Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Jos olisin VR:n johtaja

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

VR on kyllä mielenkiintoinen yritys. Tuore toimitusjohtaja Mikael Aro vaikuttaa yllättävän hampaattomalta selittelijältä.

En nyt ala vatvoa yhtään sitä, miten junat saataisiin kulkemaan ajoissa. Se lienee savotta, johon vaikuttaa miljoona isoa ja pientä asiaa.

Mutta silmääni pistää tärkeä yksityiskohta, joka olisi korjattavissa saman tien – jos vain johtaja niin määräisi.

Aamun HS (21.2.2010) kirjoittaa, mitä VR:n viestintäjohtaja Hanna von Wendt on mieltä asiakkaille tarjottavista hyvityksistä. Hänen mukaansa junahenkilökunta on koulutettu tarjoamaan matkustajille ateria- ja kahvilippuja.

Mutta sitten seuraa ällistyttävä osuus. Hyvityksiä ei jostain syystä tarjota pyytämättä:

”Ei kaikkea anneta suoraan. Eihän lentoliikenteessäkään aterialippuja noin vain jaeta.”

Lisäksi yhtiön edustajat kertovat joka käänteessä, että petetyt matkustajat saattavat saada korvausta ”hakemusta vastaan”.

Vain todella tsaarinaikaisen laitoksen johdosta voi löytyä vastaavaa asennetta.

Palvelutarjoaja hyvittää ilmiselvätkin törppöilynsä vain, jos asiakas kehtaa, osaa tai jaksaa sitä anoa!

Jotenkin saattaisin ymmärtää nuivan saiturilinjan, jos firma olisi konkurssikypsä. Mutta kun se on rikas.

Omavaraisuusaste on peräti 83 prosenttia. Kassassa nököttää joutilaana voitonjakokelpoisia varoja yli 210 miljoonaa euroa.

Tässä pari käytännön esimerkkiä, miten asioita hoitavat aidosti asiakaspalveluun panostavat yritykset.

1. Ravintola Teatteri pari viikkoa sitten

Pariskunta on tilannut ruokansa ja juttelee niitä näitä. Yhtäkkiä tarjoilija tulee pyytämään anteeksi, että pääruoat viipyvät. Hän kysyy, maistuisiko hummerikeitto hyvitykseksi tässä odotellessa.

Ruokailijat saavat ällistyksekseen ylimääräiset annokset eteensä saman tien.

Näin kävi siis ennen kuin kummankaan mielessä ehti edes käväistä ajatus, että sapuska saattaisi olla myöhässä.

2. Stockmann-tavaratalo pari päivää sitten

Nainen menee kysymään, ovatko hänelle tilatut pukineet mahtaneet jo saapua. Käy ilmi, että ne ovat tulleet jo ajat sitten, mutta kukaan ei ilmeisesti ole muistanut ilmoittaa asiasta.

Myyjä iskee asiakkaansa kouraan kaksi viiden euron kahvilippua hyvitykseksi mieliharmista, jota ostaja ei ollut edes ehtinyt vielä itselleen kehittää.

Jokaiselle vähänkin ajattelevalle ihmiselle on selvää, että vahinko kannattaisi hyvittää oma-aloitteisesti jo ennen kuin asiakas on edes huomannut ongelmaa. Sillä tavoin rakennetaan elämänmittaisia asiakassuhteita.

Jos olisin itse VR:n johtaja, määräisin tästä päivästä alkaen hyvityksen jokaiselle kärsineelle siitä riippumatta, onko tämä ehtinyt sitä edes valittaa. Se olisi vähintä, mitä voisin tehdä. Eikä tähän tarvittaisi kuin päätös.

Asiakaspalvelijan aloite on kymmenen kertaa tehokkaampi kuin reaktio.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

31 kommenttia

  1. Ajoissa hyvittäessä tulee vielä se etu, että se on todella edullista. Varsinkin silloin kun jaetaan vaikka lahjakortteja niinkuin tässä stocmannin tapauksessa. ”Nettokärsimyshän” on paljon vähemmän kuin 10€, ja jos se asiakas ostaa pullan ilmaisen kahvin kaveriksi, niin ollan jo plussalla.

    1. Jiikoo, kiitos mainiosta näkökulmastasi!

      Näinhän se on, että todellinen johtaja miettisi, miten reklamaatiot käännetään lisäkaupaksi. Mainitsemasi kahvilamyynti on siitä oiva esimerkki.

      Koko ikänsä kauppakeskusten ja tavaratalojen asiakkaiden käytöstä tutkinut Paco Underhill on usein kertonut siitä, miten ostosten keskikoko kasvaa suorassa suhteessa siihen, miten kauan asiakas viipyy kaupassa. Kahvittelulla on todennäköisesti vaikutusta myös tähän.

      Sen sijaan, että ostaja ampaisisi pottuuntuneena ovesta ulos, hän jääkin tyytyväisenä (ja lisäksi kofeiinista piristyneenä) kuluttamaan rahojaan edelleen.

