Lähetä viesti
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Turvallisuus on järjetöntä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action
Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Palvelun tuotteistaminen -koulutus 20.4.2020 Turussa
Tuotteistamisen idea on tehdä ostamisesta helpompaa ja palvelun toimittamisesta kannattavaa. Samalla se tarkoittaa, että työstä tulee paljon mukavampaa. Koulutuksen järjestää Intoo.
KOULUTUS

Riskin tunne syö luottamustasi tuotteeseen. Mitä esimerkiksi ajattelet kuullessasi, että turvatyyny voi tappaa tai rokote aiheuttaa narkolepsiaa?

Mark Saylorilla oli allaan uudenkarhea Lexus. Kyydissä istuivat vaimo, lanko ja tytär. Kesken perheen matkan auto alkoi kiihdyttää, siis ihan itsestään. Saylor polki jarrua ja yritti turhaan taltuttaa kiesiä.

Perheenjäsenet soittivat täydellisessä paniikissa hätäkeskukseen. Päivystäjä kuunteli voimattomana, kun Saylorin auto suistui tieltä lähes 200 kilometrin tuntinopeudella ja tappoi kaikki matkustajansa.

Saylor oli liikennepoliisi, eli hänet oli koulutettu ajamaan kovaa. Yleisö ja lehdistö päättelivät välittömästi, että onnettomuus tuskin johtui hänen autonkäsittelytaitojensa puutteesta. Hätäkeskuksen värisyttävä tallenne vahvisti arvelun, että jotain muuta oli pielessä.

Tapahtumasta alkoi Toyotan painajainen. Yhtiö kutsui 8,5 miljoonaa autoa korjaamolle, koska useiden sen valmistamien mallien kaasupolkimissa oli vikaa.

Korjaus- ja oikeuskustannukset olivat vähäisiä verrattuna Toyotan kasvojenmenetykseen. Laadukkaaseen automerkkiin luottaneet asiakkaat olivat aivan pöyristyineitä, kun he kuulivat ajaneensa onnettomuusaltista koslaa. Yhtiön postilaatikko täyttyi hetkessä korvausvaatimuksista.

Amerikkalaistutkijat selittävät tuoreessa tutkimuksessaan, miksi pienetkin turvallisuusriskit nostavat niskakarvasi pystyyn.

Osallistujat valitsivat suosikkinsa kahdesta turvatyynystä. Toinen niistä suojasi vakavassa kolarissa selvästi paremmin kuin vaihtoehtoinen malli. Sen tehokkuudella oli kuitenkin hintansa. Joskus nopeasti täyttyvä säkki kun voi tappaa huono-onnisen matkustajan. Tällaisen vahingon todennäköisyys on mikroskooppinen, mutta kuitenkin todellinen.

Kuten arvata saattaa, koematkustajat valitsivat useimmin heikon turvatyynyn, vaikka se oli paljon vaarallisempi kahdesta vaihtoehdosta. Sen riski tuntui pienemmältä. Siksi järki hävisi taas tunteelle.

Muutut varovaiseksi, kun puhe siirtyy perheeseesi, palkkaasi tai eläkkeeseesi. Päätöksesi perustuvat silloin entistä harvemmin järkeen. Suurentelet epäolennaisia riskejä, koska niihin on helppo tarttua.

Vertaa tuotteesi ja kilpailijasi riskejä selkeinä kuvina tai tilastoina, jotka paljastavat riskien todellisen mittakaavan asiakkaallesi. Älä välttele tai vähättele hänen pelkojaan, vaan käsittele niihin liittyvät vastaväitteet reippaasti alta pois.

Lähteet: Andrew Gershoff ja Johnathan Koehler: Safety First? The Role of Emotion in Safety Product Betrayal Aversion. Journal of Consumer Research (2011) ja New York Times: Toyota Sued Over a Fatal California Lexus Crash (3.3.2010).

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi.
New call-to-action
Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

6 kommenttia

  1. Niin, mutta jos valitset riskin, niin se on sitte oma vikas kun jotain käy.

    1. Antti tarkoitti tilannetta jossa olet vastaavassa tilanteessa kuin tuon tehokkaamman turvatyynyt edustaja.

      Varsinkin jos ei ole selkeästi havainnollistavaa faktaa luettavissa siirtyy ihmiset helposti tekemään päätöksen tunteidensa pohjalta.

      Ehkä k.o. yrityksen tulisi tehdä kaavio (ehkä heillä onkin) myynnin apuna todennäköisyyksistä joutua onnettomuuteen / kuolla onnettomuudessa / turvatyynyt aiheuttama lisäriski.

