Tilanneraportti Jyväskylän postikeskuksesta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

– Tuossa taustalla näkyvä rakennus on Itellan lajittelukeskus. Sen työntekijät marssivat työpaikaltaan yllättäen keskiviikkoiltana. Tässä vieressäni on pääluottamusmies Aimo Hankala, hyvää päivää.

– No hyvää päivää siihen ulosmarssiin oli vissi syy.

– Niin, pääluottamusmies Aimo Hankala, haluaisitteko hiukan valottaa, mistä tässä mielenilmauksessanne oli kysymys.

– No kuten tossa jo totesin, siihen oli hyvä syy. Itella aikoo aloittaa yyteet ja potkia ainakin viiskytä tunnollista ja taitavaa duunaria pellolle.

– Niin, pääluottamusmies Aimo Hankala, onko teillä käsitystä, mistä syystä jatkuvasti toistuvat yt-neuvottelut eivät tunnu loppuvan.

– No kyllä tässä on taustalla ihan selevästi lepsu johtaminen ja yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat. Rehellistä työtä ei enää arvosteta.

– Mutta pääluottamusmies Aimo Hankala, eikö taustalla ole se, että kirjepostin määrä vähenee rajusti? Yritykset ovat siirtyneet sähköiseen laskutukseen.

– Niin no voi siinä jotain sellastakin olla, mutta kyllä tässä on enemmän kyse kvartaalitaloudesta. Yhteiskunnan ilmapiiri on muuttunut.

– Onko teillä pääluottamusmies Aimo Hankala jotain ajatusta, miten asiat voisi hoitaa niin, ettei yt-neuvotteluja tarvittaisi?

– No kyllä Itellan pitäisi kuunnella työntekijöitään ja neuvotella näin rajuista päätöksistä ensin.

– Mutta pääluottamusmies Aimo Hankala, eikö yt-neuvottelujen tarkoitus ole juuri neuvotella?

– No niin joo kai, mutta sehän on vaan sellasta teatteria. Henkilöstöön pitäisi panostaa ja kouluttaa.

– Pääluottamusmies Aimo Hankala, miten jakelutyöntekijöiden koulutus kasvattaisi kirjepostin määrää?

– No emmä nyt haluaisi mennä tässä yksityiskohtiin. Mutta tämä on ihan kohtuutonta ja kertoo kovista arvoista.

– Pääluottamusmies Aimo Hankala, Itellan johto on jo kommentoinut julkisuuteen, että ulosmarssinne oli laiton. Mitä mieltä olette tästä väitteestä?

– No kyllä tällaiseen on aina hyvä syy. Ei kai tällaiseen muuten ryhdyttäis.

– Pääluottamusmies Aimo Hankala, oletteko siis sitä mieltä, että jos lakia saa rikkoa, jos siihen on hyvä syy.

– No emmä tietenkään sitä tarkoita, mutta kyllä tämä oli yhteinen päätös.

– Pääluottamusmies Aimo Hankala, mitä haluaisitte sanoa niille postin asiakkaille, joiden tärkeät asiakirjat myöhästyivät ulosmarssinne vuoksi?

– No jos nyt on muka niin kauhea kiire, ehkä kannattaa käyttää sähköpostia.

– Aivan, meillä alkaa tässä aika loppua. Pääluottamusmies Aimo Hankala, jotkut ovat ihmetelleet, miten ulosmarssit sattuvat aina juuri viikonlopun alle. Miten kommentoisitte?

– No nyt en ymmärtänyt toimittajan kysymystä. Mutta tämä jatkuva helle on tainnut pehmentää aivot niiltä, jotka jotain tollasta vihjailevat.

– Kiitos pääluottamusmies Aimo Hankala, päätän raporttini täältä Jyväskylästä tähän.

