Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kuka on lempikirjailijasi?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Päivi Siltala esitti tämän blogin keskusteluketjussa kysymyksen:

”Hei Jari,
Kuka on lempikirjailijasi?”

Vastaus olikin yllättävän vaikea keksiä. En osaa sanoa sitäkään, mikä olisi lempivärini. Tai lempibändini. Lempiruokiakin on niin monta. Samoin hurmaavia koirarotuja.

Suosikkielokuvaohjaaja on poikkeus, sen osaisin nimetä. Tai no, aika tasavahvoja vaihtoehtoja on muutama. Vahvuutensa kullakin.

Päädyin etsimään ratkaisua insinöörimäisesti, kuinkas muuten.

Kirjoitin lokakuussa RFM-analyysistä, jonka avulla suoramarkkinoijat laskevat asiakkuuksien arvoja. Entä jos soveltaisin samaa periaatetta lempikirjailijan selvittämiseen?

Pisteytys määräytyisi edelleen kertolaskusta R x F x M, mutta nyt tekijät poikkeaisivat hiukan alkuperäisistä:

Recency = Kuinka kauan sitten viimeksi luin kirjailijan kirjan?

Frequency = Kuinka usein olen lukenut kirjailijan opuksia tai palannut niihin uudestaan?

Monetary = Kuinka paljon olen käyttänyt rahaa kirjailijan teoksiin?

Tässäkin tapauksessa tuon kolmannen tekijän voisi vaihtaa myös V:ksi näin:

Value = Kuinka paljon kirjailija on vaikuttanut ajatteluuni – tai jopa käytökseeni?

Päädyin tulokseen, joka oli hiukan yllätys itsellenikin. Lempikirjailijani on näköjään Seth Godin.

Vaikkapa romaaninrustaajat eivät näin laskettuna pärjää, koska en ole sitten poikavuosien lukenut yhtään kaunokirjallista teosta kahdesti.

Kun tuotteistat kartoituksia ja analyysejä, joudut usein pisteyttämään epämääräisiä suureita – joskus jopa tunteita. Pura ne mitattaviksi tekijöiksi.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

9 kommenttia

  1. Taide, muotoilu ja liiketoiminta ovat oikeastaan sama asia.
    Pidän valtavasti Saku Tuomisesesta positiivisen ja luovan asenteen takia. Tuominen löytää tosi monia esimerkkejä luovasta toiminnasta kannustavalla tavalla.

    Vihaisempi, mutta ehkä erinomaisin uusien ajatusten liikkeelle saaja on mielestäni Alf Rehn.

    Tänä päivänä taiteilija ei ole enää oikeasti mikään säälittävä räpeltäjä ja myös osa liikemiehistä voidaan luokitella taiteilijaksi (jos ajatellaan taiteilijuutta vähän laajemmin), osa taas jää siihen niin sanotulle insinööritasolle. On tosi monia eri tapoja toimia ja kehittyä, ja toivottavasti tosiaan eri tavalla kuin perinteinen toimistotyöläis-ihanne vaatii.
    Toki jokaisella alalla on perussuorittajia, mutta eihän kaikkien tarvikaan olla mitään erikoista.

    https://www.youtube.com/watch?v=lHc3kLMeJaU

    https://bolder.fi/matkanopas/

    https://www.youtube.com/watch?v=sbSxguhoMQ4

  2. Laitoin nämä postit vahinossa tähän, Oikesti ne kuuluu keskusteluun, jossa Parantainen ilmaisee mielipiteensä taiteilijoista.

    1. Katrin, kiitos kommenteistasi ja näytteistä! Se ei haittaa mitään, että kamat päätyivät hiukan väärän postauksen alle. Kyllä ne sieltäkin yleisönsä löytävät.

  3. Hei Jari,

    Kiitos vastauksestasi, ehkä hain enemmän tuota fiktiopuolta; on kiinostavaa tietää minkälainen kirjallisuus kiinnostaa ketäkin. Mielestäni olet oikeassa asiakaslähtöisyyttä korostavassa ajattelussasi, etenkin kun se on suomalaisilla yrityksillä usein vähän hukassa. Tämä ei kokemukseni mukaan johdu siitä, etteikö haluttaisi olla asiakaslähtöisiä, vaan siitä, että insinöörikansana olemme helposti hyvin tuotekeskeisiä ajattelultamme – emmekä osaa ajatella oikeassa kohtaa (jo tuotekehityskaaren ihan alkupäässä) todella markkinan kysynnän vaatimuksia.

