Ylävirran avainnus (upstream key) tarkoittaa käytännössö avainnusta, joka vaikuttaa mikserin kuvalähteisiin. Vastaavasti alavirran avainnus (downstream key) vaikuttaa mikserin lähtöihin.

Blackmagic unohti tärkeän hampurilaisen ATEM-ohjeistaan

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected]tasta.fi ✆ 050 5229 529

Blackmagic ATEM -videomikseri on näppärä laite. Mutta valmistajan insinöörejä vaivaa tiedon taakka. Olipa mikseri pieni ATEM Mini -kuluttajahärpäke tai järeä ammattilaislaite, sen käsikirja ei kerro, missä järjestyksessä rakkine käsittelee videokuvan päälle tulevia avainnuskerroksia. Lisäksi sivuilla vilisee täysin epäloogisielta vaikuttavia termejä, kuten upstream key tai downstream key.

Kun tilasin ensimmäisen Blackmagic ATEM -videomikserini vuonna 2016, en ymmärtänyt videotekniikasta hölkäsen pöläystä. Ajattelin itsevarmasti, että eiköhän se ole vain laite muiden joukossa. Käsikirja kouraan vain ja menoksi.

Huomasin pian, että Blackmagic Design saattaa kyllä valmistaa edullisia ja fiksuja laitteita. Mutta sen mukana tullut näyttävä ja tuhti käyttöohje sisälsi monin paikoin merkillistä huttua. Vaikka sitä kuinka tavasin, en tullut hullua hurskaammaksi.

Blackmagicin insinöörit kärsivät tiedon taakasta.

He ovat tietysti taustoiltaan videotuotannon ammattilaisia. Alan perusjutut ovat tietenkin näille laite- ja ohjelmistosuunnittelijoille itsestäänselvyyksiä. Siksi he eivät enää osaa kertoa meille taviksille ja maallikoille, miten heidän laitteitaan kannattaisi käyttää.

Miksi kirjoitan tästä? Miksi videotekniikan pitäisi kiinnostaa sinua? No sen takia, ettei etätyöstä tule hevon humppaa niin kauan, kun kaikki tunaroivat surkeilla vehkeillä jossain pimeässä saunan peräkammarissa. Usko tai älä, mutta jossain vaiheessa tarvitset studion kotitoimistollesi joka tapauksessa, jos aiot hoitaa hommasi ammattimaisesti. Tästä ei-teknisestä koulutuksestani saat eväät perusasioihin: Etämyyjäksi vai eläkkeelle?

Aikoinaan Nokia kärsi samasta ongelmasta. Puhelinten käsikirjat olivat legendaarisen paskoja.

Siirryinkin iPhone-käyttäjäksi vuonna 2008, kun en enää hoksannut, miten uusimmalla nokialaisellani E71:llä voisi soittaa puhelun.

Toistan: En osannut soittaa puhelimellani. Olin kuitenkin käyttänyt Nokian kapuloita siihen mennessä 19 vuotta.

En sitä tietoa muutaman minuutin selaamisella löytänyt myöskään tuliterän puhelimeni käsikirjasta. Se oli ohjeen kirjoittajalle selvästi liian ilmeinen asia.

Ostin Nokia E71:n vuonna 2008. Loputtomiin valikoihin perustuva käyttöliittymä oli ajautunut siinä vaiheessa umpikujaan. En enää osannut soittaa puhelimella, saati että olisin jaksanut etsiä sen surkean sekavan käsikirjan uumenista joitain näppäinoikoteitä.
Ostin Nokia E71:n vuonna 2008. Loputtomiin valikoihin perustuva käyttöliittymä oli ajautunut siinä vaiheessa umpikujaan. En enää osannut soittaa puhelimella, saati että olisin jaksanut etsiä sen surkean sekavan käsikirjan uumenista joitain näppäinoikoteitä. Poltin päreeni ja laitoin laitteen kiertoon saman tien. Tilasin tilalle iPhone 3G:n, joka oli juuri silloin tullut Suomessa myyntiin.

Kuten aiemmin kirjoitin, Blackmagic ATEM Mini -videomikseri (tai mikä tahansa videomikseri yleensäkin) on tarkoitettu nimenomaan siihen, että sen avulla on mahdollista lisätä kameralta tulevan videokuvan päälle erilaisia muita kuvakerroksia.

Käytännössä ne ovat esimerkiksi kanavatunnuksia tai logoja, esiintyjien nimiä, valokuvia, tekstityksiä, esitysmateriaalia tai animaatioita. Se voi olla myös joko nauhoitettua tai suoraa videokuvaa omassa ikkunassaan.

