Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Käyttöliittymä imee asiakkaita

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Tuote on yhtä hyvä kuin sen käyttöliittymä. Sama pätee yhä useammin palveluihin. Esimerkiksi pankit ovat yhtä surkeita kaikki. Niinpä asiakkaat valitsevat finanssilaitoksensa käyttöliittymän perusteella.

Avasin vuosia sitten tilin eQ-pankkiin (nimi kirjoitettu tahallaan oikein). Silloin se oli mielenkiintoinen vaihtoehto, koska putiikilla ei ollut perinteisiä kivijalkakonttoreita lainkaan.

Keväällä 2009 ruåtsalainen åsakkeiden verkkåvälittäjä Nordnet åsti eQ:n. Toimivaksi hiottu verkkopankin ja osakekaupan käyttöliittymä vaihtui ontuvaan Nordnetin versioon.

Olisin tarvinnut raportin firmani salkkuun kuuluvien osakkeiden kursseista edellisen kuun viimeiseltä päivältä. Se on listaus, jota tilitoimistoni kaipaa kuukausittain kirjanpitoa varten.

Ihmettelin tyhmyyttäni. En nimittäin löytänyt oikeaa valikkoa sitten millään.

Lopulta luovutin. Otin yhteyttä Nordnetin asiakasneuvontaan. Kävi ilmi, ettei verkkopalvelussa ollut lainkaan kaipaani toimintoa. Eikä ollut kuulemma tulossakaan.

Häh! Miten verkossa voi toimia osakekauppias, jonka palvelimista ei löydy muistia edes menneitä hintoja varten?

Jouduin anomaan raporttia mitä nöyrimmin joka kuukausi erikseen. Se tuli modernisti kirjeessä postilaatikkooni.

Lopulta jouduin siirtämään sekä rahat että osakkeet pankista vain siksi, että sen käyttöliittymä oli niin paska.

Sampo-pankki (nimi kirjoitettu tahallaan oikein) julkaisi hiljattain iPhone-käyttöliittymän. Isoissa lehtimainoksissa oli oikeastaan vain sen kuva. Näppärältä näytti. Kiinnostuin heti.*

Samoin ovat reagoineet monet. Kauppalehti kertoi hiljattain, että pankki sai neljässä viikossa yli 10 000 mobiilikäyttäjää.

En usko, että pankinjohtajat vieläkään tajuavat, että heidän firmansa ovat juuri niin hyviä kuin heidän käyttöliittymänsä. Tai ehkä Sampo on sen jo oppinut kantapään kautta.

Käyttöliittymä vaikuttaa ostopäätöksiin yhä oudommissa yhteyksissä. Kuten polkupyöräkaupassa.

Tilasin syksyllä uuden maastofillarin, jonka saan hyppysiini toivottavasti joskus maaliskuussa. Mietin jälkikäteen, miksi päädyin juuri kyseiseen pyörämerkkiin ja -malliin.

Asia oli harvinaisen selvä. Kiinnitin huomioni ohjukseen siksi, että siihen kuuluu poikkeuksellisen näppärä jousituksen käyttöliittymä.

Insinööri oli kehittänyt ohjaustankoon kolmiasentoisen kauko-ohjaimen. Vipua naksauttelemalla rakkine muuttuu täysjoustopyörästä vaiheittain sekä edestä että takaa täysin jäykäksi.

Ratkaisu on tavattoman yksinkertainen. Mutta kuten hyvät ideat (käyttöliittymät) usein, juuri siksi se on niin nerokas.

Oletko kuvitellut, ettei alallasi mitään käyttöliittymiä tarvita? Varo vain, joku kiikuttaa sellaisen asiakkaidesi nenän eteen ennemmin tai myöhemmin.

* Harmi vain, että olen unohtanut Sammon tunnussanani. Uuden hankkiminen on tehty niin vaikeaksi, että kasvakoot tileille panttivangiksi jääneet miljoonat korkoa kaikessa rauhassa.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

7 kommenttia

  1. Vielä pankkejakin takapajuisempia ovat vakuutusyhtiöt, jotka pelkäävät joutuvansa joskus maksamaan korvauksia esim. vakuutuksista, joita on tehty verkon kautta.

    Yritäpä ostaa verkosta jotain muuta kuin matkavakuutusta. Siellä vastaan tulevien ristien ja rastien, ehtojen, lippujen ja lappujen määrä on rajaton.

    No, vakuutussopimuslaki tosin vaatii tietoa vakuutuksenottajalle. Mutta epäilen kaiken materiaalin tulevan vastaan lähinnä vain sen takia, että korvausta hakevalle voidaan sitten hyvällä syyllä sanoa, ”että sinähän olet saanut kaiken materiaalin, jonka mukaan mitään ei korvata”.

    Meille vakuutusmeklareille tulee vielä hyvät ajat.

