CRM-järjestelmä kiikarissa, nyt vuorossa jo seitsemästoista ohjelmisto työurani aikana

CRM-järjestelmä kiikarissa, nyt jo kuudestoista

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Helmikuun alussa 2021 maksoin vuosimaksun sovelluksesta, joka lienee viidestoista käyttämäni CRM-järjestelmä. Mutta se on luultavasti vain tilapäinen ratkaisu. Kuudestoista ohjelmisto on jo kiikarissa.

Ensimmäiseen asiakkuudenhallinnan sovellukseen tutustuin 30 vuotta sitten. Se pyöri silloisen työpaikkani AS/400-minitietokoneella. Ohjelmistomme elinkaari oli monille crm-järjestelmille tyypillinen: hylkäsimme työkalumme melkein saman tien.

Pakersin it-tukkurin palveluksessa 1990-luvun alussa. Kun firmamme kasvoi nopeasti, huomasimme, että tarvitsemme jonkinlaisen yhteisen asiakastietokannan. Muuten meiltä saattoi jopa tunkea samalle asiakkaalle eri osastojen myyjiä toisistaan tietämättä.

Kaikilla meillä oli käytössämme kyllä ihan fiksut Intelin valmistamat pöytäkoneet, koska olimme niidenkin maahantuoja. Mutta taloushallinnon ja varaston järjestelmäämme pyöritti keskuskoneemme IBM AS/400, eli tuttavallisemmin Aasi. Koko crm-termikin odotti vielä keksijäänsä.

Ensimmäinen varsinainen asiakkuudenhallinnan ohjelmisto oli Tom Siebelin käsialaa. Hänen perustamansa yritys Siebel Systems toi sen markkinoille vuonna 1995. Tuotteen nimi oli Siebel Customer Relationship Mangement, eli kotoisammin CRM. Yhtiö valtasi melkoisen markkinaosuuden, sillä se nousi 45 prosenttiin vuoteen 2002 mennessä. Oracle osti koko putiikin 5,8 miljardilla taalalla vuonna 2005.

CRM 1: AS/400 -sovellus

Hankimme Aasillemme kalliin ohjelmiston, jonka idea oli likimain sama kuin crm-sovelluksilla myöhemmin. Asiakastietoja siinäkin säilöttiin myyntityön tehostamiseksi.

Koulutimme kaikki työntekijämme huolellisesti. Se maksoi tietysti maltaita jo pelkästään siksi, että väkemme oli päiväkausia poissa tuottavasta työstä.

Kun siirryimme käyttämään uutta työvälinettämme, huomasimme pian, että se oli käytettävyydeltään surkea.

IBM AS/400-käyttäjä sai tyypillisesti tuijottaa juuri tällaista käyttöliittymää. Taloushallintomme varmasti rakasti Aasi-sovelluksiaan, mutta eipä kukaan muu. Sain jo nuorena miehenä tuntumaa, miten crm-hankkeille käy yhä edelleen usein.
IBM AS/400-käyttäjä sai tyypillisesti tuijottaa juuri tällaista käyttöliittymää. Taloushallintomme pervot varmasti rakastivat Aasi-sovelluksiaan, mutta eipä juuri kukaan muu. Sain jo nuorena miehenä tuntumaa, miten crm-hankkeille käy yhä edelleen usein.

En muista tarkasti, kuinka kauan kikkareen taru kesti. Mutta se oli enintään muutamia kuukausia, ehkä jopa vain viikkoja. Totesimme, että oppirahat oli maksettu. Hylkäsimme ohjelmiston. Nielimme tappiomme.

CRM 2: TJ Group CRM Suite

Tarve ei kuitenkaan siitä mihinkään kadonnut. Firmamme seuraava crm-järjestelmä olikin jo paljon näppärämpi. Surullisenkuuluisa TJ Group oli rakentanut sovelluksensa markkinoille juuri tulleen Lotus Notes -työryhmäohjelmiston päälle.

Moderni pc-ohjelmisto oli jo selvästi helpompi käyttää kuin Aasin antiikkiseen pääteympäristöön rakennetut sovellukset. En kuitenkaan ehtinyt tutustua siihen kovinkaan kauan, koska pian vaihdoin työnantajaa.

CRM 3: Data Fellows Grapevine / Vineyard

Seuraavassa työpaikassani Writers’ Studio -nimisessä mainostoimistossa 1990-luvun puolivälissä törmäsin yhteen kiinnostavimmista CRM-ohjelmistoista koskaan. Se oli Apple-työasemissamme pyörivä (silloisen tekniikan mittapuulla) näyttävän graafinen Vineyard, jonka nimi oli alun perin Grapevine.

Se oli vuonna 1988 perustetun Data Fellows -nimisen kotimaisen ohjelmistotalon sovellus.

Nuorisolaiset eivät tietenkään tätä voi tietää, mutta yhtiön nimi vaihtui myöhemmin sen päätuotteen mukaan F-Secure Oyj:ksi.

Data Fellowsin verkkosivuilla todettiin, että Vineyard on ”The Visual Information Manager for Workgroups”. Se oli siis kehittäjiensä mielestä visuaalinen työryhmäohjelmisto. Meidän näkökulmastamme se oli asiakkuuksien ja asiakasprojektien hallintaväline, jonka nerokasta verkostonäkymää olen jäänyt kaipaamaan.