Kun tämä kuvien kerrostaminen on videomikserin perushomma, siksi onkin ällistyttävää, miten surkeasti Blackmagic-käsikirjat käsittelevät asiaa. Lisäksi sivuilla vilisee hämäriä käsitteitä, kuten ylävirran avainnus (upstream key) ja alavirran avainnus (downstream key).

Mitä ihmettä tarkoittaa ylävirta tai alavirta? Entä mihin tässä mitään avaimia tarvitaan?

Ehkä puutteet voisi hyväksyä, jos asiakaskuntana olisi vain tv-tuotannon ammattilaisia. Mutta Blackmagic on kasvanut kuin pullataikina juuri siksi, että se on tuonut edullista videotekniikkaa uusille asiakasryhmille.

Edullisuus on tietysti suhteellista. Mutta tosiasia on, että nyt kuka tahansa voi ostaa muutamalla tonnilla sellaisen kuvauskaluston, josta olisi joutunut maksamaan jopa satojatuhansia euroja vielä kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten.

Vaikka etenkin pienet Blackmagic ATEM Mini -sarjan videomikserit ovat selkeästi kuluttajalaitteita, edes niiden käsikirja ei suostu vajoamaan tänne meidän tavisten tasolle.

Mitä tarkoittaa ylävirta (upstream) tai alavirta (downstream)?

Jos töllistelen joen rannalla, vesi valuu kohdalleni ylävirran suunnasta ja jatkaa matkaansa ohitseni alavirtaan. Tämä on vielä aika selkeää, eikö totta?

Mutta ainakin itselleni oli hyvin hankalaa käsittää, että missä tuo tarkkailupisteeni mahtaa sijaita silloin, kun edessäni pöydällä nököttää videomikseri.

Mihin nähden jossain on ylävirta tai alavirta?

TV-studiossa on joskus ammoisina aikoina päädytty siihen, että havaintopiste on videomikserin uumenissa vaaniva miksausyksikkö. Se on siis se osa laitteen elektroniikasta, joka varsinaisesti lisää ja yhdistelee kuvakerroksia toisiinsa.

Ylävirta tarkoittaakin videosignaalia ennen tuota miksausyksikköä, eli käytännössä mikserin videotuloja. Alavirta taas on mikserin ytimestä matkaansa jatkava videosignaali, joka tulee ulos laitteen videolähdöstä (tai lähdöistä, jos niitä on useita).

Ylävirta (upstream) tarkoittaa käytännössä videomikserin tuloliitäntöjä, joihin kytket kamerat tai muut kuvalähteet. Alavirta taas tarkoittaa mikseriltä lähtevää kuvaa.
Ylävirta (upstream) tarkoittaa käytännössä videomikserin tuloliitäntöjä, joihin kytket kamerat tai muut kuvalähteet. Alavirta taas tarkoittaa mikseriltä lähtevää kuvaa. Kukin mikserisi Upstream key lisää kerroksen yhteen kuvalähteeseen kerrallaan. Downstream key sen sijaan lisää kerroksen jo muuten valmiiksi miksattun kuvan päälle, joka on matkalla mikseristä ulos. Se siis näkyy kuvassa aina siitä riippumatta, mitkä videotulot ovat valittuina.

Miksi tällä asialla on mitään merkitystä?

No siksi, että kun alat käyttää videomikserisi ylävirran avainnuksia (eli näpelöit upstream key -painikkeita), silloin voit lisätä kunkin avainnuksen (kuvakerroksen) vain yhteen videotuloon kerrallaan.

Jos käytössäsi on pieni Blackmagic ATEM Mini -sarjan videomikseri, käytössäsi on vain yksi upstream key. Joudut siis päättämään, mihin neljästä mahdollisesta kuvalähteestäsi haluat sen liittää. Järeämmistä mikseristä voi löytyä esimerkiksi 16 kappaletta ylävirtaan vaikuttavia avainnuksia, joista jokaisen voit kytkeä eri kuvalähteeseen (tai useita niistä samaan kuvalähteeseen).

Tästä edelleen seuraa se, että mitä ikinä ylävirran puolella kuvalähteesi päälle lisäätkin, se pysyy pultattuna kiinni juuri tuohon yksittäiseen kameraan tai muuhun kuvalähteeseen.

Avainnuskerros voi toki olla piilossa tai näkyvissä. Se voi myös tulla automaattisesti näkyviin aina, kun valitset mikserin painikkeista kyseisen kameran. Mutta joka tapauksessa se on kytköksissä valitsemaasi kuvalähteeseen.

Jos taas valitset jonkin toisen kuvalähteen, myös tuo ylävirran avainnus katoaa kuvasta siihen liittyvän alkuperäisen videokuvan mukana.

Tästä on hyötyä käytännössä vaikkapa tilanteessa, jossa olet miksaamassa haastattelua. Oletetaan lisäksi, että mikseristäsi löytyy kaksi ylävirran avainnuskerrosta.

