Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Pankkiri ei myönnä mitään

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Tavoitteeni on lihottaa suomalaisen insinöörin lompakkoa niin, että hän saa osaamisestaan enemmän rahaa. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529
Tilaa hälytys

Liity Pölli tästä -blogin lukijoihin. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Copywritereiden salaseura paljastaa -koulutus 4.–5.2.2020 Vantaalla
Koulutus on tarkoitettu asiantuntijalle, joka haluaa säilyttää työpaikkansa. Robotti on armoton kilpailija. Kirjoitustaidoton päätyy työttömäksi vihannekseksi ensimmäisten joukossa.
KOULUTUS
Kymmenen sivun myyntiesitys -koulutus vantaalla 11.2.2020
Mikä tahansa myyntiesitys mahtuu 10 sivuun ilman, että ne ovat edes täyteen ahdettuja.
KOULUTUS

OP-Pohjola-ryhmän rahoituspäällikkö Kasimir Hirn kiemurteli tänään Hesarin haastattelussa. Toimittaja Anni Lassila halusi tietää, miten pankki arvioi asiakkaidensa luottokelpoisuutta.

Lassila oli saanut aiheen kysymyksiinsä OP-Pohjolan korttiluottohakemuksesta. Siinä oli udeltu esimerkiksi hakijan

  1. siiviilisäätyä
  2. asepalvelusta ja
  3. tulotasoa.

Onko siis naimisissa oleva asiakas luotettavampi kuin vain synnissä piehtaroiva susipari? Entä miten reipas varusnainen pärjää vetelään sivarisiskoonsa verrattuna?

Voin nyt kertoa kaikille sinisilmäisille, metwurstista kauhistuneille suomalaisille järkyttävän uutisen lisää:

Aviosiipat maksavat velkansa useammin kuin sinkut. Ja kyllä, varusmies tutustuu ulosottomieheen harvemmin kuin sivari.

On siinä hakemuksessa muitakin vastaavia kysymyksiä, kuten asumismuoto. Omassa kodissaan asuva on luottokelpoisempi kuin vuokralainen.

Pitkään samassa työpaikassa viihtynyt on pankin kannalta parempi asiakas kuin duuniaan jatkuvasti vaihtava tuuliviiri.

Toki hakijan ikä vaikuttaa. Nuori on epäluotettava. Vanhat maksavat velkansa paljon todennäköisemmin.

Arvio ei perustu moraaliseen tuomioon tai konservatiivisen pankkiirin maailmankuvaan. Taustalla on kylmää tilastofaktaa.

Rahoituspäällikkö Hirn ei kuitenkaan suostunut myöntämään todeksi juuri muuta kuin oman nimensä. Niin kova on pelko, että hyvien asiakkaiden suosiminen suututtaisi puoli Suomea.

Pisteytä sinäkin asiakkaasi, jos haluat välttää vatsahaavan.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

6 kommenttia

  1. Tämä on hauska kirjoitus, koska se tukee toista kirjoitustasi. Eli elämäsi perustuu ennakkoluuloihin; https://pollitasta.fi/2013/02/12/elamasi-perustuu-ennakkoluuloihin/

    Mutta toisaalta se tukee myös ajatusta, että looginen ajattelu pelastaa monesta pulasta. Ja kuitenkaan ihminen ei tee päätöksiä loogisen ajattelun vaan siellä taustalla pyörivien piilevien ajatusten avulla. Tuo Lauri taitaa pohtia tätä asiaa omissa ajattelun ammattilaisen artikkeleissa.

    Eli tuo ohjeesi on kyllä tosi, jos haluaa saada varmoja nakkeja ja varmistaa elantonsa. Mutta toisaalta se rajaa ulos epävarmat ja erilaiset asiakkaat. Ne joissa saattaa olla potentiaalia joko huippuasiakkaiksi tai täysiksi flopeiksi.

    Oletko miettinyt kumpaa teet pisteytyksellä, vahvistat ennakkoluulojasi jotain ryhmää kohtaan vaiko teet todellista loogista asiakashallintaa ilman ennakkoluuloja.

    Kuhan kysyin, Kari…

    1. Kari, olen tästä kommentistasi hyvin kiitollinen. Nimittäin liian harvat edes yrittävät perustella, miksi olen aivan hakoteillä.

      Mitä pankkiireihin tulee, he ovat raivostuttavan konservatiivisia. Aikuiset ihmiset miettivät puntit tutisten lähinnä sitä, mitä Kuluttajavirasto ja rahoitustarkastus siitä tuumisi, jos vaikka vähän kehitettäisiin uusia tuotteita.