Tältä näytti Data Fellowsin Vineyard vuonna 1992. Ohjelmisto oli selvästi edellä aikaansa. En ole törmännyt vastaavaan verkostonäkymään yhdessäkään crm-järjestelmässä myöhemminkään. En liene ainoa, jonka mielestä idea oli nerokas. (Kiitos kuvakaappauksesta Mikko Hyppöselle!)
Tältä näytti Data Fellowsin Vineyard vuonna 1992. Ohjelmisto oli selvästi edellä aikaansa. En ole törmännyt vastaavaan verkostonäkymään yhdessäkään crm-järjestelmässä myöhemminkään. En liene ainoa, jonka mielestä idea oli nerokas. (Kiitos kuvakaappauksesta Mikko Hyppöselle!)

CRM 4: Talisman

Neljäs crm-järjestelmä olikin oman yrityksemme tuotantoa. Perustin Antti Apusen kanssa Lotus Notes -sovelluksiin erikoistuneen ohjelmistoyrityksen Business Robotics Oy:n vuonna 1996.

Meillä oli kaksi päätuotetta:

  1. Web Composer, joka oli tietokantapohjainen web-julkaisujärjestelmä. Sen käyttäjiä olivat mm. Copter Line, Finnlines, Fortum, Kemira, LK Products, Observer, Novosys, Planar System, Telia ja TVL.
  2. Talisman, joka oli hajautettu crm-järjestelmä. Sen suurimmat käyttäjät olivat Vaisala myyntikonttoreineen ympäri maailmaa ja Xerox jälleenmyyjineen Suomessa.

Totta kai käytimme crm-ohjelmistoamme itsekin. Kerrankin sain sovellukseen kaikki haluamani ominaisuudet – tai ainakin ne, johon tekniikka siihen aikaan venyi. Revimme Lotus Notesista irti kaiken mahdollisen, vaikkei sen Visual Basic -tyyppinen ohjelmointikieli mikään onnen huipentuma aina ollutkaan.

Talisman oli firmamme oma CRM-järjestelmä, joka pyöri Lotus Notes -työryhmäohjelmiston päällä. Talismanin suurimmat asiakkaat olivat Vaisala ja Xerox jälleenmyyjineen. Tässä kontaktinäkymä tammikuulta 1998.
Talisman oli firmamme oma CRM-järjestelmä, joka pyöri Lotus Notes -työryhmäohjelmiston päällä. Talismanin suurimmat asiakkaat olivat Vaisala ja Xerox jälleenmyyjineen. Tässä kontaktinäkymä tammikuulta 1998.

Kiinteä nettiyhteys maksoi vielä 1990-luvun lopulla helposti tuhansia markkoja kuukaudessa. Siirtonopeudet olivat silti jopa nykyiseen langattomaan nettiin tottuneen käyttäjän näkökulmasta aivan säälittäviä.

Lotus Notes oli joka tapauksessa tuohon aikaan niitä harvoja välineitä, joilla oli mahdollista rakentaa yrityksen toimipaikkojen välillä tai matkakäytössä (jopa ulkomailla) sujuvasti toimivia jaettuja tietokantasovelluksia.

Business Robotics Oy oli alusta saakka hyvin kansainvälinen yritys. Siksi pidimme tarkkaan huolen, että jokainen pysyi kärryillä liiketoiminta-alueemme aikavyöhykkeistä. Kuva on otettu tammikuussa 1997 senaikaisella digitaalisella huippukameralla.
Business Robotics Oy oli alusta saakka hyvin kansainvälinen yritys. Siksi pidimme tarkkaan huolen, että jokainen pysyi kärryillä liiketoiminta-alueemme aikavyöhykkeistä. Kuva on otettu toimistomme aulasta tammikuussa 1997 senaikaisella digitaalisella huippukameralla.

CRM 5: Severa

Kotimainen Severa (Nykyisin Visma Severa) oli käytössämme jonkin aikaa joskus vuoden 2005 paikkeilla. Sen hyvä puoli oli se, että sekä crm-puoli, projektien seuranta että laskutushumppa onnistuivat samalla sovelluksella näppärästi.

Mistään ulkomaisten ohjelmistojen ongelmista – kuten lukujen tai päivämäärien esitysmuodoista – ei tarvinnut kärsiä.

Muutenkin muistelen, että Severa oli monessa mielessä mukavan mutkaton käytettävä. Sitä en enää kuollaksenikaan muista, miksi ylipäätään luovuimme siitä. Mutta siihen aikaan sovellus oli joka tapauksessa vielä hyvin tuore.

Visma Severa on kotimainen crm-järjestelmä, joka oli mukavan mutkaton tuttavuus. Käyttöliittymäkin on ilmeeltään kiitettävän selkeä ja nykyaikainen.
Visma Severa on kotimainen crm-järjestelmä, joka oli mukavan mutkaton tuttavuus. Käyttöliittymäkin on ilmeeltään kiitettävän selkeä ja nykyaikainen.

CRM 6: Salesforce

Salesforce on tietysti yksi crm-bisneksen edelläkävijöistä. Entinen oraclelainen Marc Benioff perusti yrityksen jo vuonna 1999.

Salesforcen crm-järjestelmä on melkoinen järkäle, ja ainakin ensimmäiset 10–15 vuotta sitä oli vaikea muokata suomalaiseen käyttöön. Esimerkiksi osoitekentät olivat rapakon taakse suunniteltua mallia. Suomessa osavaltioista on vain haittaa. Lisäksi postinumero tulee täällä ennen paikkakuntaa.