Jyväskylän postikeskuksen yövuoron työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan keskiviikkoiltana 6. elokuuta 2014. Mielenilmaus kesti lauantaiaamuun kello 6:een asti. Itellan mukaan työtaistelu oli laiton.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

21 kommenttia

  1. Niin no. Kellään tuntemallani työntekijällä ei ole sellainen käsitys, että yt:t olisivat oikeasti _neuvottelu_. Käsitys on, että ne pidetään vain, jotta voidaan potkia tietty määrä väkeä pihalle, koska muuta keinoa ei ole. Jos ne ovat oikeasti neuvottelu, onko se vain työntekijöiden syy, että heidän käsityksensä on, mikä on? Vai olisiko joku epäonnistunut viestinnässä?

    Yrityksessä, jossa itse työskentelen, on vedetty läpi monet yt:t melkein peräjälkeen. Työilmapiiri on nykyään surkea ja sairaslomia paljon. Yt:t on järjestään hoidettu huonosti, sillä jopa samoja ihmisiä on lopulta jouduttu palkkaamaan takaisin. Työntekijöiden vähentäminen on johtanut siihen, että asiat eivät kunnolla hoidu, mikä on johtanut tyytymättömiin asiakkaisiin, joista osa on jo siirtynyt muiden firmojen asiakkaaksi.

    Oma lukunsa ovat ne firmat, jotka tahkoavat tulosta, mutta silti laittavat ihmisiä ulos. Ymmärrän, että sellainen saattaa hieman kirpaista työntekijöitä.

    1. Olet toki oikeassa, että yt-neuvottelu on yleensä täysin arvoton näytelmä. Saamme kiittää kansanedustajiamme moisesta pelleilystä.

      Se ei kuitenkaan ole lainkaan outoa tai väärin, että tulosta tahkoavat firmat sanovat työntekijöitään irti. Harvat yritykset yrittävät maksimoida palkollistensa määrää, olivat ne kannattavia tai eivät.

      Oletetaan nyt esimerkiksi, että a) Itella tekisi tulosta ja b) voisi korvata sata jakelutyöntekijää robotilla, joka tekisi samat työt vaikkapa sata kertaa nopeammin ja edullisemmin.

      Pitäisikö Itellan johtajien siinä tapauksessa hylätä robottikauppiaan tarjous, pitää sata työntekijää ja tehdä tahallaan huonompaa tulosta kuin olisi mahdollista?

      Jokainen tajuaa, että (ainakin oikean) yrityksen omistaja ei kauan moisia johtajia katselisi. Mononkuva mätkähtäisi hanuriin tuossa tuokiossa.

      1. Tuossa karkeassa esimerkissä se on ymmärrettävää. Usein kyse on kuitenkin tehostamisesta niin, että työmäärä ei itse asiassa merkittävästi vähene, vaikka näin väitettiin. On kyllä suuret puheet, mutta käytännössä niin ei käy, osin siksikin, että yt:t tosiaan vedetään huonosti läpi, mikä lisää kaikenlaista sekoilua pitkäksikin aikaa. Tuloksena on, että jäljelle jäävät painavatkin enemmän duunia kuin aikaisemmin, mikä voi johtaa työnlaadun kärsimiseen.

        Yt:ssä on myös se ongelma, miten se vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin, mikä taas vaikuttaa merkittävästi työtehoon. Ei kaikkea voi mitata pelkästään rahalla. Kun työntekijät havaitsevat, että firma ei tule vastaan eikä ole heitä kohtaan ”lojaali”, miksi firman työntekijöidenkään pitäisi olla? Se johtaa lusmuiluun; tehdään vain ihan välttämättömät, ollaan saikulla niin paljon kuin mahdollista, pöllitään toimistotarvikkeita jne. Toisin sanoen, ei puhalleta yhteiseen hiileen vaan jokainen vetää vain kotiin päin. Tämä kyllä näkyy ihan rahallisina menoinakin sitten.

        1. Uskon kyllä, että yritysten johtajat tekevät kaikenlaisia hölmöyksiä. Vaikka tavoite olisi miten hyvä, viimeistään pomojen onneton viestintä pilaa yhteishengen.

