Meillä on asiakkaista vähän huonoja kokemuksia

Meillä on asiakkaista vähän huonoja kokemuksia

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Tuli tarve. Googletin. Päädyin kotimaisen it-firman pakeille. Koska suomalaiset ovat mestareita tekemään järkyttävän surkeita ohjelmistoja, halusin testata tuotetta ensin.

Myyjä ehdotti vuoden määräaikaista sopimusta hintaan 1 788 euroa. Jos taas haluaisin kokeilla systeemiä vaikkapa minuutin, se maksaisi 590 euroa.

Yritin selittää, että on hiukan vaikea ostaa sikaa säkissä. Miksi ihmeessä maksaisin latiakaan ennen kuin tiedän, että sovellus todella sopii tarpeisiini.

Mukava myyjä totesi lempeästi:

”Meillä on asiakkaista vähän huonoja kokemuksia.”

Ilmeisesti hän tarkoitti, että huonoja kokemuksia oli kertynyt juuri kokeilunhaluisista asiakkaista. Kaikki testit eivät kai sitten aina menneet ihan putkeen.

Asenne näkyi myös tarjouksessa. Tuhti sopimusliite sisälsi kokonaisen sivun täynnä jonkin juristipaskiaisen keksimää narina pelkästään asiakkaan velvollisuuksista.

Suomalaisen softakauppiaan pitäisi nyt vähitellen herätä. Vain idiootti antaa tuntemattomalle myyjälle rahaa tuntemattomasta tuotteesta. USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck kiteytti tilanteen tänään Hesarissa näin:

”Raha on kuin vesi. Se virtaa sinne, missä se kohtaa pienimmän vastuksen. Raha tai vesi eivät juokse ylämäkeen.”

Pilvi on yhtä lähellä kuin lähin älypuhelin. Seuraava googlaukseni tuottikin maailmalta kilpailijan, joka tarjosi ilmaista testijaksoa sitoumuksetta. Valinta ei ole kovin vaikea:

”Haluaisinkohan maksaa kokeilusta a) 1 788 euroa, b) 590 euroa vai c) nolla euroa?”

Seiskaa selaileville peräkammarin pojille tarkoitettu ”maksa ensin, lue sitten” -tyyppinen viisastelu saattaa toimia kuhmolaisessa K-kaupassa. Järjestelmäbisnes on toinen asia.

Kokeilua kerjäävä asiakas on jo jättipotti sinänsä. Testijakso on tehokkainta mahdollista markkinointia.

Ostaja tarvitsee enää loistavan käyttökokemuksen. Sen jälkeen hän on koukussa.

Myös se on arvokas tulos, että joku testiin aikaansa polttanut utelias antaa pakit. Nyt insinöörillä on tuhannen taalan tilaisuus selvittää, mikä hänen tuotteessaan mättää. Vastaava markkinatutkimus maksaisi maltaita.

Entäs sitten, kun kaikki tarjoavat maksuttomia demoja? Silloin jopa härmän hitain joutuu maksamaan asiakasehdokkaalle, jotta tämä suostuisi kokeilemaan. Sekin päivä tulee vielä.

Ostaja etsii aina pienimmän kitkan tien. Yrityksesi tarvitsee täysin riskittömän sisäänheittotuotteen.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

33 kommenttia

  1. Halusin hankkia yli sadan ruudun Info-TV kokonaisuuden. Suomalaiseen matkapuhelinoperaattorikonserniin kuuluva yritys lähetti 16 sivua pitkän tarjouksen doc-tiedostona, josta hinnan päättely vaati omatoimista lukujen yhdistelyä excelissä, eikä kolmella laitteella toteutetulle PoC:lle oltu onnistuttu saamaan kiinteää hintaa, vaan asennus- ja purkukulut oli hinnoiteltu tuntiperusteisesti ”toteutuneen mukaan”.

    Ei ole varmaan yllätys, että valitsimme toisen, kaksi-sivuisen tarjouksen, jossa oli kiinteä pakettihinta pyydetylle kokonaisuudelle ja ilmainen PoC.

    Tämä konsernijätti soitti vielä perään vihaisen, lähes uhkaavan puhelun, joka päättyi sanoihin ”kuulette meistä vielä”.

