Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Millainen on hyvä tuotestrategia?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Amazonista löytyi tänään 160 905 kirjaa hakusanalla ”strategia”. Se kertoo toisaalta, että aihe askarruttaa miljoonia johtajia ja asiantuntijoita vuodesta toiseen.

Toisaalta strategiateosten määrä osoittaa, että aihe on erittäin hähmäinen. Vähäistäkään yhtenäistä näkemystä ei liene edes näköpiirissä.

Olen ostanut ja yrittänyt lukea kymmeniä strategiakirjoja. Yritykseksi se on usein jäänytkin. Niin epäselvää jaarittelua ja teoreettista jahkailua suurin osa strategiakirjoista sisältää.

Usein herää epäillys, että sattuman ja sekoilun tuottamat tulokset on houkuttavaa todistella jonkin nerokkaan strategisen ajattelun hedelmiksi jälkikäteen.

Kaikesta huolimatta rohkenen määritellä, mitä tuotestrategia tarkoittaa. Kuten sanottu, saat aivan perustellusti korvata sen tuhansilla erilaisilla vaihtoehtoisilla määritelmillä. Ne ovat varmasti yhtä oikeita tai vääriä kuin omanikin.

 Hyvä tuotestrategia kertoo, miten aiot ratkaista asiakkaasi polttavan ongelman kilpailijoista erottuvalla tuotteellasi.

Kaikki lukemani tuotepäällikköoppaat jankuttavat, että tuotestrategian täytyy tukea yrityksen tavoitteita. Tuotestrategian täytyy olla siis linjassa yrityksesi strategian kanssa. Päinvastainen olisikin tietysti aika erikoista.

Mutta vielä erikoisempaa on kuitenkin se, että todennäköisesti yritykselläsi ei ole strategiaa lainkaan. Toki johtajat ovat sellaisen mielestään rustanneet. Mutta todellisuudessa se on jotain tämäntapaista tuubaa:

 ”Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme hinta-laatu-suhteeltaan ylivoimaisia ratkaisuja sellaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, jotka tarjoavat elämyksellisiä digitaalisia kokemuksia ajasta ja paikasta riippumatta.

Pyrimme kehittämään palvelujemme laatua ja kustannustehokkuutta panostamalla eritoten palveluidemme laadun, henkilöstön osaamisen ja prosessiemme jatkuvaan kehittämiseen sekä toimintojemme kansainvälistämiseen.

Pyrimme toimimaan lähellä asiakkaitamme joustavasti ja kustannustehokkaasti. Pyrimme toimimaan merkittävimpien palvelu- ja tuoteinnovaattoreiden strategisena kumppanina ja auttamaan heitä hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja digitaalisuuden mahdollistamaa korkeaa tuottavuutta.”

Esimerkkini on suora lainaus suomalaisen pörssiyhtiön vuosikertomuksesta. Haluaisinpa nähdä niin tyhmän tuotepäällikön, ettei hänen tuotestrategiansa tukisi moista yrityksen strategiaa. Sellaista olisi erittäin vaikea keksiä ilman, että se tähtäisi ylihintaiseen, huonolaatuiseen ja joustamattomaan ratkaisuun.

Hyvä tuote- tai palvelustrategia kertoo, miten aiot ratkaista asiakastasi pännivän ongelman.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

11 kommenttia

  1. Korjaa jos olen väärässä. Strategia-sana tulee muinaiskreikkalaisesta sanasta ”stratos”, joka tarkoittaa armeijaa. Strategia siis on hyökkäyssuunnitelma, kuinka pääset maaliin voittajana. Hyvässä strategiassa on myös plan b, jos kaikki ei menekään aivan putkeen.

    Jos kreikkalaisten sotajoukkojen strategia olisi ammoin ollut suomalaisen pörssiyhtiön tekemä, olisimme todennäköisesti lukeneet koulussa aivan erilaisia historiankirjoja.

    Pyrkimykset ja tavoitteet, niitä suomalaisilla kyllä on. Strategia on verbi, ei suunnitelma. Myös business-guru Tom Peters toteaa: “Toteutus on strategia – se on kokonaan ihmisiä ja tekemistä, ei puhetta ja teoriaa.”

