Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kilpailijaseuranta vasta helppoa onkin

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Bisnes olisi helppoa, jos ei olisi noita asiak…eikun kilpailijoita. Jos jossain alkaa haista raha, apajalle tunkee heti jos jonkinlaista helppoheikkiä.

Monet johtajat ovat kehittäneet kilpailijoidensa vaanimisesta suorastaan pakkomielteen. On tietysti järkevää seurailla, mitä naapuri juonii. Mutta joskus fanaattisesta tiedustelutyöstä seuraa lieveilmiöitä:

    1. Firmasi muuttuu väkisinkin perässähiihtäjäksi. On vaikea olla reagoimatta kilpailijoiden toimiin, oli siinä järkeä tai ei.
    2. Pian yritystenne liikeideat ja käytännöt alkavat muistuttaa toisiaan. Putiikkinne muuttuvat klooneiksi muutamassa vuodessa.
    3. Asiakkaan näkökulmasta identtiset kaksoset tai kolmoset on huono asia. Valintahalvaus iskee, kun myyjät eivät erotu toisistaan millään oleellisella tavalla.

Haitoista huolimatta jo pelkkä inhimillinen uteliaisuus varmistaa, että kilpailijaseuranta kuuluu myyjien, tuotepäälliköiden, johtajien ja yrittäjien arkeen joka tapauksessa.

Yhteisellä vihollisella on joukkoja yhdistävä vaikutus. Sen vuoksi kuninkaat, keisarit ja tsaarit ovat aina julistelleet sotia vähän sinne ja tänne. Yhteinen vihollinen kiinnittää kansan huomion niin, ettei se muista rutista kaikista kotoperäisistä ongelmista.

Myös jokaisella työpaikalla näkyy se, että on olemassa ”me” ja sitten ”ne muut”. Kilpailijat alkavat vaikuttaa vihollisilta erittäin nopeasti. Ihmekös sitten, että jotkut sortuvat jopa teollisuusvakoiluun ja sabotaasiin.

Vihollinen tuntuu sitä pelottavammalta, mitä tuntemattomampi se on. Tästä syntyy itseään ruokkiva kierre.

Koska vihollinen pelottaa, sitä on syytä kartella. Samalla vastapuoli muuttuu yhä vieraammaksi, eli pelottavammaksi.

Mekanismi on tuttu sotilasjohtajille. He pyrkivät nimenomaan vieraannuttamaan vihollista, jotta sen tappaminen kävisi rivisotilaan näkökulmasta helpommaksi. Tavoite on saavutettu, kun vastapuolen armeija alkaa tuntua laumalta arvottomia elukoita.

Koska yritykset ovat täynnä insinöörejä, asintuntijoita ja kamreereja, kilpailijaseuranta on tietysti hoidettava mahdollisimman mutkikkaasti ja byrokraattisesti.

Dilbertin lukijat tietävät,  että jos jossain ilmenee bisnesongelma, sen nujertamiseksi on nikkaroitava kiireesti vielä yksi tietokantasovellus.

Yritysten konesalit pursuvat sikakalliita kilpailijaseurannan järjestelmiä, joiden avulla vihollisia olisi tarkoitus vaania ja analysoida sisäsiististi.

Olinkin aikanaan ällistynyt, kun kuulin esimieheltäni, miten näppärästi hän oli ratkaissut kilpailijaseurantansa.

Hän soitti kilpailevien yritysten toimitusjohtajille viikoittain.

Siinä nuo veriviholliset sitten juoruilivat toistensa kanssa vähän väliä. Selvästi kaikki osapuolet hyötyivät, muuten käytäntö olisi taatusti loppunut kuin kanan lento.

Totta kai keskustelut olivat varovaista varjonyrkkeilyä. Kukaan ei taatusti halunnut lipsauttaa kollegalleen mitään elintärkeää. Silti pomomme osasi raportoida kilpailijoistamme yllättävän paljon sisäpiiritietoa.

Jos haluat tietää kilpailijasta jotain, soita hänelle ja kysy.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

3 kommenttia

  1. Diggaan kyllä tästä bloogenista ylitse muiden. Ei jaarittelua vaan suoraan asiaan ja mikä parasta: perustellusti. Ja vielä tiuhaan tahtiin. En oikein keksi parannettavaa. Pidä lippu korkealla! Käytkö muuten luennoimassa missään tapahtumissa koskaan? 2010 olin kuuntelemassa kerran yrittäjäurani alkutaipaleella ja vieläkin muistan kun Persmedian veskirullat lentelivät yleisöön! 🙂

    1. Kiitos Joni kannustavasta palautteestasi!

      Käyn kyllä koulutus- ja puhekeikoilla melkein sata kertaa vuodessa. Mutta usein sessiot ovat yritysten sisäisiä tai vain tilaajan asiakkaille tarkoitettuja. Syksyn ensimmäinen tilaisuus on hyvä esimerkki, kyse on erään ketjun myyntikokouksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua
Jari Parantainen

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua

Osmo Soininvaara on mielestäni terävä heppu. Seuraan hänen blogiaan tiiviisti, vaikka en aivan aina hänen päättelyketjujaan täysin ymmärräkään. Paljon olen häneltä kuitenkin oppinut. Joulukuussa 2018

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action