    1. Kiitos Petteri! Aika pudottava tuo ”kuulette meistä vielä” -uhkaus.

      Sivistymättömille tiedoksi, että PoC tulee sanoista ”Proof of Concept”. Hyvä ”pokki” on muuten oiva esimerkki tehokkaasta sisäänheittotuotteesta.

    2. Suomalaiselle halvin on aina parasta.

      Teitte varmaan halvimman tarjouksen perusteella ostamallanne konseptilla palvelun asiakkaalle, ja siinä on todennäköisesti sen seitsemän sakkopykälää.

      Mitäs teette sillä kohtaa, kun toimittaja on konkurssissa ennen kuin ehditte sanoa ”pitkähäntäinen tiikerin sukuinen kotieläin”?

      Maailma ei ole niin mustavalkoinen, mitä pelkästään tällaisia blogeja lukevista saattaa ruveta vaikuttamaan. Kannattaisi joskus mieltää, mitä Simo aikanaan lauloi ajattelemisesta enste.

      1. Tottakai hinta osaltaan vaikuttaa, ei kai kukaan muuten tarjouksia kysele, mutta tässä kyse oli siitä, että en häviä mitään testaamalla tarjottua tuotetta, jos testimahdollisuus on ilmainen. Miksi maksaisin täysin vastaavan tuotteen testaamisesta ja miksi testaisin sitä enää myöhemminkään, mikäli ensimmäinen, ilmainen testi osottautuu menestykseksi?

  2. Mitä softaa olit hankkimassa? Kyllähän kovasti kilpailuissa ”commodity” softatuotteissa ilmaiset kokeilut ilman luottokorttitietoja ovat ihan normaali käytäntö.

    Mitä pienempi niche tai räätälöidympi tuote, sitä hankalammat hankintaprosessit. Muutokselle lienee vähän kannustimia, koska kusetett… siis asiakkaita löytyy vanhallakin tavalla. Ääriesimerkki tästä lienee apotti-järjestelmä terveydenhuoltoon.

    1. Maksan nykyisin kuukausi- tai vuosimaksuja ehkä kymmenelle softafirmalle, jotka kaikki ovat ulkomailta – kirjanpito-ohjelmistoa lukuunottamatta.

      Lähetän rahaa Amazonille pilvipalveluista ja Googlelle sähköpostisysteemistä. Mutta mukana on myös pieniä pelureita, kuten Basecamp, Pipedrive ja YouCanBookMeNow.

      KAIKKIA näitä voi kokeilla maksutta. Mutta heti kun soitan suomalaiseen firmaan, alkaa merkillinen pihtailu- ja panttailupeli, joka tuntuu todella kivikautiselta.

      1. Esim. Basecamp on kyllä varsin megalomaaninen firma, jos sitä vertaa tyypilliseen suomalaiseen sisämarkkinoille myyvään softapuljuun. Suomen markkinat ovat kuitenkin aika kärpäsenkakkaa.

        On niitä kotimaisiakin firmoja, jotka osaavat homman, mieleen tulee esim. Flowdock. Ne eivät sitten Suomeen mitenkään tuotettaan kohdistakaan, eipä se ole kovin järkevää myydä globaalisti skaalautuvaa tuotetta ensisijaisesti köyhille demareille.

        1. Basecamp on nyt iso firma, mutta ei niiden tuotelupaus tai suhtautuminen asiakkaisiin ole juurikaan muuttunut vuosien varrella. Aina siellä on ilmainen kokeilu, ja tuote tekee sen minkä lupaa – todella hyvin. Ja toisin kuin kärpäsenkakkamarkkinoille suunnatut kotimaiset tuoteviritelmät, Basecamp on ollut aina globaaliksi suunniteltu.

          Totta sekin, että fiksumpi jättäisi kotimarkkinat väliin ja tähtäisi globaaleille markkinoille (ja nyt kun tuo ALV-uudistus tuli EU-tasolle, voisi blokata koko EU-alueen).

          1. Kuormitin tällä viikolla Basecampin tukipalvelua pariin otteeseen. Oli muuten vimpan päälle ystävällistä ja jotenkin epämuodollisen oloista touhua! Ihan kuin jostain pikkufirmasta, jossa on vain empaattisia psykologeja töissä.