      1. Jep. Myös ikea on oivaltanut sen kuinka tärkeää on saada asiakas viipymään paikan päällä 😉

        Ja tosiaan ajoissa annettu lahjus voi vielä olla hyvinkin pieni, mutta suuren mielipahan hyvittämiseen tarvitaankin sitten jo suuremman kaliperin nuoleskelua.

  2. Hienoa Jari!
    Jälleen loistavasti osuva kirjoitus, joka olisi varmasti ollut yrityksiä ja tilanteita muuttaen ajankohtainen kymmenen vuotta sitten ja on, ikävä kyllä, ajankohtainen kymmenen vuoden kuluttuakin.

    Miksi me asiakaspalvelijat emme opi?

    Jos tahdot viedä asian vielä pidemmälle (-> tavoitteena tietenkin muutos), niin odota pari päivää, että saat blogiviestiin nasevia vastauksia ja lähetä sitten henkilökohtainen viesti Mikael Arolle kertoen, että sinulla on ehdotus liiketoiminnan kehittämisestä ja linkki blogiin. Ja omien oppiesi mukaisesti tietenkin käsinkirjoitettuna kirjeenä/korttina.

    Jos VR:n TJ on yhtään hommiensa tasalla, saat varmastikin vuoden ilmaiset junaliput itsellesi. Ilmaisia junamatkoja ja vastaavia palkintoja jaetaan kyllä nettikilpailuissa, mutta uskaltaakohan niitä antaa vastineeksi palautteesta, joka todella voi kehittää yritystä oikeaan suuntaan:)

    1. Esa, kiitos ehdotuksestasi!

      Luulen vain, ettei tämä asia ole tiedon puutteesta kiinni. Kyse on taas kerran johtamisongelmasta. Siitä kaikki yritysten ongelmat aina lopulta johtuvat.

      Esimerkki: VR on selitellyt ainakin kymmenen vuotta sitä, että myöhästelyistä tiedottaminen tökkii mm. teknisten syiden vuoksi.

      Kuinkahan monta vuotta siihen kuluu, että näin yksinkertainen asia alkaisi ratketa?

      Yksi ongelma liittynee insinööriajatteluun. Kuka on alun perin päättänyt, että tiedotusongelma on tekninen lainkaan?

      Montako kertaa asia olisi hoitunut sillä, että muutama työntekijä olisi kiertänyt asemalaitureita ja kertonut, mikä on tilanne? Konsernissa on yli 12 tuhatta työntekijää. Luulisi niistä muutamia irtoavan tarvittaessa tiedottamaan tärkeistä asioista asiakkailleen, oli tekniikka mitä sontaa tahansa.

      Entä montako kertaa itse herra toimitusjohtaja (tai yksikään hänen edeltäjistään) on vaivautunut edes Helsingin pääasemalle lepyttelemään ihmisiä? Riihimäestä tai Tampereesta puhumattakaan. Ei ole herraporrasta tainnut palkanmaksajiensa parissa juuri näkyä. Silti suomalaisista johtajista jaksetaan aina höpistä, miten he johtavat joukkojaan etulinjassa omalla esimerkillään.

  3. Näin tämän ohjelman ja kieltämättä tuo sama nuivuus jäi kyllä mieleeni. Asiakaspalvelupäällikön kommenteista sai sen kuvan, että EMME TODELLAKAAN korvaa mistään mitään, ellei sitä osaa pyytää ja EMME TODELLAKAAN kuuluta myöhästyneissä junissa, että teillä kaikilla on oikeus korvaukseen.
    Itselle jäi ohjelman jälkeen sellainen kuva, että VR yrittää kaikin tavoin pimittää tiedon matkustajan oikeuksista ja tällä tavoin säästää rahaa, koska matkustajat eivät tiedä olevansa oikeutettuja korvauksiin.

    1. Waltteri, kiitos kommentistasi!

      Pimittäminen on sikälikin outoa, että asiakaspalvelija on aina väistämättä alakynnessä, jos asiakkaalta on jo päre päässyt kärähtämään. Harva asiakaspalvelija osaa parhaimmillaankaan muuta kuin selitellä typeriä, mikä vain pahentaa tilannetta.

      Huonoimmillaan alkaa väittely siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Sitä keskustelua on palveluyrityksen edustajan lähes mahdotonta ”voittaa” kunniallisesti.

      Luulisi tosiaan, että olisi juuri myyjän etu ottaa homma haltuun mahdollisimman varhain.

    2. Vähän tarkennusta:
      Kiireessä ajatus katkesi edellisessä kirjoituksessani. Puhun siis kirjoituksessani viime torstain kuningaskuluttaja-ohjelmasta, jossa VR:n asiakaspalvelupäällikkö Mari Hinkkala antoi tarkoittamani lausunnot.
      Ja sama näyttää olevan laulu muillakin VR:n johtajilla…

  4. Tuo on jännä juttu ettei VR:n toiminta mukaudu keleihin. Korvausten liäski kaikki sellainen pikku juttu hiertää matkustajia kuin esimerkiksi ulkona odottaminen.