    Jos kuitenkin haluaisin joskus ostaa tuotteitasi ja käyttää niitä yritykseni hyväksi, kaipaisin sinulta avarampaa maailmankatsomusta. Todella menestyksekkäitä globaaleita yrityksiä ja brändejä ei voida johtaa ja kehittää kauhean kapeaseinäisestä karsinasta; niin monimuotoisia olioita ne nykypäivänä ovat.

    Tämän toteavat Sirkka Hämäläinen tämän päivän Hesarin taloussivuilla: ” Jokaisella on oikeus tulla hyvin johdetuksi. Jostain syystä kuvitellaan, että taiteilijat olisivat jotenkin poikkeuksellisia, mutta jokainen kulttuurilaitos on ihan samanlainen kuin mikä tahansa asiantuntijoista koostuva työyhteisö. Samanlaisia ovat ekonomistit tai toimittajat.”

    Pidin myös Steve Jobsin toteamuksesta: ” Nuorena pidin itseäni aina pikemminkin humanistina, mutta tykkäsin elektroniikasta” … ”Sitten luin, mitä yksi sankareistani, Polaroidin Edwin Land on sanonut. Hän korosti sellaisten ihmisten merkitystä, jotka pystyivät toimimaan humanismin ja luonnontieteiden rajapinnassa. Päätin, että minä halusin kehittyä juuri sellaiseksi ihmiseksi.” (Walter Isaacson, Steve Jobs)

    W. Isaacson kertoo em. teoksessa sekä humanismia että luonnontieteitä ymmärtävien persoonien ajattelun kiinnostaneen häntä aikaisempienkin hänen kirjoittamiensa teosten kohdalla (Franklinin ja Einsteinin elämänkerrat). …”Uskon, että juuri tämä yhdistelmä on avainasemassa 21. vuosisadan luovien talouksien synnyttämisessä.”

    Kerroit, että suosikkikirjailijasi on Seth Godin. Luen itsekin työn puolesta paljon tietokirjallisuutta, erona kyllä se, että alallani väittämät perustuvat ns. kovaan tietoon eli en voi kertoa totuutena mitään mikä ei perustu kliinisiin tutkimustuloksiin.

    Olen kuitenkin kokenut maailman niin, että erityisesti myyntityössä on erilaisten taustojen ja kulttuurien (mikro, makro, jne.) ymmärrys paikallaan jotta voin edistää asiaani erilaisten asiakasryhmien kohdalla. Siksi olen aina lukenut paljon ja kaikenlaista kirjallisuutta. Kuunnellut paljon ja erilaista musiikkia. Arvostanut taiteita ja tieteitä mitenkään arvottamatta toista toisen yli. Usein lahjakkuus on monimuotoista: kirurgi on supermusikaalinen ja soittaa työn vastapainoksi instrumenttia bändissä. Talousjohtajan intohimo on marginaalissa olevat kuvataiteet.

    Steve Jobs rakasti musiikkia ja arvosti eri alojen artisteja yli kaiken. Tällä arvostavalla asenteella ja kiinnostuksella kulttuuria kohtaan on erittäin suuri merkitys arvokkaan brändin luomisessa ja liiketoiminnan kasvussa ihan kaikilla mittareilla mitattuna.

    Hyvää kevättä sinulle ja yrityksellesi,

    Päivi Siltala

    1. On hyvin mielenkiintoista jakaa kirjallisuus fiktioon ja tiukkaan faktaan. Tiukan faktan takaa yleensä löytyy fiktiota ja fiktion takaa sitä kuvitteellista faktaa.

      Luonnontieteet ovat hyvä esimerkki siitä, että faktatietoa ei ole vaan kyseessä on fiktiivinen arvaus siitä, että kuvittelemme tietävämme asian. Tieteen viimeiset tutkimukset ovat kuitenkin vain pelkkä valistunut arvaus.

      Samoin moni fiktiivinen kirja on toisaalta vain faktojen mukkaamista enemmän fiktiiviseen malliin. Eli kirjoissa on useinkin taustalla paljon sitä todellista faktaa, joista on luotu fiktiivinen maailma.

      Eli jos luemme kirjaa Benedict de Spinozasta, jonka on kirjoittanut Anthony Damasio, niin luemmeko faktaa, fiktiota vai sovellua faktaa fiktion muodossa. Vai opimmeko uutta siitä, ettei sielua eikä kehoa voikkaan erottaa toisistaan. Toisaalta jos luemme Dan Brownin kirjaa The Lost Symbos, niin luemmeko fiktiota joka kuorrutettu faktalla. Vai faktaa, joka on kuorrutettu fiktiolla.