  3. Moi,
    Hyvin tyypillinen käytös IT-taloilta. En ole koskaan ymmärtänyt mikä asia saa heidät pelonlailla ”suojelemaan” tuotteitaan? Onko syy siinä, että olettavat jäävänsä nuolemaan näppejään kun heidän tuote kopioidaan ja varastetaan käyttöön? Vai onko tuote niin keskeneräinen, että heidän osaamattomuus tulee ikävällä tavalla julki ?
    Tein joku aika IT avoimuudesta videon. Se on ehkä sarkastinen ja allegorinen. Mutta mielestäni asia on tärkeä.

    https://youtu.be/CPgLpUPekcw

    Hauskaa joulun odotusta
    Toni K

    1. Kaikesta kuuli, että firma on törmännyt joskus ikävään asiakkaaseen – mitä ikinä se sitten merkitseekään.

      Yrittäjät(?) ovat sitten päättäneet estää uudet vastaavat tapaukset. Se näkyy uusille asiakasehdokkaille merkillisenä kyräilynä ja todellisiin riskeihin nähden suhteettoman paksuna sopimusnippuna.

    2. Todennäköisesti kysymys on siitä, että softafirma ei ole vaivautunut automatisoimaan uuden asiakkaan lisäämistä ja joutuu tekemään manuaalista työtä kokeilujakson mahdollistamiseksi. Lyhytnäköistä.

      Joku ikävä asiakas on sitten kokeiltuaan todennut, että susihan se ja ostanut softansa joltain muulta.

      1. Luultavasti juuri näin. Jos uuden asiakkaan luonti/poisto ei ole automatisoitua pokkia vältellään.

        Tämä kielii helposti myös ylläpidollisista haasteista.

  4. Kuulostaa tultua nuo kokemukset ohjelmistofirmojen suhtautumisesta asiakkaaseen. Joitakin vuosia sitten sorruimme Ajas ohjelmaan(asiakashallinta- ja ajanvarausohjelma). Pian osoittautui, että ohjelma oli täynnä vikoja ja tehty kaikkea muuta kuin loppukäyttäjien vinkkelistä. Ns. Tekniseen tukeen soittaessa siellä vastasi aina elämäänsä ja asiakkaisiin tympääntynyt juippi, joka hyvin pian tuskastuneena selitti kuinka hän on nyt lounaalla tai kuinka asia ei etene puhelimessa mihinkään. Tarpeeksi pelleilyä katseltuamme irtisanoimme ohjelmiston. Siinä yhteydessä loppupalautetta antaessani selvisi ettei ohjelmiston suunnittelu ja teko vaiheessa oltu konsultointu ollenkaan hoitoalan yrityksiä joille ohjelmisto oli mukamas varta vasten tehty. Ei kuulemma ollut varaa moiseen. Joopa joo. Sanoisin, että kannattaa ihan ensiksi riittävän laajalla otannalla kysellä mitä loppukäyttäjät oikein odottavat ohjelmistoilta, ei se kallis operaatio ole. Olisi myös järkevää testata ohjelmiston toimivuus, korjata ”hikupit” ja tarjota ilmainen periodi. DigitalBooker tämän on tajunnut ja kauppa näyttääkin käyvän mukavasti.

  5. Kuulostaa tutulta… Mulla on itsellä kaks ohjelmistofirmaa, toinen vasta tänä vuonna perustettu Taloset Oy. Tuotteet on isännöintitoimistoille, taloyhtiöille ja kiinteistönhuollolle suunnattuja viestintäpalveluja sekä sähköisiä infotauluja porraskäytävään. Myynti alotettiin elokuussa ja softa oli tällöin loppuun hiottu. Me tarjotaan 1 kk ilmainen testi mutta huomattiin todella äkkiä ettei se riitä. Tällä hetkellä tarjotaan kahta eri testausta: 1 kk ilmainen softan käyttö demosisällöllä sekä 3 kk kokeilu oikealla datalla. Jälkimmäinen on saanut suurta suosiota ja jatkajaprosentti on ollut todella hyvä. Tämä on sellainen asia joka toki tuottaa joissain tapauksissa ylimääräisiä kustannuksia firmalle, mutta ainakin meillä se on ollut sen arvoista.

    Omalla kohdalla en koskaan osta softatuotetta, itselle tai firmalle, jossen pääse sitä etukäteen testaamaan.