    1. Vakuutusmeklarin tarve taitaa syntyä juuri siitä, että suora yhteys myyjään (= vakuutusyhtiöön) on katkennut.

      Sen tilalle ei ole tullut silti kunnollista robottiakaan, kuten vaikka kirjakaupassa. Amazonin käyttöliittymä on monessa suhteessa paljon parempi kauppias kuin lihaa ja verta oleva kollegansa.

      Sitä paitsi sekin on tutkittu juttu, että ihminen alkaa tuntea yhteishenkeä hyvän tietojärjestelmän kanssa hyvin nopeasti – niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Tästä löytyy yksi aihetta käsittelevä, mielenkiintoinen tutkimus.

      Samaan ilmiöön perustunee myös se, miksi esimerkiksi Sonyn Aibo-robottikoiraa meni kaupaksi noin 150 000 kappaletta. Ihmiset kiintyvät jopa inhimilliseltä / eläimelliseltä tuntuvaan koneeseen.

      Käyttöliittymästä on tullut monissa bisneksissä elävän ihmisen korvike. Ei ihme, että sen laatu saattaa ratkaista koko asiakkuuden kohtalon.

  2. Varsinkin, kun vakuutusyhtiöillä ei ole tarkoituskaan auttaa asiakkaitaan, vaan pääasiassa vain varmistaa oma selustansa.

    Vakuutustoiminta pitäisikin kieltää muilta kuin keskinäisiltä vakuutusyhtiöiltä, ja niillekin pitäisi säätää pakolliseksi tehdä nollatulos.

  3. Amazonin käyttöliittymä on niin hyvä, että en ole kertaakaan päässyt kaupasta ulos vain sen kirjan kanssa, jota menin ostamaan. Suositukset, joita liittymä lyö tauluun ovat vaan niin mielenkiintoisia, että täytyy klikata niitäkin. Aina joutuu kurimukseen. Kun tilauksen voi vielä tehdä yhdellä klikkauksella, laskua tulee aina venytettyä melkein vahingossa. Toivoisin, että sieltä saisi aina ostettua pari ylimääräistä tuntia vuorokauteen jokaista ostettua kirjaa kohden.

    Olen tullut Sammon asiakkaaksi Mandatumista, Interbankin kautta. Palkka menee nykyään toiseen pankkiin. Sammossa on roikkunut salkun sisältöjä, joita olen moneen otteeseen ollut ajatuksissa siirtää siihen toiseen pankkiin. En ole saanut aikaiseksi. Nyt en enää aio. Tuon iPhone/Pad käyttiksen myötä harkinta loppui. Kerrassaan toimiva palikka, vaikka Sammon verkkopankki sinällään on ilmeisen selvästi nokialaisten insinöörien tekele. Kun saisivat sen vielä toimimaan ilman turvakoodikyselyä ja pelittämään myös sijoitusten kanssa, niin se olisi loistava. Ehkä ne saadaan iPad-liittymään.

    1. Amazon on tosiaan ihan mahdoton paikka. Menin eilen ostamaan yhtä kirjaa. Pian oli Kindlessä kuusi uutta, toinen toistaan kiinnostavampaa opusta. Ainakin kaipaamasi 26-tuntinen vuorokausi olisi tarpeen.

      Sampo-kokemuksesi innostamana joudun tilaamaan sen uuden salasanan. Putiikin verkkopankki on tosiaan säälittävä tekele, mutta mitä siitä. Jos hommat hoituvat iPhonella ja/tai iPadillä, hieno homma!

  4. Pankkikäyttiksistä:
    ”Itse olen käyttänyt Meritaa, Nordeaa, Mandatumia, Sampoa, Ålandsbankenia, Tapiolaa ja S-Pankkia. Ja tutut ovat käyttäneet Aktiaa ja OP:tä. Paras verkkopankki näistä on pankkisofta, joka on alunperin Ålandsbankenin tekemä ja myöhemmin tuotteistama. Sama ohjelmisto pyörii myös Tapiola-pankissa sekä S-pankissa.”
    — Tarmo Toikkanen (Vierityspalkin Sampo-artikkelin kommenteissa)

    Pankkien — ja erityisesti Sampo-pankin — käyttöliittymään liittyen, kirjoitin heille avoimen kirjeen, johon Sampo oikein vastasikin, omalla asiallisella tavallaan. Löytyy esim. kun googlaa ”sampo pankki” tai ”avoin kirje sampo pankille”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

lehdon-kirittaja-koulutus
Jari Parantainen

Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen johti 100-kertaiseen nopeuteen

Lehdon Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen on vuoden tärkein projektini. Hankkeen tuloksena syntyi projektimalli, jonka ansiosta toimitilan suunnittelutyö nopeutuu jopa satakertaiseksi perinteiseen tapaan verrattuna. Rakennus ehtii tuottaa jopa

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.