Salesforce.com on crm-järjestelmä, joka oli aikoinaan vuosituhannen vaihteessa pilvipalvelujen edelläkävijä. Se on raskaan sarjan sovellus, mutta kyllä sitä voi pienikin yritys käyttää. Etusivulla tarjotaan demoa katsottavaksi. Mutta siihen pääset käsiksi vasta, kun olet suostunut luovuttamaan yhteystietosi erittäin innokkaalle myyntiedustajalle.
Salesforce.com on crm-järjestelmä, joka oli aikoinaan vuosituhannen vaihteessa pilvipalvelujen edelläkävijä. Se on raskaan sarjan sovellus, mutta kyllä sitä voi pienikin yritys käyttää. Etusivulla tarjotaan demoa katsottavaksi. Mutta siihen pääset käsiksi vasta, kun olet suostunut luovuttamaan yhteystietosi erittäin innokkaalle myyntiedustajalle.

Salesforcen käyttöliittymä oli kauan hyvin karun näköinen. Vasta viime vuosina sen ulkoasu on päivittynyt sellaiseksi kuin modernilta sovellukselta voisi odottaa. Kovin kauas kuoren taakse ei silti tarvitse kurkistaa, kun siellä tulee vastaan vanha ”Salesforce Classic” -ilme.

Salesforcea olen kuitenkin käyttänyt vuosien mittaan moneen otteeseen. Totta kai se on isoille yrityksille tarkoitettu. Mutta kun perusversion hinta on vain 25 euroa kuukaudessa käyttäjää kohden, ei homma jää ainakaan hinnasta kiinni.

CRM 7: Highrise

Highrise on (tai oli) 37signals-nimisen chigacolaisen softafirman crm-järjestelmä, jota usein ikävöin. Tiedän, etten ole tässä asiassa yksin.

Yrityksen perustajista etenkin Jason Fried on julkkis, joka osaa uida vastavirtaan. Hän on kirjoittanut Inc-lehteen mainioita kolumneja vuosikausia. Lisäksi hän julkaisi tanskalaisen yhtiökumppaninsa David Heinemeier Hanssonin kanssa ReWork-nimisen hittikirjan, jota suosittelen lämpimästi jokaiselle yrittäjälle.

Vuonna 2014 firma otti nimekseen Basecamp päätuotteensa mukaisesti. Siinä rytinässä Highrise päätyi sivuraiteelle, jonne se sitten hyytyikin.

Highrise ei ollut ulkonäöltään juuri mistään kotoisin. Ominaisuuksiakin oli aika niukasti.

Highrise ei ehkä voittaisi mitään muotoilupalkintoja, mutta se usein yllätti pienillä, fiksusti mietityillä käyttömukavuuksilla. Tässä muuten esimerkki siitä, että crm-järjestelmästä julkaistavaksi tarkoitettuna testimateriaalina kannattaa aina käyttää vain täysin fiktiivisiä henkilöitä.
Highrise ei ehkä voittaisi mitään muotoilupalkintoja, mutta se usein yllätti pienillä, fiksusti mietityillä käyttömukavuuksilla. Tässä muuten esimerkki siitä, että crm-järjestelmästä julkaistavaksi tarkoitettuna testimateriaalina kannattaa aina käyttää vain täysin fiktiivisiä henkilöitä.

Mutta jotain nerokasta sovelluksessa oli. Basecampin koodarit olivat miettineet monta pientä juttua niin, että Highrisen asiakaskantaa oli yllättävän hauska pyöritellä.

Lisäksi veikkaan, että Highrise oli ensimmäisiä firmoja, joka hoksasi käyttää tägejä kontaktitietojen ryhmittelyyn. Ominaisuus oli tosi näppärä.

Highrise on vain siitä hankala crm-järjestelmä, ettei sitä voi enää kukaan ostaa. Vanhat asiakkaat saavat sitä käyttää kuulemma niin kauan kuin internet puksuttaa. Mutta uusia tilaajia firma ei huoli. Eikä se halua toisaalta myydä koko hiipuvaa Highrise-bisnestään muuallekaan (tästä on ensikäden tietoa). Yritys keskittyy vain Basecamp-sovellukseensa ja sillä sipuli.

Kiinnostaisiko Highrise-crm-järjestelmä? Turha toivo, Basecamp ei ole huolinut uusia asiakkaita enää vuosiin.
Kiinnostaisiko Highrise-crm-järjestelmä? Turha toivo, Basecamp ei ole huolinut uusia asiakkaita enää vuosiin.

CRM 8: Pipedrive

Pipedrive oli aikoinaan virkistävä uutuus. Saattaa sitä paitsi olla, että se oli ensimmäinen näkemäni crm-järjestelmä, joka oli hoksattu rakentaa kokonaan kanban-näkymän ympärille.

Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Pipedrive saattoi olla jopa ensimmäinen crm-järjestelmä, joka oli rakennettu visuaalisen kanban-tyyppisen näkymän ympärille. Se oli virkistävä idea, jonka avulla myyntiprosessia on helppo seurata.
Pipedrive saattoi olla jopa ensimmäinen crm-järjestelmä, joka oli rakennettu visuaalisen kanban-tyyppisen näkymän ympärille. Se oli virkistävä idea, jonka avulla myyntiprosessia on helppo seurata.