    1. Tuo testi omalla datalla on mainio asia! Asiakkaan näkökulmasta sovellus muuttuu hetkessä omaksi, kun se on täynnä tärkeää, aitoa ja tuttua asiaa.

    2. Omalla testi on hyvin mielenkiintoinen. Se konkretisoi asian loppukäyttäjälle, siinä todella lukee mitä halusin eikä, jotain testihöpötystä minun ilmoittama asia, eli toimiihan se.

      Olen paljon miettinyt myös käyttöönoton helppoutta, mikä mielestäni nivoutuu tähän poc asiaan hyvin. Asiakas ei halua tehdä ylimääräisiä hyppyjä ja käyttöönottoprojektiajattelu, jossa asiakas joutuu tekemään paljon erilaisia vaiheita ja työllistymään ei ole houkutteleva. Asiakasta työllistävästä ylläpidosta puhumattakaan.

      Kuinka paljon yrityksen kannattaa investoida sisäisiin työkaluihin? Nämä usein jää huomiotta ja aiheuttaa jälkeen päin ongelmia. Kuinka paljon ”selfservice” työkaluja kannattaa tuoda asiakkaan B2B mallissa? uskoisin, että yrityksetkin käyttävät mielellään itse työkaluja rutiininomaisiin tehtäviin.

  6. Ei vain IT-alalla, vaan näköjään myös rakennusalalla. Olen pyydellyt tarjouksia piharakennukseen liittyen, ja monessa tuo ’asiakkaan velvollisuudet’ -osio kyllä hämmensi. Esim: tarjous oli eritelty materiaaliin ja sen asennukseen, kuten toivottu, mutta sen lisäksi että asennus oli hinnaltaan jotain aivan järkyttävää (tyyliin 13k€ vaikka koko paketin idea on että se pystytetään parissa päivässä), niin velvollisuuksiini kuului mm. rakennustelineet, joiden tietenkin pitää täyttää erilaisia turvallisuus-, korkeus- ja tasaisuussääntöjä. Minä kun olin ajatellut että jos maksan ammattilaisille hommasta, niin kai ne tuo ammattilaiskamansa mukanaan.

    Asiakas, varsinkin yksityishenkilönä, haluaa hyvin harvoin paneutua juridiseen läppään tarjouksessa, vaan haluaa yksinkertaisesti tietää paljonko maksaa, jos joku muu hoitaa tietyn osan tietystä kokonaisuudesta.

    1. Suomalainen asiantuntija tai käsityöläinen kuvittelee, että asiakkaan kuuluu tehdä paskahommat hänen puolestaan. Sitten hän itse voi sipsutella punaista mattoa pitkin hoitamaan osuutensa kuin paraskin primadonna.

  7. Hyvä Jari kun potkin ahteriin meitä softayrittäjiä.

    Vedän Ohjelmistoyrittäjien pilvisoftaa tekevien SaaS-ryhmää. Tein viime tilaisuudessa pienen gallupin: Kuinka monella paikalla olevalla on hinnat netissä? Noin 40 SaaS-yrityksellä kolmella(!) oli hinnat netissä. Ja siitä puolella voi tuotteen kokeilla ilmaiseksi. Siitä puolesta ostaa netissä kortilla. Siitä puolet osaa hoivata asiakasta kokeilun ja asiakkuuden aikana… Ei siis monellakaan voinut ostaa kortilla, tai hoivattu asiakasta:-) Ja salissa siis oli johtavia SaaS-yrityksiä:-(

    Suomalainen softayritys kiertää rep mobiililla Kehä III ruuhkissa asiakkaalta toiselle vetämässä pitsiä. Näin se vielä menee. Tuotteistukseen, itsepalveluun ja kansainväliseen menestykseen on vielä matkaa.

    Vastaavasti olin kesäkuussa isäntänä Ohjelmistoyrittäjien matkalla Tallinnassa kuuntelemassa Pipedriveä. 4-vuotias yritys, 130 maassa asiakkaita, ei myyjiä, ei markkinointibudjettia, kasvukäyrä lähes pystysuora.

    Basecampillä muuten on n. 40 henkeä, eli ei erottuisi suomalaisessa softayritysskenessä. Paitsi tietenkin siinä, että Basecampillä softan tai busineksen kehittäjien osuus lienee +80% kun samankokoisella suomalaisella tuotetalolla 80% myyjiä ja businestä vain kotimaassa.