    1. Sieltä muinaisista sotahommista se strategia-sana on tietysti peräisin. Itse olen vain päätynyt siihen, että sotavertaukset johtavat etenkin miesten strategista ajattelua helposti puupäiseen ja aggressiviseen suuntaan.

      Todellisuudessa bisneksessä pärjää (ja on luultavasti aina pärjännyt) se, jolla riittää empatiakykyä ymmärtää asiakkaidensa mielenliikkeitä.

      Tosin halusin määritelmääni ilman muuta mukaan myös tuon kilpailijapointin. Joku fiksu on joskus todennut, ettei strategiaa tarvittaisi lainkaan, jos kilpailijoita ei olisi.

  2. Olen samaa mieltä. Vaikka bisnes onkin raakaa ja jollain jopa yritysilmekin militanttinen, ymmärrys, empatiakyky ja kuuntelutaito ovat minunkin mielestäni tärkeämpiä.

    Onneksi on kilpailijoita. Sen verran löytyy jokaisesta yrittäjästä taisteluhenkeä, että ainakin yksi on peitottava. Se on yksilöterapiaa parhaimmillaan.

  3. Mahtava annos bullshit bingoa, yrityksen strategian valinnassa, kiitos 🙂

    Toinen aina yhtä hieno tutkailtava on yrityksen hehkuttamat arvot. Jos yrityksen arvot on hienosti präntätty vuosikertomukseen ja nettisivustoille, niin eihän yritys voi olla mitään muuta kun mainitsemansa arvojensa mukainen, eikö vain?

    Tulee kenties kirkkaimpana eräs yritys mieleen, joka kertoi sivustoillaan ja vuosikertomuksessaan arvoistaan näin:

    ”Our Values:

    Communication

    We have an obligation to communicate. Here, we take the time to talk with one another… and to listen. We believe that information is meant to move and that information moves people.

    Respect

    We treat others as we would like to be treated ourselves. We do not tolerate abusive or disrespectful treatment.

    Integrity

    We work with customers and prospects openly, honestly and sincerely. When we say we will do something, we will do it; when we say we cannot or will not do something, then we won’t do it.

    Excellence

    We are satisfied with nothing less than the very best in everything we do. We will continue to raise the bar for everyone. The great fun here will be for all of us to discover just how good we can really be.”

    Vaikuttaa helkutin hyvältä ja ammattimailselta!

    Mistä yrityksestä mahtaa olla kysymys, jolla on näin komiat arvot, vaikuttaa varsin luotettavalta kumppanilta, eikö? Arvauksia/tietoa?

    Ei saa Googlata 😉

    1. Joo, yritysten hurskasteleva arvohumppa on masentavaa luettavaa. Näin Googlaamatta arvaisin, että listaamasi arvot ovat tietenkin ex-Enronilta peräisin.

  4. Ongelmana taitaa olla useimmiten se, että 1) strategia kirjoitetaan liian abstraktiksi koska se on helppoa tai 2) vaikka se olisi kirjoitettu konkreettiseksi, se ymmärretään väärin.

    Abstraktius on houkuttelevaa, koska silloin ei tarvitse mennä liian yksityiskohtaiseksi ja kirjoittaa jokaista pientä laatutavoitetta tms. Ongelma tietysti on, että liian abstrakti strategia ei ohjaa yhtään mitään.

    Aikoinani reserviupseerikoulussa kouluttajamme opasti meitä, miten konkreettisesti viestintäkaapeliyhteyksien rakentaminen pitää sotureille ohjeistaa: ”Ei riitä, että sanotte, että ’juoksette ensin 200 metriä tuohon suuntaan’, koska kukaan ei kuitenkaan osaa kunnolla laskea juostessaan. Hyvä jos saatte sillä tavalla 50 metrin hajautuksen. Ei, sanotte, että ’kierrätte tuon ison kiven’ – joka sattuu sopivasti olemaan 200 metrin päässä.”