      Todellisuudessa pankkien tuotekehitystä ohjaakin siis Anja Peltonen, joka on Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtaja.

      Toisaalta valitsen omia asiakkaitani nimenomaan ennakkoluulojen perusteella. Esimerkiksi ihan vain siitä syystä, että isot firmat maksavat laskunsa aina.

      Kaikki maksuviivästykset ja perintäkuviot liittyvät sataprosenttisen varmasti pieniin firmoihin. Mikään ei syö miestä enempää kuin saataviensa turhanpäiväinen jahtaaminen.

        1. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että isot yhtiöt maksavat usein hitaasti. Mutta ei se tarkoita sitä, että lasku jäisi koskaan maksamatta.

          Se nyt on vain tilastofakta, että pienet yritykset tuottavat luottotappiot. Pörssiyhtiöt ajautuvat maksuvaikeuksiin äärimmäisen harvoin. Ja vaikka niin kävisikin, se on hyvissä ajoin kaikkien tiedossa.

  2. Karilla ihan hyvä pointti. Nähdäkseni on selvää, että jos asiakkaat valikoi vain näiden edustaman viiteryhmän mukaan, ohi menee asiakkaita, joilla olisi fyffeä taskut pullollaan.

    Mutta: entä sitten?

    Tällaiset poikkeusyksilöt ovat nimenomaan poikkeusyksilöitä. Vaikka voisikin ajatella niin, että harkitsisi jokaisen asiakkaan olosuhteet yksilöllisesti, voi hyvinkin olla, että tämä ei maksa itseään takaisin, koska ko. harkinta vie kauemmin kuin mitä siltä yhdeltä asiakkaalta lopulta saisi :-).

    Ja vaikka ko. ihmeasiakas tuottaisi paremmin, voi hyvinkin olla HELPOMPAA valita niitä varmuudella maksukykyisiä ”perusasiakkaita”. Yksilöllinen räätälöinti tietää aina säätöä.

    Toki on mahdollista erikoistua myös ”erikoisiin asiakasryhmiin”. B2C-puolelta ensimmäisenä tulee mieleen Mr. Big, joka nimensä mukaan myy vaatteita Isoille miehille. Näitä on miehistä vähemmistö, mutta suuntaavat tietysti Mr. Bigiin koska muualta eivät vaatteita saa. Samanlaisia liikkeitä on toki myös naisille (sekä erityisesti pienikokoisille naisille vaatteita myyviä kauppoja). Jne.

    Ja räätälöintiäkin voi toki virtaviivaistaa ja automatisoida, esim. Left Shoe Company, joka valmistaa kustomoituja ”eriparikenkiä” ihmisille, joiden jalat ovat eri kokoiset. Kengistä saa tosin olla valmis maksamaan 🙂

    Se onkin sitten aina kovaa tuotekehittelyä, miten löytää juuri sen oikean tavan tunnistaa nämä tuottoisat, mutta erikoiset asiakkaat. 🙂

    1. Kiitos Jussi, hyvin kuvasit kolikon toisen puolen!

      Vähän sama idea jyllää myös markkinoinnissa. Erittäin tarkasti kohdennettu (ja räätälöity) viesti puree tietysti parhaiten, mutta laserintarkka tähtääminen saattaa käydä hyötyjä kalliimmaksi. Joskus on edullisinta vain spämmäillä summamutikassa, niin ikävää kuin se onkin.

      Tässä muuten linkki juttuun, jonka kirjoitin runsaat 5 vuotta sitten mainitsemastasi Mr. Big -firmasta: Vain tosi isoille miehille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vesihana solmussa
Jari Parantainen

Tieteilijät vinkuvat kuin viljelijät

Tunnustan, etten ymmärrä tieteellisestä julkaisutoiminnasta tuon taivaallista. Mutta se saattaa olla pelkästään hyvä asia. Nimittäin tieteilijöille aihe saattaa olla liiankin läheinen. Ainakin sellainen vaikutelma syntyy,

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?
Jari Parantainen

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?

Jokainen myyjä oppii tunnistamaan vaaran merkit. Itse pelkään erityisesti sellaisia asiakasehdokkaita, jotka viljelevät brändi-sanaa. Brändin määritelmää voi jokainen käydä tankkaamassa vaikkapa Wikipediasta. Luultavasti et tule

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.