  2. Vaikka luulen ymmärtäväni Antin pointin, en voi olla sen kanssa samaa mieltä sillä annetussa esimerkissä ei nyt ihan ymmärretä riskin koko olemusta.

    Riski syntyy kahdesta elementistä, jotka ovat 1) tapahtuman todennäköisyys ja 2) tapahtuman (negatiivinen) vaikutus.

    Kirjoitus käsittelee näistä vain ensimmäistä, joka varmasti on pieni. Se ei kuitenkaan ota huomioon, että riskin toteutuessa, sen vaikutus on erittäin negatiivinen, käytännössä game over eli kuolema.

    Vakuutustermein ja matemaattisesti siis Riski = 1 x 2. Vaikka 1 (=todennäköisyys) on minimaalisen pieni, on 2 (=negatiivinen vaikutus) ääretön, jolloin myös riski on ääretön.

    Käytännössä siis jokainen, joka valitsee juuri tuon ’melkein kaikissa tilanteissa huonomman’ turvatyynyn, tulee valinneeksi samalla pienemmän riskin tuotteen. He siis valitsevat ’oikein’, eikä sillä onko valinta perustunut tunteeseen vai johonkin muuhun tekijään ole mitään merkitystä.

    1. Onhan sillä huonommallakin (ei-ainakaan-vahingossa-jos-koskaan-laukeavalla) turvatyynyllä mahdollisuus kuolla kolarin sattuessa. Tässä tilanteessa riittää siis todennäköisyyksien vertailu kahden tapahtuman välillä.

      Vaihtoehdothan ovat: a) Turvatyyny laukeaa vahingossa ja b) Joudut vaaralliseen kolariin. ”Väärä hälytys” vaan tuntuu paljon vaarallisemmalta kuin ei hälytystä ollenkaan tositilanteen sattuessa.

    2. Kiitos Tero ja Jussi kommenteista.

      Jussi tuossa jo oikeastaan ehtikin vastaamaan puolestani. Koska molemmissa tapauksissa voi kuolla, riittää kuoleman todennäköisyys vertailukohdaksi. Eli väittämä pitää paikkansa: Sellaista turvatyynyä ei kannattaisi valita, jota käytettäessä matkustajat kuolevat useammin.

      Väite tietysti pitää sisällään (vahvistamattoman) olettaman, että ihmiset keskimäärin haluavat selvitä liikenneonnettomuuksista hengissä.

  3. Tuosta viittauksesta rokotuksen mahdolliseen narkolepsiayhteyteen ja siihen miten turvallisuusasioilla ja pelolla hallitaan. Ystäväni oli töissä TYKS:ssä ja hänellä oli pääsy kaikkiin mahdollisiin tutkimustietokantoihin. Hän yritti saada asianmukaista tutkimus- ja kokemustietoa rokotteen hyödyistä ja haitoista. Ei löytynyt, koska rokotetta ei ollut ehditty tutkia tarpeeksi. Sitten hän siirtyi riskien vertailuun. Ihmisiä kuolee Suomessa paracetamolin (kauppimi mm. Panadol) yliannostukseen n. 300 vuodessa. Sikainfluenssa tappoi/tappaa vähemmän porukkaa kuin kausi-influenssa, jonka saldo jää sataan ja alle… He tekivät mm. näillä tiedoilla laskun siitä, että rokottamatta jättämnen on pienempi riski kuin rokottaminen, ja hyvin kävi kaikille. Pekka Puska mm. sanoi haastettelussa, että rokote on mahdollisesti monta raskaana olevaa äitiä pelastanut, samoin lapsia. Minua häiritsee termi MAHDOLLISESTI, kun nyt ollaan saamassa tutkimustietoa, että rokote on VARMASTI (niin varmasti kun tieteessä voi olla varma) aiheuttanut pysyvän sairauden lapselle…

    siinä sitten valitsemaan turvallisuuden perusteella autoja, syöttötuoleja, lentoreppuja jne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Burana-pillereitä on saatavana myös punaisina.
Jari Parantainen

Miksei pilleri ole punainen?

Usein tuotteistaminen tarkoittaa juuri sitä, että tuotteen ulkoisilla ominaisuuksilla on mahdollista kasvattaa myyntiä. Miksi sitten lähes kaikki särkylääkkeet ovat edelleen valkoisia pillereitä? Toivottavasti lääketehdas ei ole kysynyt asiaa asiakkailtaan.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action