Pipedrive on sitä paitsi virolainen alkujaan, joten pohjoisamerikkalaisten kotkotuksista ei tarvitse kärsiä. Desimaalipisteen sijaan löytyy pilkku. Vuorokaudessa on 24 tuntia. Päiväyksen osat ovat oikeassa järjestyksessä. Valuutankin voi valita euroksi koska tahansa.

Sikäli kuin muistan, Pipedrive ei sisältänyt ainakaan alkuaikoina mitään markkinoinnin automaatioon vivahtavaakaan. Ehkä se siksi vaihtui aika pian taas uuteen sovellukseen.

CRM 9: Agile CRM

Vuonna 2016 harjoittelin ensimmäisten omien webinaarieni vetämistä. Tarvitsin jonkin tavan hallita webinaarin osallistujia. Heidän piti tietysti pystyä ilmoittautumaan. Lisäksi heille oli tarpeen lähettää muistutuksia ja jälkipostia.

Jossain netin syövereissä törmäsin sovellukseen nimeltään Agile CRM. Pakettiin sisältyi täysverinen markkinoinnin automaatio -moduuli. Se oli sitä paitsi vaikkapa Salesforcen vastaavaan versioon verrattuna puoli-ilmainen.

Agile CRM -on paitsi crm-järjestelmä, myös täysverinen markkinoinnin automaatiosovellus. Sen hinta vain on selvästi edullisempi kuin monien kilpailevien järjestelmien. Kuten kuvasta heti näkyy, sovelluksen graafista ilmettä ehkä kannattaisi jo vähitellen päivittää modernimmaksi.
Agile CRM -on paitsi crm-järjestelmä, myös täysverinen markkinoinnin automaatiosovellus. Sen hinta vain on selvästi edullisempi kuin monien kilpailevien järjestelmien. Kuten kuvasta heti näkyy, sovelluksen graafista ilmettä ehkä kannattaisi jo vähitellen päivittää modernimmaksi.

Käytin sovellusta jonkin aikaa, kunnes havaitsin, että se sekoili arvaamattomasti.

Agile CRM ei esimerkiksi aina päivittänyt kohderyhmää niin kuin olisi pitänyt. Seurauksena oli se, että markkinointikoneeni lähetteli sähköposteja silloinkin, kun ei olisi pitänyt – tai sitten se ei niitä lähettänyt, kun olisi pitänyt.

Robottien kanssa peuhaamiseen liittyy aina tietty epävarmuus siitä, miten ne asioita milloinkin järkeilevät. Joka tapauksessa totesin, ettei tällaisen kontrollifriikin pää kestä sitä, että viestiliikenne touhuaa omiaan.

En saanut koskaan aivan täyttä varmuutta siitä, johtuiko sekoilu konemestarista vai moottorista. Tosin vaikka ongelmat olisivat teknisiä olleetkin, tilanne on luultavasti nyt 5 vuotta myöhemmin jo toinen.

CRM 10: ProsperWorks (nykyisin Copper)

Seuraava crm-järjestelmä oli vielä tuore tapaus, kun otin sen käyttöön Agile CRM:n jälkeen. Ohjelmisto kulki tuolloin nimellä ProsperWorks. Sen nimi on vaihtunut jo pariinkin kertaan sen jälkeen. Nykyisin se on nimeltään Copper CRM.

Copperin ehdoton vahvuus on se, että ohjelmisto tarttuu kiinni Gmail-sähköpostiin kuin iilimato. Hienommin sanottuna se on integroitu G Suite -pakettiin niin hyvin, että jopa Google suosittelee sitä. Liekö kulisseissa jo yrityskauppoja vireillä, kukapa tietää?

Copper on entiseltä nimeltään ProsperWorks. Se on tiukasti Gmailin kanssa integroitu crm-järjestelmä, joka osaa haravoida kontaktitietoja sähköposteista lähes automaattisesti.
Copper on entiseltä nimeltään ProsperWorks. Se on tiukasti Gmailin kanssa integroitu crm-järjestelmä, joka osaa haravoida kontaktitietoja sähköposteista lähes automaattisesti.

Google-integraatio on arkityössäni erittäin hyödyllinen ominaisuus, koska olen käyttänyt G Suiten sähköpostia ja kalenteria Chrome-selaimella yli 10 vuotta.

Erityisen houkuttava ProsperWorks oli siksi, että se osasi napata asiakkaan yhteystiedot kohtalaisen taitavasti suoraan hänen lähettämästään sähköpostista crm-kantaan. Se ei ollut tuolloin vielä lainkaan niin yleistä – jos on vieläkään. Toisaalta en tunne ketään, joka rakastaisi asiakastietojen naputtelua crm-sovelluksen lomakkeille.

ProsperWorks olikin käytössäni vuoden 2017 loppuun saakka. Ohjelmisto kyllä hoiteli ihan mukavasti hommansa. Mutta se tuntui juuttuneen paikalleen niin, ettei se enää kehittynyt mihinkään. Hintakin alkoi hiipiä kattoa kohti – tosin ei Copper vieläkään ole erityisen kallis.

En halunnut jäädä katsomaan, mihin homma päätyisi. Ratsastin jälleen auringonlaskuun yksin kuin Lucky Luke konsanaan.

CRM 11: FileMaker (nykyisin Claris FileMaker)

Claris FileMaker on yksi harvosta läpi vuosikymmenten hengissä säilyneistä tee se itse -nikkareiden tietokantakehittimistä. Kaiken kukkuraksi se pyörii Apple-ympäristössä. Se tarjosi aikoinaan vaihtoehdon Microsoft Access -tietokannalle.