  2. Itellasta vielä sen verran: ne yt:t oli hoidettu karmealla tavalla ainakin asiakasyrityksen näkökulmasta. Tuo mainitsemani firma, jossa olen töissä, on Itellan asiakas (no, Itella on siis alihankkija) ja Itellan toiminta yt-neuvottelujen jälkeen oli aivan kuralla. Jäi vaikutelma, ettei siellä oikeasti mietitty, miten hommat hoidetaan vähemmällä väellä ja kun henkilöt X, Y ja Z, jotka ovat tehneet hommat B, A ja C, ovat poissa. Neuvottelujen ainoa funktio oli saada porukkaa pihalle ja vasta, kun kakka lensi tuulettimeen (ja sitä oli paljon), alkoi panikointi siitä, miten ne työt itse asiassa saadaan hoidettua.

    En mä ymmärrä, mitä yritysten johtoportaassa tapahtuu. Ei siellä usein tunnuta ainakaan yrityksen menestyksen eteen töitä tehtävän… o_O

  3. Kuvaa hyvin kuinka pihalla on pääluottamusmies, jonka pitäisi kuitenkin tietää näistä asioista perusduunaria enemmän ja vieläpä neuvoteltava noista toimittajan kysymistä asioista niissä YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUissa.

  4. Jari,
    saat sivuillesi pöhinää yleensä niin mainioilla avauksilla. Olisiko jo aika päästää kesätsuppari takaisin yläasteelle, BUU!? Ikivanhojen YT-stereotypioiden synteesi voi olla sopivassa tilanteessa mainio sketsi, mutta tällaista rimanalitusta et tarvitse liikeideoita, konsepteja, tuotteita, kampanjoita ja näkökulmia tarjoavalle saitillesi.

    Tässä Jyväskylän aiheesta yksi linkki niille, jotka ottivat Jarin jutun faktana: https://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/itellan-vaki-marssi-ulos-jyvaskylassa/1864401

    1. Teppo, kiitos palautteestasi!

      Ehtisitkö avata sitä logiikkaa, jonka mukaan Itellan(kin) työntekijöiden täytyy kostaa työnantajalleen se, että firman asiakkaat ovat muuttaneet käytöstään.

      Itse en nimittäin ymmärrä lainkaan, miten korpilakko saisi suomalaiset yritykset palaamaan kirjepostin käyttäjiksi.

      1. Ymmärrän toki logiikan: Ei postia = ei ”tilauksia” = ei duunia. Olen itsekin vetänyt YT-neuvotteluja yksityisen työnantajan edustajana. Eivät ne nyt ainakaan minun mielestäni pelkkää teatteria olleet. Niissä neuvoteltiin ja ratkottiin todellisia käytännön ongelmia. Toki YT-laki asettaa tiettyjä päivämäärä ja käsittelykertamääräyksiä. Valtion touhuista ei ole kokemusta.

        En takoittanut kommentillani ottaa kantaa AY-subtanssiin. Vastapauteellasi vasta leivoit minusta kostajan ja korpilakkojen kannattajan. Kestän senkin maineen kyllä :-). Tarkoitus oli kritisoida sitä, miten tämä kirjoituksi liittyy markkinointiin. Fiktiivinen haastattelu kun lienee kyseessä ja joku Jesse näkyi ottaneen sen tosissaan. Otan sen verran takaisin, että postaus mahtuu nippa nappa sivustosi ”näkökulmia”-määritelmään. Ilolla lue näitä edelleenkin.

        1. Heh, ymmärrän kyllä että Jari aina hieman yleistää, liioittelee, jopa provosoi. Mutta se ei poista sitä todellista tarinaa taustalla. Tämäkin juttu perustuu tositarinoihin, rivien välistä lukemiseen.

          Suora lainaus tuosta linkistäsi: ”Tämä on mielestäni törkeää ja näyttää valtion omistamalta yhtiöltä huonoa esimerkkiä. Työllisyyttä pitäisi lisätä, mutta ihmisiä vain irtisanotaan.”.

          Oletko sitä mieltä, että näitä ihmisiä pitäisi pitää töissä peukaloita pyörittelemässä ihan vain huvikseen, että ketään ei tarvitse potkia pois? Sitähän tuo pääluottamusmies vaatii.