    Tavoite on konkreettinen, näkyvä ja selkeä. Jokainen ymmärtää, mitä tarkoittaa ”kierrät tuon kiven”. Ja kaapelit ovat kuten kuuluukin. Yrityksen strategiassa tämä olisi tietysti muotoiltuna ”kaapelit hajautetaan metsään riittävillä, laadukkailla ja rynnäkönkestävillä hajautusetäisyyksillä” tai jotain muuta shaibaa…

    Toinen ongelma on, jos strategia ymmärretään väärin tai että sitä ei kuitenkaan noudateta. Esimerkiksi ”vastuun ottaminen” on yksi Desuconin (yllättävä esimerkki minulta, eikös) perusperiaatteita. Meillä se tarkoittaa sitä, että myönnämme virheemme emmekä syyllistä tapahtumamme kävijöitä.

    Sama periaate on varmaan useilla firmoilla – ”otamme vastuun”. Mutta mitä se tarkoittaa? Sitä, että firmat eivät myönnä virheitään, syyttävät asiakkaitaan omista mokistaan eivätkä missään tapauksessa korjaa ammottavia ongelmiaan. Strategia siis on, mutta sitä ei noudateta tai sitten se ymmärretään niin, että esim. ”vastuunotto” tarkoittaa sakkojen maksamista siinä vaiheessa kun tuomioistuin käskee. Eli ollaan kaukana oikeasta vastuunotosta.

    Toteaisin, että strategiat on ihan kivoja, mutta niiden pitää oikeasti merkitä jotain, se strategia tulee ymmärtää oikein ja strategiaa pitää myös oikeasti noudattaa 🙂

    1. Abstrakti on helppoa, mutta se on myös tapa pakoilla vastuuta. Hyvän strategian peruspalikka on pelottavan mustavalkoinen kyllä/ei-valinta.

      Erityisesti tuo ei-vaihtoehto on vaikea äärettömän vaikea. Pitäisi siis kertoa, mitä emme tee. Luopumisen tuska on usein johtajille tekemätön paikka.

  5. Johtuuko strategian muodostamisen ja toteuttamisen kankeus juurikin sanan etymologiasta? Toisin sanoen epäonnistuuko strategia, koska siitä päättävät näkevät sen suunnitelmana voittaa kilpailijat, kuten sotataistelussa? Yrityksen perimmäinen tehtävä ei kuitenkaan ole pärjätä kilpailussa, vaan hankkia ja pitää lisää asiakkaita.

    Monissa tutkimuksissa on todettu, että yrityksen strategia on huonosti tunnettu ylimmän johtoportaan ulkopuolella. Eli rividuunarilla tai -koodarilla ei ole mitään hajua yrityksen strategiasta ja siitä, miten se vaikuttaa hänen työhönsä. Onko strategialla silloin mitään merkitystä? Tässäkin ketjussa postatut esimerkit strategioista kuulostavat vain sananhelinältä, jolla johtajat yrittävät oikeuttaa ison palkkapussinsa.

    Luin jokin aika sitten jenkkien armeijan taistelutavan muutoksesta (lähde unohtunut). Entisen yksityiskohtaisen strategian tms. taistelusuunnitelman, joka määritti kaikkien yksittäisten joukkojen osallistumisen ja liikkeet, ja taistelun tapahtumien kulun, sijaan nykyään taisteluun valmistaudutaan laatimalla ’commander’s intent’. Tämä on johdon visio siitä, mikä taistelun lopputilanne tulisi olla, esim. mikä on joukkojen sijainti kartalla, mitkä alueet on saatu haltuun, todennäköiset menetykset jne. Se, miten lopputulema saadaan aikaiseksi, jää jokaisen sotilaan omien ennaltaopittujen ja harjoiteltujen taitojen sekä innovatiiviisuuden ja intuition varaan.