Tämä voi tulla joillekin Apple- tai FileMaker-faneille shokkina, mutta ohjelmisto oli alun perin MS-DOS-sovellus nimeltään Nutsell 1980-luvun alussa. Aika harva muistaa, että sen kehittäjä Forethought Inc. keksi myös erään toisen ohjelmiston, joka on kaikille tuttu. Se on nimeltään Microsoft PowerPoint. Jos tämä ei vielä tuntunut riittävän sekavalta, tiedoksi, että FileMaker-nimi tuli alun perin Microsoftilta.

FileMakerin kehittäjä Claris toimi vuosina 1998–2020 nimellä FileMaker Inc. Yhtiö on koko ajan ollut Applen täysin omistama tytäryhtiö. Vuonna 2020 yhtiö otti takaisin vanhan Claris-nimensä. Myös FileMaker-sovellus on sen jälkeen brändätty selkeästi nimellä Claris FileMaker.

FileMaker ei alkujaan ollut mikään relaatiokanta, mutta vuonna 1995 julkistetussa versiossa 3.0 sekin puoli tuli mukaan.

Olen rakentanut FileMakerilla oman crm-järjestelmän – tai ainakin olen sitä moneen kertaan yrittänyt.

FileMaker on hurmaava ensinnäkin siksi, että sen avulla käyttöliittymän ulkonäköä voi säätää usein pikselin tarkkuudella mieleisekseen.

Lisäksi skriptauskieli on helppo oppia. Se on tehokas tilanteissa, joissa pitäisi massakäsitellä isoa määrää tietueita ohjelmallisesti. Se on asia, josta useimmat ”tavallisten” crm-sovellusten käyttäjät voivat vain haaveilla.

Claris FileMaker ei ole erityisesti juuri crm-järjestelmä, mutta sillä voi sellaisen rakentaa ilman muuta. Ohjelmisto on todella pitkän linjan tietokantakehitin, joka on saanut alkunsa jo 1980-luvulla. Valitettavasti firma putosi ainakin muutamaksi vuodeksi kelkasta, kun se ei siirtänyt sovellustaan ajoissa pilveen.
Claris FileMaker ei ole erityisesti juuri crm-järjestelmä, mutta sillä voi sellaisenkin rakentaa. Teknisistä ominaisuuksista homma ei jää kiinni. Ohjelmisto on todella pitkän linjan tietokantakehitin, joka on saanut alkunsa jo 1980-luvulla. Valitettavasti firma putosi ainakin muutamaksi vuodeksi kelkasta, kun se ei siirtänyt sovellustaan ajoissa pilveen.

Ikävä kyllä FileMaker kuitenkin maalasi itsensä (konesalin) nurkkaan melkein kirjaimellisesti.

Firma ei tajunnut ajoissa, että kaikki muut sovellukset menevät pilveen. Esimerkiksi Zapier-tyyppisestä integraatiosta oli käytännössä turha haaveilla. Se onnistui vain joidenkin konsulttitalojen nikkaroimien lisämoduulien avulla, mikä ei ollut kovin houkuttava vaihtoehto.

Vaikka Claris toi viime vuonna vihdoin lisäpalvelun nimeltään Claris Connect, se näyttää mielestäni jonkinlaiselta Zapierin tai Integromatin kilpailijalta. Lisäksi se on selvästi kalliimpi. En käsitä, mitä järkeä oli lähteä kilpailemaan enää omalla versiolla samasta asiasta.

Ilmeisesti Claris yrittää tehdä Connect-palvelustaan jonkinlaista omaa vaihtoehtoaan Zapierille. Itse olisin kyllä vain toivonut vain sekä Zapier- että Integromat-liitännät.
Ilmeisesti Claris yrittää tehdä Connect-palvelustaan jonkinlaista omaa vaihtoehtoaan Zapierille. Itse olisin kyllä vain toivonut vain sekä Zapier- että Integromat-liitännät. Muuta ei olisi tarvittu. En ymmärrä, mitä järkeä on vieläkin sooloilla ja harata ilmiselvää trendiä vastaan. Yritys menetti luultavasti aika monta asiakasta jo muutenkin.

Joka tapauksessa FileMaker jäi vuosiksi nököttämään eristyksiin. Kun jatkosta ei ollut mitään havaintoa, en lopulta uskaltanut rakentaa crm-sovellustani tuotantokäyttöön saakka. Tosin suunnitelmani saattoi perustua epärealistisiin illuusioihin joka tapauksessa.

Luultavasti tuhannet crm-ohjelmistot saavat alkunsa juuri niin, että projekti vaikuttaa pettävän yksinkertaiselta etukäteen. Otetaan vain pari koodaria, relaatiokanta ja turataan siihen muutamia lomakkeita ja listanäkymiä päälle. Niinpä markkina on täynnä kömpelöitä, puolivillaisia crm-sovellusten klooneja, joista on vaikea keksiä ensimmäistäkään kekseliästä ominaisuutta.

CRM 12: Ninox

Ninox on saksalainen, Berliinissä vuonna 2013 perustettu ohjelmistotalo. Sen tuote on hiukan kuin FileMaker uudestaan koodattuna.

