Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Miten tähän lamaan pitäisi suhtautua?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Tapasin tänään heti aamusta yrittäjän, jonka firma on pärjännyt aika mukavasti jo kymmenisen vuotta.

Tuli puhetta edellisestä nousukaudesta. Huomasimme potevamme samaa vaivaa.

Kun suhdanteet ovat suotuisat, meillä molemmilla alkavat munuaiset pumpata väärään suuntaan. Urea nousee päähän.

Kun kaikilla menee lujaa, on helppo uskotella itselleen, että minähän se vasta kova bisnesmies olen. Todellisuudessa myönteinen kierre syntyy siitä, että osa asiakkaista syytää löysiä rahojaan sinne sun tänne.

Mutta entäs tällainen ilmiselvä lama-aika? Siitäkin seuraa sekä hyvää että huonoa.

Hyvää on tietysti se, että selkäpuolen sisäelimet palaavat päiväjärjestykseen. Niskakin taipuu taas. Asenne muuttuu nöyremmäksi.

Heikoimmat kilpailijat lyövät lapun luukulle. Taantuma auraa tilaa niille, joiden hanuri kestää huonoja aikoja.

Kaikkein hankalinta on kuitenkin arvailla, miksei kauppa käy.

Enemmistö myyjistä, yrittäjistä ja johtajista alkaa välittömästi syyttää oloja. Lamasta tämä kaikki johtuu.

Reaktio on erittäin vaarallinen. Todellinen syy voi olla vaikkapa se, että oma tuote on mennyt muodista. Entiset ajat eivät palaa, vaikka pörssikurssit kääntyisivät koilliseen.

Uutta bisnestä käynnistävillä vasta vaikeaa onkin. Ovatko asiakkaat näin nihkeitä vain tilapäisesti? Vai onko liikeideamme kerta kaikkiaan maho?

Sen olemme kuitenkin Edisteellä päättäneet, että emme käytä lamaa verukkeena yhtään mihinkään.

Pikemminkin pitäisi ajatella, että taantuma on normaali tilanne. Nousukaudella yleistyvää helppoa elämää täytyy pitää vain ylimääräisenä bonuksena.

Tee virallinen päätös, ettei lama saa toimia perusteena yhdellekään firmasi bisnespäätökselle.

9 vastausta

  1. Onko edellinen lama tai taantuma opettanut mitään – no eipä ole. Nousukaudella kauppa käy ja tilauksia tulee välillä jopa pyytämättä ovista ja ikkunoista. Nousukaudella huonompikin myyjä menestyy. Myyjien osaaminen ja myyntitaidot mitataan kuitenkin laskukaudella, olkoon se sitten nimeltään taantuma tms., jolloin mitataan oikeasti myynnin osaamista. Laskukaudella pitäisi panostaa myös henkilöstöön, koulutukseen, tuotteistukseen, koska kun taas lähdetään vetämään takeoffia kohti koillista, niin ollaan iskussa.

    1. Joskus johtajien lamapuheet saavat suorastaan koomisia piirteitä. Esimerkiksi Nokia syytti huonosta myynnistään lamaa muutamia vuosia sitten juuri samaan aikaan, kun Applen myyntikäyrät nousivat 45 asteen kulmassa kohti kattoa.

      Olisi hyvin voinut kuvitella, että iPhonen tapainen ”turha” imagotuote karsiutuisi ostoslistalta heti, kun talous kääntyy laskuun. Mutta toisin kävi.

  2. Mielenkiintoista on se, että syitä haetaan aina ulkopuolelta, kylmää, kuumaa, sataa, paistaa, märkää, kuivaa jne. tosiasiassa olosuhteet muuttuvat ja tietyille asioille me emme vain voi mitään, niin kuin tälle taantumalle. Tämä on olosuhde johon pitää sopeutua tai olla sopeutumatta. Heikot sortuu elontiellä ja vahvat senkun porskuttaa. Vastuu pitäisi olla niillä joille se kuuluu, mutta oikeasti se heitetään sinne minne se ei kuulu, pääasia että syy ei ole oma.

  3. Hyvä kirjoitus. Jos suunnittelee kehittävänsä omaa bisnestään pitkälä tähtäimellä, on ihan turha syyttää lyhyen tähtäimen suhdannevaihteluita. Lisäksi tietty monet firmat kukoistavat luonnostaan lama-aikoina, niinkuin vaikkapa McDonalds.

    1. Jotkin alat tuntuvat kestävän lamaa hyvin. Hesari uutisoi hiljattain (10.8.2012), että matkailuala näyttää kärsivän oletettua vähemmän eurokriisistä ja epävarmuudesta.

      Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Tuomo Meretniemi totesi, että ”matkailu on saavuttanut suomalaisten arjessa jo sellaisen aseman, etä siitä ei tingitä kovinkaan pian.”

  4. Kuulin tarinan eräältä laskentatoimen konsultilta, joka toimi myös yhden yrityksen hallituksen pj:nä. Toimari oli innoissaan ja totesi tuloksen yllättävän positiivisesti, kun pj kyseli miten meni tilikausi. Toimari sai pakata kamansa välittömästi. Miksi?

    1. No kerro, vastaus on kiinnostava!

      Itse ajattelin, ettei tuloksen pitäisi koskaan olla toimitusjohtajalle yllätys. Silloin on talouden seuranta retuperällä. Mutta ehkä tarkoitat jotain muuta?

      1. Taantuman uhatessa yritykset alkavat seuraamaan ja suunnittelemaan talouttaan entistä tarkemmin. Tältä tilanne ainakin näyttää näin raportointi- ja budjetointiohjelmistoa kauppaavan myyntireiskan silmin katsottuna.

  5. Jari, osuit juuri oikeaan. Toimarille yrityksen tulos ei voi olla yllätys. Liittyen artikkeliin, miten yritykset voivat ennakoida lamaa, jos toimarin horisontti ei ylety edes tilikauteen. Valitettavan yleistä Suomessa, aina löytyy ulkopuolelta selitys, ja se tulee aina yllättäen ja pyytämättä.

    Tuli mieleen Ixonoksen (se softapulju) toimarin voivottelut, kun Nokialla alkoi alamäki ja symppari päätettiin lopettaa. Sekin tuli kuulema täysin puskista. Eikö alihankkija tiedä miten ”isännällä” menee?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

fossiili-3
Jari Parantainen

Valtuutetun vaarallinen johtamisvinkki

Päätä ensin tavoitteet ja vasta sitten resurssit. Jos annat resurssien ohjata tavoitteita, organisaatiosi päätyy muiden fossiilien seuraksi aika pian.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.