  1. Ykköskamera kuvaa juontajaa.
  2. Kakkoskamera kuvaa haastateltavaa vierasta.
  3. Kun valitset kamera ykkösen, sen mukana tulee näkyviin myös tekstiboksi, jossa näkyy juontajan nimi.
  4. Kun taas valitset mikseristäsi kamera kakkosen, silloin kuvan alareunaan ilmestyy vieraan nimi.

Tämä on tyypillinen tapa käyttää ylävirran avainnuksia.

Alavirran avainnus sen sijaan vaikuttaa vain videolähtöön. Videomikserissä voi olla myös useita lähtöjä, mutta selkeyden vuoksi pitäydymme nyt mallissa, jossa niitä on vain yksi.

Käytännössä alavirtaan lisäämäsi kuvakerros näkyy aina päällimmäisenä, valitsitpa mikseristä minkä kuvalähteen tahansa.

Siksi alavirta on erinomainen paikka vaikkapa kanavatunnukselle, jonka pitää näkyä kuvassa koko lähetyksesi ajan.

Upstream key- ja downstream key -kerrosten järjestys

Mutta nyt tulemmekin siihen kaavioon, jota on erittäin vaikea löytää videomiksereiden käsikirjoista.

Mikä on videomikserin kuvakerrosten järjestys? Tässä on kaavio, joka puuttuu tyystin esimerkiksi kaikista Blackmagic Design -videomiksereiden käsikirjoista.
Mikä on videomikserin kuvakerrosten järjestys? Tässä on kaavio hampurilaisesta, joka puuttuu tyystin esimerkiksi kaikista Blackmagic Design -videomiksereiden käsikirjoista. Ei sitä ole helppo löytää netistäkään. Ylimmäisenä leijuva Fade to black -kerros ei ole varsinaisesti kuvakerros, mutta piirsin sen tähän silti. Sen idea on pimentää kuva, tapahtuipa varsinaisissa kuvalähteissä mitä tahansa.

Hampurilaiseni kertoo siis sen, missä järjestyksessä mikserin avainnukset ilmestyvät kuvan päälle.

Esimerkissäni mikserissä on kaksi upstream key -kerrosta ja kaksi downstream -kerrosta. Niiden järjestys on aina tuo sama sama. Alimpana ovat upstream-kerrokset ja niiden yläpuolelle tulevat downstream-kerrokset. Kaiken lisäksi kummankin osaston ykköskerros on aina alimpana.

Kerrosten järjestys tuntuu monen mielestä täysin epäloogiselta. Miksi ihmeessä ylävirta on alimpana ja alavirta ylimpänä?

Meitähän tämä sotku ei enää hämää, koska tiedämme jo, mitä tuo ala- ja ylävirtahöpinä käytännössä tarkoittaa.

  1. Kaavion alimpana kerroksena näkyy kameran kuva. Esiintyjä juttelee tässä tapauksessa vihreän taustan edessä.
  2. Kuvan yläpuolelle sijoittuva Upstream key 1 voi vaihtaa kuvan vihreät osuudet vaikkapa kauniiksi maisemiksi Chroma key -asetuksen avulla.
  3. Seuraavassa kerroksessa on toinen kuvalähde, joka voi olla esimerkiksi PowerPoint- tai Keynote-esitys. Esitys voi peittää esiintyjän taustoineen joko kokoaan tai osittain.
  4. Kolmatta avainnuskerrosta ohjaa Downstream key 1. Se siis kuuluu tässä esimerkissä jo alavirran puolelle. Sen mukana tulevat asiat pysyvät muiden kerrosten päällä siitä riippumatta, mikä kuvalähde on valittuna. Tässä tapauksessa kytkisin kerrokseen esiintyjän nimilaatikon. Se on ihan luontevaa, jos käytössä on vain yksi kamera.
  5. Päällimmäisenä tulee viimeinen varsinainen kuvakerros, eli Downstream 2. Se kelluu kaikkien muiden kuvakerrosten päällä. Käyttäisin sitä kanavatunnuksen näyttämiseen niin, että se nököttää siinä paikoillaan koko lähetyksen alusta loppuun.
  6. Lisäsin pinkan päällimmäiseksi vielä Fade to black -kerroksen. Se on käytännössä pimennystoiminto, joka jyrää yli kaikista muista kuvakerroksista. Sen avulla voit varmistaa, ettei yleisölle menee enää kuvaa (eikä ehkä ääntäkään), vaikka mikä olisi.

Fade to black -painiketta kannattaa painaa lähetyksen lopuksi ennen kuin alat kiroilla ääneen huonosti mennyttä osuuttasi. Toisaalta jos unohdat tuon häivytyspainikkeesi päälle, lähetyksesi on aika tylsä. Siksi Fade to black -painike yleensä vilkuttaa varoitukseksi punaista valoa, kun se on aktivoituna.