Ninox on lupaava sovellus, joka on kaiken kukkuraksi kilpailijaansa verrattuna naurettavan edullinen. Se toimii sekä työasemissa, mobiililaitteissa että pilvessä. Toisin kuin FileMaker, se on helppo integroida muihin järjestelmiin Zapierin avulla.

Hakutulos ei jätä epäselväksi, kenen kilpailijaksi Ninox asemoi itsensä. Sen mainos putkahtaa aina näkyviin, kun haen mitään FileMakeriin liittyvää.
Hakutulos ei jätä epäselväksi, kenen kilpailijaksi Ninox asemoi itsensä. Sen mainos putkahtaa aina näkyviin, kun haen mitään FileMakeriin liittyvää.

Jostain syystä en kuitenkaan ole koskaan oikein päässyt sinuksi Ninoxin kanssa. Osin se johtuu siitä, että firma on ällistyttävän huono dokumentoimaan sovellustaan.

Viesti tuntuu olevan vuodesta toiseen se, että ”jos haluat tietää Ninoxista jotain pintaa syvemmältä, tule seuraamaan joka viikko toistuvia webinaarejamme”.

Mielestäni tuo kuulostaa vain firman kehittäjien tavalta vältellä ikäviä käyttöohjesulkeisia.

Samaan aikaan on helppo nähdä Ninox-tukeen tulevista kysymyksistä, että uusi innokas käyttäjä toisensa jälkeen yrittää selvittää vaikkapa sitä, miten sellainen perusasia kuin many-to-many-tietokantarelaatio kannattaisi toteuttaa. Se ei näytä Ninoxin porukkaa hetkauttavan.

Ninoxilla on kyllä tarjolla muutamia alkeellisia demosovelluksia, mutta niillä ei pitkälle pötkitä.

Jos Claris FileMaker pitäisi suunnitella nollasta uudelleen, siitä saattaisi tulla Ninoxin kaltainen sovellus. Ninoxilaisten pitäisi nyt vain hetkeksi malttaa keskittyä siihen, että se tuottaisi uusille asiakkaille kunnolliset mallisovellukset – yksi niistä olisi tietenkin crm-järjestelmä.
Jos Claris FileMaker pitäisi suunnitella nollasta uudelleen, siitä saattaisi tulla Ninoxin kaltainen sovellus. Ninoxilaisten pitäisi nyt vain hetkeksi malttaa keskittyä siihen, että se tuottaisi uusille asiakkaille kunnolliset käsikirjat ja mallisovellukset. Yksi tarpeellisista esimerkeistä olisi tietenkin crm-järjestelmä.

Vaikka firman taustalla on pääomasijoittaja, jotenkin tuntuu, että olisi riski panostaa Ninoxin opiskeluun. Se olisi kuitenkin tarpeen, jotta crm-sovelluksensa uskaltaisi rakentaa Ninoxin varaan.

CRM 13: Airtable

Airtable kuuluu kyllä jälleen nerokkaiden oivallusten sarjaan. Sen vetovoima perustuu siihen, että sovellus vaikuttaa ensi näkemältä taulukkolaskennalta. Todellisuudessa Airtable on monin tavoin fiksu tietokantasovellus. Taviskin osaa rakentaa sen avulla yksinkertaisia sovelluksia hetkessä.

Airtable on piristävän erilainen tietokantasovellus. Sen avulla yksinkertainen crm-järjestemä syntyy hetkessä ilman, että käyttäjän tarvitsee ymmärtää relaatiokantojen sielunelämästä mitään.
Airtable on piristävän erilainen tietokantasovellus. Sen avulla yksinkertainen crm-järjestemä syntyy hetkessä ilman, että käyttäjän tarvitsee ymmärtää relaatiokantojen sielunelämästä mitään.

Toisaalta Airtable on kuin FileMakerin vastakohta, koska se on alun perinkin pilvessä pyörivä, helposti tuhanteen suuntaan integroituva sovellus.

Olen säilönyt esimerkiksi webinaarien osallistujalistoja Airtable-tauluihin. Nettilomakkeilta on helppo siirtää ilmoittautuneiden tiedot automaattisesti Zapierin avulla Airtable-kantaan.

Myöhemmin rakensin Airtablen avulla myyntiputkeni seurannan ja tulostin jopa pdf-muotoiset tarjoukset suoraan sen avulla. Pidin yllä myös asiakastietojani ja Pölli tästä -blogini tilaajarekisteriä.

Lopulta kävi niin, että myös Airtablen rajat tuntuivat tulevan vastaan.

En voi tietenkään tietää, millaisia suunnitelmia putiikin arkkitehdeillä mahtaa olla. Mutta jotkin sovelluksen ominaisuudet eivät tuntuneet etenevän piiruakaan, vaikka käyttäjiltä tuli jatkuvasti palautetta samoista asioista.

Yksi esimerkki tästä on Kanban-näkymän taulut. Käyttäjän täytyy olla todella puusilmä, jos niiden arvokasta näyttötilaa haaskaava visuaalinen ilme ei häntä yhtään häiritse. Asian korjaaminen ei kerta kaikkiaan olisi kovin mutkikasta.

Toinen esimerkki raivostuttavasta rajoituksesta on Airtablen lomakkeiden tai dokumenttien suunnitteluun tarkoitettu laajennus. Kun yhden lomakkeen tiedot ovat siististi paikoillaan, olisi tietysti hauskaa, jos dokumentin voisi monistaa seuraavan lomakkeen pohjaksi.

