Tuotteistaminen ei suju välttämättä edes professorilta

Tuotteistaminen ei suju edes Harvardin taloustieteen professorilta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Tavoitteeni on lihottaa suomalaisen insinöörin lompakkoa niin, että hän saa osaamisestaan enemmän rahaa. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529
Tilaa hälytys

Liity Pölli tästä -blogin lukijoihin. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Copywritereiden salaseura paljastaa -koulutus 4.–5.2.2020 Vantaalla
Koulutus on tarkoitettu asiantuntijalle, joka haluaa säilyttää työpaikkansa. Robotti on armoton kilpailija. Kirjoitustaidoton päätyy työttömäksi vihannekseksi ensimmäisten joukossa.
KOULUTUS
Kymmenen sivun myyntiesitys -koulutus vantaalla 11.2.2020
Mikä tahansa myyntiesitys mahtuu 10 sivuun ilman, että ne ovat edes täyteen ahdettuja.
KOULUTUS

Claudia Goldin on taloustieteen professori Harvardissa. Hän on voittanut monia alansa palkintoja. Ei siis mikään tyhmä täti, vai mitä?

Goldin on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten edes maailman arvostetuimman yliopiston professori ei hoksaa tuotteistaa osaamistaan. Hän tunnusti asian Stephen J. Dubnerille runsas viikko sitten Freakonomics-podcastissa (7.1.2016).

Proffamme tutkii naisten ja miesten tuloeroja. Kansainvälinen yritys otti häneen yhteyttä ja tarjosi konsultointiprojektia. Tehtävänä oli arvioida erästä firman sisäistä tutkimusta, jossa oli selvitetty työntekijöiden tasa-arvoasioita.

Goldinin lisäksi tehtävään palkattiin kaksi miespuolista asiantuntijaa, jotka – toisin kuin professori – tekivät ahkerasti konsulttikeikkaa muutenkin.

Yrityksen edustaja tiedusteli, olisiko kahdentuhannen taalan palkkio sopiva. Goldinin mielestä se oli kiinnostavaa sikäli, että hän oli ajatellut hoitavansa homman maksuttomana palveluksena.

Mutta mikäs siinä, jos tehtävästä vielä saisi liksaakin. Goldin hyväksyi palkkiotarjouksen.

Kolmikko tutki selvityksen, totesi sen asialliseksi ja sai maksunsa. Se siitä.

Paria kuukautta myöhemmin Goldin sai puhelun. Soittaja kertoi, että projektiryhmän miesjäsenet olivat kuitanneet palkkioikseen noin puolitoista tai kaksi kertaa niin paljon dollareita kuin Goldin.

Huvittavaa asiassa oli tietenkin se, että katselmoitu sisäinen tutkimus selvitti nimenomaan sitä, olivatko naistyöntekijät kärsineet palkkasyrjinnästä.

Toisin sanottuna joku firman johtaja oli hyväksynyt ja allekirjoittanut konsulttitilauksen niin, että kolmikon ainoan naisen palkkio olisi noin puolet kahden muun asiantuntijan korvauksesta.

Mutta miten tuotteistaminen liittyy tähän tarinaan?

Goldinin kertomus paljastaa, etteivät miesten palkkiot määräytyneet sattumalta. He nimittäin itse esittivät hintansa, jotka menivät sellaisenaan läpi.

Harvardin taloustieteen professori oli ryhmän ainoa, joka ei ymmärtänyt miettiä konsulttityölleen hintalappua etukäteen. Se on mainio esimerkki siitä, miten edes hyvin yksinkertainen tuotteistaminen ei suju automaattisesti meistä keneltäkään.

Tätä tuotteistaminen kuitenkin yksinkertaisimmillaan tarkoittaisi: kannattaisi miettiä palvelupaketteja ja hinnoitella ne. Paketin ei tarvitse olla sen mystisempää kuin vaikkapa ”yksi konsulttipäivä”.

No, epäilemättä Harvardin professorilla on ihan mukava palkka joka tapauksessa. Hinnasta päätellen keikka oli hyvin lyhyt. Kyse ei siis ollut mistään isosta asiasta.

Mutta silti: Goldinilla on henkilöbrändi kunnossa. Luultavasti hän olisi voinut pyytää miehiin nähden tuplaliksan. Hän ei nyt saanut ansionsa mukaan.

Asetelma toistuu myös Suomessa kymmeniä tai satoja kertoja joka päivä. Oletetaan, että olen itse ostamassa asiantuntijapalvelua. Kokeilen kahta eri lähestymistä:

a) Pyydän asiantuntijalta tarjousta hänen palvelustaan.

b) Teen asiantuntijalle tarjouksen hänen palvelustaan.

Kumpi tapa on kaltaiseni ostajan kannalta edullisempi?

Voin kertoa pitkästä kokemuksesta, että vaihtoehto b on selvästi edullisempi. Saan palvelun hinnasta keskimäärin 50 prosentin alennuksen. Siis täsmälleen niin kuin ostaja sai myös Goldinin tapauksessa.

Tuotteistaminen ei suju välttämättä edes professorilta, vaikka se tarkoittaisi vain aloitteita. Aloitteen tekijällä on valtaa. Lähes poikkeuksetta hän päättää hinnat.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Tuotteistaminen kannattaa aloittaa lopusta
Jari Parantainen

Tuotteistaminen kannattaa aloittaa lopusta

Mistä tuotteistaminen kannattaa aloittaa? No, tuotteistaminen kannattaa aloittaa lopusta tietenkin. Käänteinen marssijärjestys antaa projektille lentävän lähdön.

Sorcolorin hinnoittelu poikkeaa alan käytännöistä edukseen. Se jää kerralla mieleen.
Jari Parantainen

Sorcolorin hinnoittelu jää jokaiselle mieleen

Sorcolorin hinnoittelu on maalausliikkeelle poikkeuksellinen. Asuntonsa maalaamista pähkivän asiakkaan ei tarvitse pyytää myyjää edes arviokäynnille, koska urakan hinta on jo etukäteen tiedossa. Selkohinta helpottaa ostamista ja poistaa riskin tunnetta.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.