Vaikka alavirran kerrokset ovat ylimpänä, se ei tarkoita, että niidenkään olisi pakko roikkua näkyvissä koko ajan. Kyllä miksaaja voi tuoda minkä tahansa kerroksen kuvaan tai piilottaa sen koska tahansa.

Lisäksi kaaviossani näkyy vielä yksi kuvakerroksiin liittyvä käsite, joka on Clean feed. Sekin on asia, joka aiheuttaa jatkuvasti hämminkiä. Mikä ihmeen ”puhdas syöte”? Mihin sitä tarvitaan?

Etenkin järeissä videomiksereissä on useita videolähtöjä, joista osa voi olla juuri clean feed -tyyppisiä. Silloin niiden kautta on mahdollista lähettää – ja varsinkin tallentaa – videokuvaa ilman (ylimpänä sijaitsevia) downstream-kerroksia.

Toisin sanottuna tallenteelle ei silloin tule esimerkiksi kanavatunnuksia tai tekstityksiä mukaan. Se saattaa olla hyödyllistä etenkin, jos tallenteeseen on tarkoitus lisätä kerroksia vasta jälkituotantovaiheessa.

Tosin nythän Blackmagicin kolmas pikkumikseri, eli ATEM Mini ISO osaa tallentaa kaikkien kuvatulojen signaalit erikseen. Niitä voi siis leikata ja yhdistellä jälkikäteen videoeditorilla omina kerroksinaan mielin määrin. Tämä on toisinaan tosi hyödyllinen ominaisuus, jota ei löydy monta kertaa kalliimmista Blackmagic-miksereistä lainkaan.

Lopuksi vielä yksi esimerkki tv-studioiden hämärästä jargonista. Se on usein miksereiden käsikirjoissa pyörivä lower thirds -käsite. Tuo mystinen ”alakolmannes” tarkoittaa tyypillisesti kuvassa muutaman sekunnin viivähtävää esiintyjän ”nimikilpeä”, jossa on usein mainittu hänen nimensä lisäksi mahdollinen titteli ja organisaatio.

PS. Kiitos inspiraatiosta ja tiukasta harjoitusvastuksesta Petteri Järviselle, jonka kanssa keskustelin näistä videotekniikan ihmeistä tässä joitain päiviä sitten.

2 kommenttia

  1. Black Magic on ollut selvästi vahvoilla siltä osin, että kohtuuhintaan tekevät laitteita, jotka tuntuvat toimivan. Jopa siinä määrin, että näitä tulee ammattituotannoissa vastaan. Audio-ihmiselle nämä tuottavat kuitenkin harmaita hiuksia dokumentaation osalta. Esimerkiksi embedderien datalehtiä silmäillessä saa eri videostandardien listaa vierittää monta ruudullista, kun ääniominaisuudet kuitataan ”6,3mm input analog / aes-ebu”. Esimerkiksi analogitulon referenssitasot ovat tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Eli mitä digitaalitasoa vastaa minkäkinlainen jännite. Koeta siinä sitten ammattimaisesti osua oikealle äänitasolle, kun vastaanottava laite ei kerro suoraan mitään signaalitasoista. Noin esimerkiksi.

    1. Kiitos Niko hyvästä huomiosta! Blackmagic-laitteiden audiopuoli on tosiaan ollut minullekin jatkuva päänsärky juuri maitsemastasi syystä. Speksit ovat tosi epämääräiset.

      Olenkin ajatellut, että tässä jonain päivänä mittaan koko siirtoketjun audiotasot signaaligeneraattorin ja oskilloskoopin avulla niin, että saan edes omaan käyttööni jotkin referenssilukemat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Älykoti kannattaa tuotteistaa, vaikka se onkin aina räätälöitävä
Jari Parantainen

Älykoti kannattaa tuotteistaa, vaikka se onkin aina räätälöitävä

Älykoti saattaa sisältää jopa miljoonan arvosta tekniikkaa, jota älyttömän talon tai asunnon hintaan ei vielä kuulu. Mutkikas kokonaisuus on räätälöitävä aina asiakaskohtaisesti. Silti myös älykotiprojektin tuotteistaminen on täysin mahdollista.

CRM-järjestelmä kiikarissa, nyt vuorossa jo seitsemästoista ohjelmisto työurani aikana
Jari Parantainen

CRM-järjestelmä kiikarissa, nyt jo kuudestoista

Helmikuun alussa 2021 maksoin vuosimaksun sovelluksesta, joka lienee viidestoista käyttämäni CRM-järjestelmä. Mutta se on luultavasti vain tilapäinen ratkaisu. Kuudestoista ohjelmisto on jo kiikarissa.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.