    Tässäpä fiksu ajatus myös businessmaailman toimintamalliksi! Kun asetetaan selkeä visio ja tavoitteet määrittämättä liian tarkasti keinoja, jätetään tilaa innovatiivisille ratkaisuille ja annetaan vastuu yksilöiden omalle ajattelulle. Kukaan ei pääse sanomaan, että ”hyvältä näyttää, mutta ei ole firman strategian mukaista”. Firman johto ei kuitenkaan ole siellä ”taistelukentällä” reaaliajassa, joten strategian suunnittelu on sama kuin kristallipalloon kurkistelu.

    1. Kiitos Jaakko, mielestäni kommenttisi edustaa poikkeuksellisen kirkasta ajattelua!

      Strategiasanan ympärillä vellova, vuosikymmenestä toiseen jatkuva hämminki viittaa siihen, että käsitteessä saattaisi olla alun perinkin jokin paha valuvika.

      Asia on juuri niin kuin sanot: tavallinen ihminen ei ymmärrä johtajien strategiahorinoista mitään. Eikö se jo viittaa siihen, että koko pohdinta on lähtenyt väärille urille? Ei yrityksen johtaminen kerta kaikkiaan voi olla niin vaikeaa.

      Luulen, että perinteiseen stragiatyöhön helposti hiipivä aggressiivinen kilpailunäkökulma saattaa olla todella haitallista. Sehän vain kannustaa epäempaattiseen ajatteluun, joka taas estää ymmärtämästä asiakkaiden tarpeita / ongelmia.

    2. …ellen nyt ihan täysin erehdy, kyseistä johtamistapaa kutsutaan erityisesti sotilaallisissa piireissä nimellä ”tehtävätaktiikka”, joka on jo pitkään ollut Suomen puolustusvoimissa käytössä (kuten myös Israelin armeijan käytössä) :-). Samaa käytti muuten Wehrmacht 2. maailmanrähinässä…

      Joka tapauksessa, erittäin hyviä huomioita. Vaikkakin kyynisempi voisi väittää, että ”onhan tästä puhuttu aina”, siis että valtaa pitää jakaa alaspäin ja että alaisiinsa tulee luottaa, mutta harvapa sitä oikeasti tekee, koska alaisten mikromanagerointi on niin helvetin kivaa ja palkitsevaa. Tuntee itsensä ihan oikeaksi johtajaksi kun pääsee puuttumaan näiden tekemisiin 😉

      Sattumoisin Ruotsin piraattipuolueen Rick Falkvinge kirjoittaa uudessa Swarmwise-kirjassaan vähän tästä aiheesta – miten parvessa voidaan tehdä päätöksiä, jotka ovat parven edun mukaisia, halvaannuttamatta silti liikettä vaatimalla byrokraattista käsittelyä: https://falkvinge.net/2013/07/01/swarmwise-the-tactical-manual-to-changing-the-world-chapter-six/

  6. Hyvän strategian tietää oikeastaan vasta jälkikäteen. Lyhyellä tähtäimellä se mahdollistaa pärjäämisen ja pitkällä aikavälillä se mahdollistaa hengissä pysymisen. Yksi avain hengissä pysymiseen on muuten jatkuva uudistuminen ja itsensä uudelleen keksiminen. Nokia on kotimaisena esimerkkinä varsin mainio, tosin moni meistä on odotellut sitä seuraavaa onnistunutta uudistumista kieli vyön alla jo useamman vuoden.

    Jostain kuulin aikanaan, ettei yritys tarvitse lainkaan strategiaa. Ainut mitä se tarvitsee on vahvan ja kirkkaan vision sekä huippuesimiehet, joilla on kykyä nähdä, mitä vision toteuttaminen käytännössä tarkoittaa. Eli oikeastaan yhdistettynä sen, mistä Jaakko ja Jussi aikaisemmin jo puhuivatkin: yrityspelin loppuasetelma + kaapelit juoksutettuna kiven takaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

lehdon-kirittaja-koulutus
Jari Parantainen

Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen johti 100-kertaiseen nopeuteen

Lehdon Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen on vuoden tärkein projektini. Hankkeen tuloksena syntyi projektimalli, jonka ansiosta toimitilan suunnittelutyö nopeutuu jopa satakertaiseksi perinteiseen tapaan verrattuna. Rakennus ehtii tuottaa jopa

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.