      Samalla tavalla Seth Godinin kirjat ovat faktaa, fiktiota, kaunokirjallisuutta tai paras arvaus sen hetkisestä ”tutkimuksesta”.

      Mutta toisaalta vaikken olekkaan tiukkapipoinen sen suhteen, että mikä on kaunokirjallisuutta ja mikä asiapitoista, niin pidän tärkeänä sitä että tietämys on laaja. Jossain omassa blogissani puhun T- muotoisista hartioista asiantuntijalla. ( https://www.karivahtolammi.com/tn-muotoiset-taidot/ , hiukan mainostusta)

      Eli lukemalla Jarin blogia ja komppaamalla Päivin ajatusta, tarkoitan sitä, että ollakseen hyvä asiantuntija, hyvä ihminen tai hyvä autokuski, vaaditaan hyviä yleistietoja. Ja ne syntyvät kompinaatiosta ajan seuraamista, oman alan tietokirjallisuudesta sekä kiinnostuksesta tieteisiin ja taiteisiin.

      Kuhan nyt sekavasti sanoin, eli ei ole tärkeää mitä lukee kunhan lukee 🙂

      Kari…

      P.S. Omat mielikirjailijat Richard Bach mm. Lokki Joonatan sekä Antoine de Saint-Exupéry mm. Pikku Prinssi sekä Miesten Maa ja fiktiivisesta faktasta vaiko faktan kertomisesta fiktiivisesti Mike Rother mm. Toyota Kata.

      1. Täsmälleen! Omasta mielestäni maailma on täynnä toinen toistaan ällistyttävämpiä tositarinoita ja kohtaloita, jotka ovat mielenkiintoisempia kuin mikään fiktio koskaan.

        Seth Godin on mielestäni ihan yhtä paljon yhteiskunnallinen ajattelija ja filosofi kuin bisneskirjailija.

        Hän yrittää esimerkiksi saada ihmiset tajuamaan, että teollisen vaiheen työntekemisen malli oli ja meni jo. Tai että miten sekä asiakkaita että työntekijöitä pitäisi ylipäätään kohdella aivan toisin kuin mihin isojen firmojen korporaatioelukat koskaan pystyvät.

        1. Hyvät herrat, tässä ketjussahan tämä mielenkiintoinen keskustelu jatkuikin. Naulankantaan, keinotekoisista rajanvedoista viis. Lukeminen kannattaa aina; kaikki on ihmismielen tuotosta eli loppuviimein fiktiota. Eihän meillä ole muuta mahdollisuutta kuin ihmetellä ja yrittää ymmärtää. Mutta mutta, älkää lokeroiko myöskään taiteilijoita, yrittäjiä tai tiedemiehiä; yhtä keinotekoisia ovat väittämänne rajat. Miksi vain ihannoida renessanssin ihmemiehiä – miksi ei pyrkiä itse samaan jos ei tuotantoon niin ainakin mielentilaan?

          1. Nykypäivänä tälläinen omnipotentti (kaikkivoipa, oli pakko käyttää sivistyssanaa) ihminen on melkoisen sula mahdottomus. Työelämässä arvostetaan ainakin meillä nörttipuolella suppeaa ja kapeaa osaamista, eli asiantuntijuutta.

            Leveällä osaamisalueella olevat ihmiset ovat pelottavia friikkejä, joita kuuluu kaihtaa. Esimerkiksi taiteilijalla ei saa olla liiketaloudellisia kykyjä tai insinööri ei saa olla taiteellinen.

            Tällä hetkellä maailma on aika Orwellmainen. Lähes kaikkea rajoitetaan ja erityisesti tiukka keskustelu on pannassa. Yleensä silloin käytetään ”natsikorttia” apuna. Taiteilijat valittavat, etteivät muut ymmärrä heitä. Uskonnon varjolla rajoitetaan keskustelua, samoin ammattitaidon tai vaikkapa ihonvärin perusteella.

            Jos maailma on täynnä rajoituksia, eikä mahdollisuuksia, on vaikea alkaa renesanssiajan neroksi. Ympäristö rajoittaa. Vaikkapa taiteilijat rakentamalla keinotekoisia aitoja sen ympärille, mitä kulttuuri on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

tarkistuslista-M
Jari Parantainen

Anna palautetta tapahtumajärjestäjän pikaoppaasta

Tapahtumajärjestäjän pikaopas on rakennettu kuuden tarkistuslistan ympärille. Yhteensä listoista löytyy 62 tärkeää tehtävää, joista moni unohtuu alan ammattilaisiltakin. Sivuja oppaassa on 30.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action