    Takamatkalla ollaan, yritän omalta osaltani juosta alaa (ja omaa yritystä) lähemmäksi maailman tasoa.

    1. Kiitos Antti, erittäin kiinnostavaa faktaa!

      Tämä kuva mielestäni kertoo siitä, mitä gallupisikin paljasti suomalaisten ja (hyvien) amerikkalaisten ohjelmistoporukoiden erosta: Suomi vastaan USA

      Jotenkin Basecampin pomon Jason Friedin kommenteista (esim. hänen kolumneistaan Inc-lehdessä) olin päätellyt, ettei firma olisi kovin suuri. Mutta ilmeisesti se on nykyisin erittäin kannattava.

      1. Erinomainen kuva. Jos alle piirtäisi kuvan henkilöstön jakautumisesta, ero senkun korostuisi.

        Monethan näistä amerikkalaisiksi mielletyistä pilvituotteista on Espanjasta, UK:sta, Irlannista, Tanskasta, Ruotsista, Virosta, Australiasta, Italiasta… Born global.

        Basecampin henkilömäärä on 40 (https://signalvnoise.com/writers). Liikevaihto ja tulos miljoonissa, sen verran Jason Fried Quorassa suostuu kertomaan, mutta on toisaalla lipsauttanut, että kassavirta riittäisi kolmenumeroisen jengin palkkoihin, mut kun ei ole tarvetta.

        GrooveHQ New Jerseystä on mielestäni yksi parhaista esimerkeistä seurattavaksi. 25 k$/kk -> 100 k$/kk reilussa vuodessa, 6 henkeä, eikä isompaa rahoitusta, eikä mitään ihmeellistä tuotekeksintöä. Samaa kuin muut, mutta helpommalla. Näitä suomalaisen softayrittäjän olisi apinoitava. Eikä Trainer’s Housen konehuonetta.

        1. Mainio esimerkki tuo GrooveHQ. Ensivaikutelman perusteella se kilpailee minkä tahansa isomman firman kanssa.

          Kauankos siinä muuten menikään, että asiakasehdokas päättelee firman kelvolliseksi verkkosivuja selaamalla?

          Kanadalaisten tutkijoiden mielestä asia on selvä 50 millisekunnissa. Sen jälkeen silmäilijä muuttaa mielipidettään erittäin harvoin.

    2. Fanitan (ja käytän) itse tuota Pipedriveä. 🙂 Täytyy myöntää että vaikea uskoa, että kaiken sen takana on noinkin pieni, mutta toimiva pumppu.

      Olen varma, että vielä jonakin päivänä täältä veronmaksajien paratiisista löytyy samanlainen softapumppu. Joku päivä..

  8. Antin putiikki (www.loyalistic.fi) puuhaa sellaista softakomboa, jota olen pitkään odotellut ja jonossa odottelen edelleen värkin valmistumista – kärsimättömänä (Antti hei vaan). Ihme epeli on tulossa:
    – single page verkkosivu
    – a/b -testaus
    – call-2-action kikkareet
    – landing page
    – response automaatio (lataa eka, saat automatic lisää, 3 kierrosta)
    – blogi
    – mittarit

    Koko hässäkkä 95 € / kk, vertaa esim Eloqua min. 500 € / kk.
    Pystytys n. 3-6 kk, vertaa Pardot, min 6 kk – 2 vuotta (todennäköisin).

    Tuossa tulee Drupal ja WordPress -sivustoluojat, jenkkivetoiset markkinointiautomaatiosovellukset ja eritoten kaikki CRM-toimittajat olemaan vielä ihmeissään, kun loyalisticin perään upotetaan inbound contact management system (edealer™) + inside sales -myyntimetodit (esim. join.me).
    Ja Loyalistic on finski!

    Hommat äityy aika villiksi vielä lähiaikoina:
    ”The best marketers will have ever more consumer data, capable of faster adaption, shorter lead times, and always-on, real-time marketing. Instead of the next month or next quarter the focal point for the winners becomes the next hour.” https://www.forbes.com/sites/avidan/2014/11/09/11-marketing-trends-to-watch-for-in-2015/

    Ville Lundbergin mainitsemalla rakennusalalla (ja monella muullakin alalla) se, joka haluaisi, voisi helposti kaapata markkinat vain ja ainoastaan panostamalla asiakaskokemukseen eli vastaamalla tarjouspyyntöön, kontrolloimalla se (= tarjouksen jälkeinen soitto) ja liittämällä tuohon Inside Sales – metodit. Sen sijaan, että odottaa ovipumpun laulavan.