Mutta eipä onnistu. Yksinkertainen kloonauskomento puuttuu vuodesta toiseen. Olisi siis kasattava seuraava dokumentti nollasta, vaikka siinä olisi 90 prosenttisesti sama sisältö edellisen kanssa.

CRM 14: Zenkit

Myönnän, että nyt häröilen jo todella kauas siitä, mitä crm-järjestelmä useimpien mielestä tarkoittaa. Mutta käytin Zenkit-nimistä pilvisovellusta nimenomaan sen vuoksi, että sen avulla on erittäin helppo räätälöidä visuaalisesti tyylikkäitä kanban-tauluja ja -näkymiä. Myönnän, että olen tässä(kin) naurettava nipottaja.

Zenkit on monessa mielessä viehättävä tietokantasovellus. Sekään ei ole mikään crm-järjestelmä, mutta yksinkertaisen sovelluksen sillä kyllä pystyy rakentamaan. Olipa juuri tässä kuvassa näkyvästä ilmeestä mitä mieltä hyvänsä, Zenkitin suunnittelijoilla on selvästi enemmän visuaalista tajua kuin useimmilla sen kilpailijoilla.
Zenkit on monessa mielessä viehättävä tietokantasovellus. Sekään ei ole mikään crm-järjestelmä, mutta yksinkertaisen sovelluksen sillä kyllä pystyy rakentamaan. Olipa juuri tässä kuvassa näkyvästä ilmeestä mitä mieltä hyvänsä, Zenkitin suunnittelijoilla on selvästi enemmän visuaalista tajua kuin useimmilla sen kilpailijoilla.

Zenkitin kanban-näkymät ovat myös älykkäämpiä kuin vaikkapa Airtablessa tai Ninoxissa, joissa kummassakaan ei saa kanban-kaistan korteista määrä- tai summa-typpisiä koonteja näkyviin.

Se olisi kuitenkin asia, joka on aika oleellinen, jos kanban-näkymän avulla on tarkoitus seurata vaikkapa eri vaiheissa nököttävien myyntiprojektien laskutusennustetta. Asia on ollut alusta saakka itsestäänselvyys esimerkiksi Pipedrivessa.

Zenkitissä summatkin siis onnistuvat, kuten moni muukin asia.

Mutta sovellus on entistä selvemmin kehittymässä projektien ja tehtävien seurantaan. Trellon kilpailijaksi se ehkä on alun perin tarkoitettukin. Se ei ehkä koskaan taivu moniin crm-järjestelmässä tarpeellisiin asioihin.

Mutta kuten todettu, Zenkit on jo ilmeeltään kymmenen vuotta Trellon tai Ninoxin edellä. Lisäksi senkin taustalla pyörii lupaavan oloinen, helposti muokattava tietokanta, josta saattaa vielä kehittyä vuosien mittaan jotain kiinnostavaa.

Zenkitistä huokuu paikoittain ehkä jotain vastaavaa kekseliäisyyttä, joka teki Highrise-käyttäjistä aikoinaan niin uskollisia.

CRM 15: HubSpot

Alamme lähestyä nykyhetkeä. Nakkiputkani kaikkien aikojen järein crm-järjestelmä on HubSpot. Otin sen tuotantokäyttöön alkuvuodesta 2020. Se olikin melkoinen loikka.

Hinta oli suolaisin, jota olen koskaan ohjelmistosta maksanut. Pelkästään ensimmäisen vuoden lisenssien kustannukset nousivat kymmeneentuhanteen euroon.

Hankintaan vaikutti merkittävästi se, että taitavaksi tietämäni Sissy Oy:n Ilari Pousi sattuu olemaan HubSpot-asiantuntija. Hän on yksi HubSpotin paikallisista edustajista ja etevä markkinoinnin suunnittelija.

Ilman Ilaria en olisi uskaltanut lähteä HubSpotin kelkkaan.

Sovimme samalla Pölli tästä -blogin perinpohjaisesta ulkonäkö-, käytettävyys- ja SEO-rempasta, jonka kustannus oli vielä selvästi HubSpot-veloituksia suurempi. Tuskin se silti oli Ilarin mittapuun mukaan mikään rahakas keikka. Toisaalta sain kyllä jokaiselle hänen veloittamalleen eurolle erinomaisen vastineen.

HubSpotista on olemassa sekä ilmainen crm-versio että sen kaveriksi erilaisia maksullisia moduuleja. Lisäksi firma perii lisähintaa aina, kun tietokantaan säilöttävien kontaktien määrä kasvaa tuhannella (paitsi jos käytössä on ilmaisversio).

HubSpot on hyvin monipuolinen, mutta myös kallis crm-järjestelmä. Sovelluksesta on tarjolla myös ilmainen karsittu versio, joka sekin on aivan käyttökelpoinen. Sen kapasiteetti ei lopu ihan helposti kesken, sillä tilaa on maksutta tarjolla miljoonan kontaktin verran.
HubSpot on hyvin monipuolinen, mutta myös kallis crm-järjestelmä. Sovelluksesta on tarjolla myös ilmainen karsittu versio, joka sekin on aivan käyttökelpoinen. Sen kapasiteetti ei lopu ihan helposti kesken, sillä tilaa on maksutta tarjolla miljoonan kontaktin verran.

Suurin osa kustannuksestani syntyi Marketing Hub Professional -lisäosasta, jonka mukana tulevat markkinoinnin automaatioon liittyvät toiminnot ja monenlaista muuta.