          On kiistaton tosiasia, että tämä lakko on laiton. Kuten Jari sanoi ja keskustelussakin on tullut ilmi, postin kulku vain vähenee. Eri asia sitten onko se työnantajan vika vai ei. Monesti voidaan sanoa, että työnantaja ei ole myynyt ja markkinoinut tarpeeksi, mutta tässä Itellan tapauksessa voidaan ehkä puhua enemmänkin muuttuneesta maailmasta. Sitä ei markkinointi- ja myyntiosasto ihan helposti hoidakaan. Toki Itella on yrittänyt ottaa verkkokaupan pakettiliikennettä korvaamaan menetettyjä kirjelähetyksiä. Työntekijöiden pitäisikin olla kiitollisia, että yritys on näinkin pitkään sinnitellyt ja keksinyt uutta liiketoimintaa.

          1. Pohdin sitä itsekin, missä määrin Itellan johtajat ovat reagoineet liian hitaasti. Tahtoo vain olla niin, että firman kääntäminen toimialalta toiselle on kinkkinen juttu.

            Vanhan yrityskulttuurin painolasti on hirmuinen. Etenkin kun kyse on entisestä valtion virastosta, johon liittyy edelleen monenlaisia intohimoja.

            Vaikka työpaikkojen lukumäärä säilyisikin, suuri osa nykyisistä työntekijöistä saisi kenkää silti. Postinkäsittelijöiden tilalle olisi vaihdettava it-palvelutaloon sopivaa väkeä.

            Tuo vaatimus kannattamattomien työntekijöiden päivähoitopaikasta on yllättävän yleinen – varsinkin, jos firma sattuu vielä tekemään jotain kautta tulosta. Sehän on mahdollista jopa kokonaan ilman liikevaihtoa. Silloin yrityksellä täytyy vain olla tarpeeksi tuottoisaa sijoitusomaisuutta.

          2. Herkutelkaa rauhassa. En ole sitä mieltä enkä niin kirjoittanutkaan. Oli ilmeisesti virhe antaa linkki erään sikäläisen päivälehden artikkeliin tutkimatta sitä tarkemmin, koska se nyt luetaan tahallaan tai välinpitämättömyyttään minun mielipiteekseni. Halusin vain osoittaa jutun pääluottamusmies Aimo Hankalan haastattelusta mielikuvituksen tuotteeksi ja postauksen kyseisestä aiheesta provokatiiviseksi, 70-luvun työmarkkinapoteroista kaivettuja asenteita vatvovaksi, mätäkuun nettisaitinsuosionkalastelujutuksi parempien aiheiden puutteessa. Seuraavaksi voitaisiin tason säilyttämiseksi harrastaa polemiikkia vaikka aiheesta ”ovatko pesäpallo ja paini homppelien hommia”.

          3. Juuri 1970-luvun asenteiden luulisi tosiaan vähitellen katoavan. Silti harhainen ay-jupina tuntuu uppoavan edelleen kuin homeopaattien horina.

            Kunpa edes joskus joku toimittaja esittäisi muutaman kriittisen kysymyksen näille ulosmarsseja masinoiville ammattimielensäpahoittajille.

  5. Eikös Teppo ole sama kaveri, jonka kanssa väännettiin aiemmin peistä aiheesta Soijatehdas? Jonka mielestä Soijatehtaan lakot oli oikeutettuja – kuten oli AKT:n satamalakko, jossa joku lakkokenraalinalku sai kirjeen, jonka ymmärsi ilmeisesti väärin? Soijatehdas meni nurin ja satamalakon seurauksena Suomelta jäi miljoonia vientituloja saamatta.

    Jyväskylän tilanneraportti on hyvä, hieno aloitus lomien jälkeen ja sai pienen virneen naamalle, jolla on hyvä aloittaa viikko.

  6. Itellaesimerkki on siinä mielessä helppo, että asiakkaiden tarpeet / käyttäytyminen tms on selkeäsi muuttunut, ts. sille, mitä ennen tehtiin ei ole enää samassa määrin tilausta.

