Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Miksi Suomi sai turpaansa YK:ssa?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Kirjoitin viikko sitten Suomen tappiosta YK:ssa. Viralliset selitykset olivat niin sekavia, että jäin pohtimaan todellisia syitä.

Asetelma on kaikille yli 40-vuotiaille alakoulusta tuttu. Pihalla on kaksi joukkuetta. Kolme rääpälettä on vielä valitsematta. Kenelle jää Musta Pekka kouraan?

Joukkueeseen jo valitut eivät välitä pätkääkään ehdokkaiden tunteista. He nappaavat porukkaansa sen, josta on eniten hyötyä.

Onko sitten kummallista, jos afrikkalaiset äänestivät Luxemburgia? Se antaa paljon rahaa kehitysapuun. Australia taas olisi ilman muuta Nato-maa, jos se sattuisi nököttämään Atlantin pohjoisrannalla.

Kenen kaveri Suomi sitten on? Sitähän ei tiedä itse pirukaan.

Suomi ei kuulu Natoon. EU:nkin kanssa näyttää olevan vähän niin ja näin.

Onko siis ihme, jos kukaan ei halua arvaamatonta tuuliviiriä joukkoonsa? Eihän sellaiseen voi tiukan paikan tullen luottaa.

Puolueettomuus kuulostaa aluksi vain myönteiseltä ja kannatettavalta. Mutta ei se välttämättä ole eduksi sen enempää politiikassa kuin bisneksessäkään.

Jos yritys ei ilmoita erikoistuneensa juuri mihinkään, sen kanssa on vaarallista liittoutua. Riippumaton putiikki voi muuttua kilpailijaksi kameleontin lailla, nimenomaan kumppaneiltaan varastamiensa tietojen avulla.

Hyvävelikerhot tuskin olisivat niin sitkeitä, jollei niistä olisi selvää hyötyä jäsenilleen. Liikehenkilön kannattaa kuulua johonkin joukkoon, joka voi luottaa hänen uskollisuuteensa.

Sama pätee tietysti puolueisiin, kirkkokuntiin ja muihin sisäpiireihin.

Suomalainen asiantuntija ampuu jalkaansa usein juuri empimällä. Hän ei uskalla sanoa ääneen selkeää kantaansa edes oman erikoisalansa asioista.

Loputtomasta toisaalta ja toisaalta -höpinästä ei ole asiakkaille mitään hyötyä.

Miksi joku ostaa spesialistin palvelua? No siksi, että joku (auktoriteetti) päättäisi hankalat asiat hänen puolestaan.

Apu poistaa niin paljon tuskaa, että moni maksaa jämerästä näkemyksestä tuhansia euroja tuosta vain.

Puolueeton on pelkuri.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

4 kommenttia

    1. Kiitos Vesa, toisaalta ehdotuksesi on melko hyvä! Toisaalta siinä on tiettyjä puutteita, joita en halua ryhtyä erittelemään. Voin kuitenkin hyvin ymmärtää kumpiakin näkökulmia tässä asiassa – ja tarvittaessa vielä muitakin.

      Sitä paitsi jyrkän populistiset näkemykset eivät välttämättä edistä mitään. Lisäksi kannattaa muistaa, ettei asia ole aina niin yksinkertainen kuin ensin maallikon mielestä vaikuttaa. Tarvitaan laajempaa näkemystä ja kokemusta. Ikävä kyllä kaikkia perusteita ei ole nyt mahdollista ihan tilanpuutteenkaan vuoksi avata.

    2. Emmää lahtist ja konekiväärii kaipaa, syyllist mä kaipaan….vai miten se meni. Toi oli reality check ja nyt voidaan taas palata arkeen.

  1. Pointtini onkin se, että (tästäkään) asiasta ei puhuta oikeilla nimillä tai paremminkin syillä vaan haukutaan muita. Mutta mitäpä minä tästä maallikkona mitään ymmärrä…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.