Perustelin investointia itselleni niin, että se maksaisi itsensä takaisin, jos saisin automaation avulla kaupaksi edes kaksi Noste-suolakaivos-projektia enemmän kuin muuten.

Ikävä kyllä HubSpotin markkinointiautomaatiota ei voi ostaa kuin aina vuodeksi kerrallaan. Tammikuun lopussa ensimmäinen vuoden sopimusjakso oli tulossa täyteen. Kaiken kukkuraksi vuositaksa olisi noussut parilla tonnilla. Piti siis päättää, sitoutuisinko taas vuodeksi.

Projekteja meni kyllä etenkin syksyllä kaupaksi poikkeuksellisen paljon. Mutta ikävä kyllä en pystynyt päättelemään, että nimenomaan HubSpot olisi johtanyt yhteenkään projektitilaukseen.

Toki arviota vaikeutti sekin, etten lopulta ehtinyt (lue: viitsinyt) ottaa läheskään kaikkea HubSpotista irti. Etenkin syksyn aikana riitti niin paljon laskutettavaa työtä, ettei virta kerta kaikkiaan riittänyt enempään.

Joka tapauksessa tuijotin peiliin ja mietin, että mitä järkeä on ostaa kallis crm-järjestelmä, jos en kuitenkaan hyödynnä sitä täysmääräisesti.

Työkuorman aaltoilu lienee tuttua jokaiselle yksinyrittäjälle.

Välillä on hiljaista kuin demaripoliitikon korvien välissä. Toisinaan taas tilauksia vyöryy ovista ja ikkunoista niin, että pankin holvista täytyy anoa lisätilaa rahasäkkejä varten.

Niinpä kun jatkotilauksesta olisi pitänyt päättää tammikuun lopussa, vedin heittoistuimesta ja katkaisin sopimuksen.

Ajattelin, ettei HubSpot lopulta tarjonnut mitään sellaista, mitä en tarvittaessa löytäisi kymmenesosahintaan sen lukemattomilta kilpailijoilta.

Peruutin tylysti ilmaisversion käyttäjäksi. Hoidan sähköpostimarkkinoinnin toistaiseksi Mailchimpin avulla, kuten tein jo ennen HubSpotia.

CRM 15,5: Copper uudelleen

Palasin viikko sitten myös Copperin asiakkaaksi. Kuten aiemmin totesin, se on mukavan tiukasti pultattu kiinni Googlen sähköpostiin ja muihin G Suite -sovelluksiin.

Käytän Copperia toistaiseksi yhteistyössä HubSpotin ilmaisversion ja Mailchimpin kanssa. Mutta luulen, että se on vain väliaikainen ratkaisu. Jos luit tänne saakka, tämä ei liene enää mikään yllätys.

CRM 16 saattaa olla jo kiikarissa

Olen testannut alkuvuoden aikana hartaasti yli puolta tusinaa crm-sovellusta. Luulenkin, että vertailun voittaja alkaa olla selvillä. Siitä raportoin lähiaikoina erikseen.

Potilashistoriani perusteella lienee selvää, että kärsin ainakin puuhasteluharhasta, kroonisesta tyytymättömyydestä, pakkoneuroosista ja sitoutumiskammosta. Toki täydellinen crm-järjestelmä on päiväunta. Joka tapauksessa sen jahtaamisesta on tullut vuosien mittaan myös (aika kallis) harrastus.

4 kommenttia

    1. Kiitos Ossi rohkaisevasta palautteesta!

      Tämä nyt oli kuitenkin vain menneisyyttä ja historian havinaa suurimmaksi osaksi. Seuraavissa kirjoituksissa keskityn sovelluksiin, jotka ovat enimmäkseen muita kuin nyt käsittelemäni.

  1. Olen kahlannut läpi noin 2/3 tuosta määrästä. Osin eri järjestelmiä kylläkin. Nyt käytössä ns. kolmannen sukupolven järjestelmä nimeltään Activecampaign. Toistaiseksi kaikista kahlatuista paras. Henkinen etsintä tosin tuskin koskaan loppuu…

    1. Moni on minullekin suositellut ActiveCampaign-vaihtoehtoa. Testasin sitä tässä alkuvuodesta, kirjoitan kokemuksestani myöhemmin hiukan lisää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Älykoti kannattaa tuotteistaa, vaikka se onkin aina räätälöitävä
Jari Parantainen

Älykoti kannattaa tuotteistaa, vaikka se onkin aina räätälöitävä

Älykoti saattaa sisältää jopa miljoonan arvosta tekniikkaa, jota älyttömän talon tai asunnon hintaan ei vielä kuulu. Mutkikas kokonaisuus on räätälöitävä aina asiakaskohtaisesti. Silti myös älykotiprojektin tuotteistaminen on täysin mahdollista.

Ylävirran avainnus (upstream key) tarkoittaa käytännössö avainnusta, joka vaikuttaa mikserin kuvalähteisiin. Vastaavasti alavirran avainnus (downstream key) vaikuttaa mikserin lähtöihin.
Jari Parantainen

Blackmagic unohti tärkeän hampurilaisen ATEM-ohjeistaan

Blackmagicin insinöörejä vaivaa tiedon taakka. Edes meille taviksille tarkoitetun ATEM Mini -videomikserin käsikirja ei kerro, missä järjestyksessä rakkine käsittelee videokuvan päälle tulevia avainnuskerroksia.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.