    Ei tarttis ajella Kehä III edestakaisin aamusta iltaan.

  9. Toisaalta Jari. Oletko miettinyt ikinä tuotteistavasi yritykselle liiketoimintamallia, jossa joko kehitetään loistava tuote tai sen epäonnistuessa kerätään rahat rahat sekä työntekijöiltä että alihankkijoilta vahingonkorvauksina.

    Ajattele kuinka riskitöntä yrittämistä se olisi. Ei tarvitsi pohtia sitä, että raha kulkee kitkattominta reittiä.

    Kari…

  10. Huono kokemus asiakkaista voi olla esim se, että kokeiluversio on otettu salaa tuotantokäyttöön – eli softapaja on jäänyt nuolemaan näppejään. Kukapa nyt ksetetuksi haluaa tulla…

    Riittävällä varmuudella toimiva softalukko (tms) piraattikäytön estämiseksi voi olla liian suuri haaste pikku pajoille ja rikosprosessiin ryhtyminen varmaankin vähintään vastenmielistä ellei jopa kallista.

  11. Antti Pietilällä on eriomainen näköalapaikka Suomalaisiin SaaS-softataloihin, ja esittämät kv-esimerkit on vahvistettuja tietoja. Puhutaan paljon myynnin esteistä ICT-firmoissa (esim https://www.ohjelmistoyrittajat.fi/tutkimus-myynnin-esteet), mutta juuri SaaS-puolella tulee usein esille, että Tuotteistamisen Aste on suurin showstopper. Pricing, free POCs, support etc… Paljon on vielä tehtävää hyvin monilla SaaS-yrityksillä, ja siihen haasteeseen täytynee jokaisen menestystä haluavan SaaS-yrittäjän tarttua – ja nopeasti. Maailmalla kun on vaihtoehtoja miltei aina tarjolla.

  12. Damn those pesky customers! 😀
    Onhan se ikävää jos asiakas haluaa kokeilla tuotetta ennen ostamistaan.
    Mutta eihän kukaan kai osta kenkiä tai autoa kokeilematta – miksi sitten jotain tuollaista.

  13. Suomessa kyllä osataan tuo ala, eli tehdä asiakkaiden elämä vaikeaksi.

    Kesällä löysin mainion toimitilan ja sen ikkunassa oli vuokraavan yrityksen yhteystiedot. Ajoin firmaan ja kysyin, paljonko maksaa ja voisinko nähdä tilaa. ”Valitettavasti se henkilö, joka siitä tietää, on nyt lomalla.” Eikö teillä kukaan muu osaisi kertoa siitä mitään? Tai voisiko tuolle henkilölle soittaa? ”Valitettavasti kukaan muu ei tiedä siitä mitään. Hän palaa kahden viikon päästä lomalta, voitte sen jälkeen palata asiaan.” En palannut.

    Noin kuukautta myöhemmin menin erääseen yritykseen kysymään tarjousta painotuotteista. Minulle opastettiin myynnistä vastaava henkilö, joka oli puhelimessa, mutta moikkasi minulle. Jäin odottamaan. Noin viisi minuuttia kännykkää selattuani ihmettelin että kylläpä kestää ja aloin kuunnella, mistä oli kyse. Mies muisteli siellä lomakokemuksiaan juttukaverinsa kanssa! Päättelin, että he eivät ole myyntituulella ja poistuin.

    1. Luultavasti nuo samat bisnesnerot huokailevat niille juttukavereilleen, että kyllä on paha lama, asiakkaita niukasti ja voi voi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

lehdon-kirittaja-koulutus
Jari Parantainen

Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen johti 100-kertaiseen nopeuteen

Lehdon Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen on vuoden tärkein projektini. Hankkeen tuloksena syntyi projektimalli, jonka ansiosta toimitilan suunnitelutyö nopeutuu jopa satakertaiseksi perinteiseen tapaan verrattuna. Rakennus ehtii tuottaa jopa

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.