    Vähemmän herkullisia esimerkkejä löytyy tilanteista, joissa työntekijöitä ei kiinosta maksaa johdon virheistä menettämällä työpaikkansa.

    Tutkimusten (mm. Pekka Mattila 2006) mukaan on karkeasti ottaen niin, että työnantaja odottaa joustavuutta ja työntekijät pysyvyyttä työpaikaltaan. Odotusten erilaisuus on ikäänkuin sisäänrakennettu työpaikoille, mikä sinänsä ei ole mikään uutinen.

    Joissakin – erityisesti saksalaisissa ja japanilaisissa – isoissa työpaikoissa luottamus työpaikalla on löytynyt nimenomaan siitä, että työntekijät voivat luottaa kohtuulliseen jatkuvuuteen, eli että YT-leikkuri ei heti suhdanteiden heilahtaessa leikkaa työpaikkoja pois. Tästä on seurannut hyvää tuottavuudelle ja työilmapiirille.

  7. Aika monella on selkä seinää vasten, kassa huutaa tyhjyyttään, tilauksia ei tule, puhelin ei soi, eikä kukaan vastaa enää puhelimeen.

    Odottaa voi aikansa ja samalla riskeeraa busineksen. Aika kauan on saanut ounastella talouden käännettä ja saadaan näköjään ihmetellä vielä vuosia.

    Kuvio alkoi 2008 Lehman & Brothers kuplasta, siirtyi nopeasti kansainväliseksi kriisiksi, johdannaisena Etelä-Euroopan pankit, Kreikka, Espanja, Portugali, Irlanti, uudet EU-maat Latvia, Liettua, Viro ja vihdoin AAA-Suomi. Varmaan unohdin jotain hässäköitä pois matkan varrelta.

    Kun vihdoin näytti siltä, että ehkä päästään ojasta ylös, tuli Unkari/Venäjä ja meneillään oleva talouspakotepokeri. Oma valtiovalta tukehduttaa samanaikaisesti überverotuksella kaiken orastavan yrittämisen. Jo 6 vuotta kriisistä toiseen – kohtuullinen jatkuvuus loppui aikoja sitten.

    Silti tuolla on edelleen optimistisia, kehittyviä ja luottavaisia yrittäjiä, jotka jaksavat yrittää edelleen. On mukava, kun saa tällaisten kanssa tehdä töitä – huumorilla mennään..

    1. Eikö tosiaan olekin merkillinen sattuma, että lakko ei osu esimerkiksi torstai-iltapäiväksi tai perjantaiaamuksi?

      Ns. hyvän asian puolesta jokainen duunari suostunee – joskin ääääärimmäisen vastahakoisesti ja pitkin hampain – pidennettyyn viikonloppuun.

  8. Ei ole tilauksia? Mietin vaan, että missä on mennyt Itellan johdossa pieleen, kun ei ole saatu DHL:n / vastaavien kanssa kilpailtua verkkokauppa tilausten nopeassa toimituksessa. Nopeisiin toimituksiin tarvitaan ihmisiä ja yt-neuvotteluilla nämä ihmiset voitaisiin vaihtaa uusiin tehtäviin. (Kokemusta on Itellan verkkokauppa toimituksien hinnoittelusta ja nopeudesta, jotka osasyynä veivät yrityksen, jossa aiemmin toimin konkurssiin)

    Mielestäni tässä paistaa Itellan johtajien kyvyttömyys ymmärtää oman alan markkinoita. Ja lisäksi uskallus tehdä ratkaisuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vesihana solmussa
Jari Parantainen

Tieteilijät vinkuvat kuin viljelijät

Tunnustan, etten ymmärrä tieteellisestä julkaisutoiminnasta tuon taivaallista. Mutta se saattaa olla pelkästään hyvä asia. Nimittäin tieteilijöille aihe saattaa olla liiankin läheinen. Ainakin sellainen vaikutelma syntyy,

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.