottuvan siivouspaketin.

    Lisäksi siivousyhtiö voisi todennäköisesti hankkia paljon lisämyyntiä, jos se tarjoaisi aktiivisesti erilaisia täsmäpalveluja. Siivoojathan näkevät yrityksissä päivät pitkät vaikka mitä – tiedustelutoiminta on siis siinä bisneksessä suorastaan sisäänrakennettuna!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua
Jari Parantainen

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua

Osmo Soininvaara on mielestäni terävä heppu. Seuraan hänen blogiaan tiiviisti, vaikka en aivan aina hänen päättelyketjujaan täysin ymmärräkään. Paljon olen häneltä kuitenkin oppinut. Joulukuussa 2018

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action