    Kuvittelisi, että olis helppo ohjeistaa hommat siten, että asemahallit suljetaan viimeisen junan mentyä eikä suinkaan silloin kun viimeinen juna oleletetaan menevän.

    Ja ennakoivassa korvaamisessa, meillä oli hopparissa tilaus joka hyöhästyi pari viikkoa. Soitin ja taisin hiukan kehuakkin heitä ja lopuksi sieltä tuli korvausksena kamaa yli tilauksen verran. Siitä jäi kyllä positiivinen olo, mutta selityksistä ei. Eli syy ei ole meidän vaan seuraavan puljun joka postittaa. Tuossakin seuranta siitä, että kamat menee ajallaan eteenpäin ja ilmo siitä että myöhästyy olisi helpottanut paljon. Tuskin olisin niin kiukkuisesti soittanut kamojen myöhästymisestä. (meni ohi alkuperäisen aiheen, mutta menköön)

    1. Kari, olet aivan oikeassa!

      Asemahalleista tuli mieleeni VR:n legendaarinen reaktio, kun tsunami iski. Yhtiö hääti avustusten kerääjät Helsingin asemalta siksi, että se oli heidän itse keksimiensä sääntöjen vastaista. VR:n silloisen tiedottajan koleat lausunnot olivat epäempaattisuudessaan jo aivan omaa sarjaansa.

      Ei ole asenne miksikään näköjään muuttunut. Se on mielenkiintoista siksi, ettei tyylin vaihtaminen maksaisi euroakaan.

  5. Kiitos hyvästä postauksesta- Ihmettelen VR:n TJ:n kommentteja: ”Kelit on niin vaikeita, emme osanneet varautua jne”.

    Eikö VR:n pojat ja tytöt osaa katsoa sääennustusta? Kaikki tiesivät jo vuosi sitten, että viikolla 8 on etelän hiihtoloma eli paljon matkustajia. YLEn sää kertoi viikko sitten, että perjantaina ja lauantaina tulee olemaan pakkasta tai jopa tuiskua, mutta VR ei osannut (halunnut) varautua kumpaankaan.

    Toinen kommentti on vielä pakko sanoa: Asemat suljettiin, kun kello löi x riippumatta, onko se järkevää vai ei. Kuulostaa ihan menneen Neuvostoliiton menetelmiltä, keräämme viljan päivänä x oli se valmista tai ei.

    VR väittää että he tekivät kaikkensa, että ihmiset olisivat voineet jäädä asemilla sisälle odottamaan junia. Mielestäni tähän kaikkensa tekemiseen olisi riittänyt yksi puhelinsoitto vartiointiliikkeeseen, jolla jo suljetut ovet olisi saanut auki tai jolla sulkeminen olisi alunperinkin jo estetty.

    VR ei kuitenkaan osannut tai pikemminkin ei halunnut soittaa. Tämä on selkeä johtamisongelma, joka ei korjaannu kuin johtoa vaihtamalla.

  6. Samaan itsekin kiinnitin huomiota. Lehden poimintaotsikko tänään oli: ”Vaadi oikeuksiasi junassa”. Kuulostaa uusinnalta viime vuodelta.

    Silloin nimittäin itse värjöttelin lapsen kanssa Pasilan asemalla odottelemassa hiihtolomajunaa, jonka ovet olivat jäätyneet pakkasten vuoksi. Onneksi tänä vuonna emme lähteneet mihinkään, vaan nautimme oman kodin lämmöstä ja pääkaupunkiseudun laduista. Huomattavasti miellyttävämpää 🙂

    Sama härdelli toistuu taatusti ensi vuonna, jos vain on pakkasta ja lunta. Mikään ei muutu. Asenne vähiten.

  7. Palvelu päättyy Suomessa aina silloin kun ovessa lukee.

    Vajaa kaksi viikkoa sitten ihmettelin asiaa Turun lentoasemalla. Kahvilan oli määrä sulkea luukkunsa lentomme lähtöaikaan ja niin se myös teki.

    Lentomme tosin oli jotain 40 minuuttia myöhässä, joka oli pitkään tiedossa. Kahvilassa oli siis koneellinen väkeä, kun kassa lyötiin ulos.

    Mitä jos myyjä olisi keittänyt ylimääraisen pannun kahvia ja tarjonnut sen lentoa odottaville ihmisille? Kuinkakohan moni olisi kehdannut lipittää vain sen ilmaisen kahvin? Olisikohan samalla pystynyt myymään jotain edes sen 40 minuutin palkkakustannuksen verran?

    1. Sami, olet jälleen niin oikeassa!

      Sen vielä saatan käsittää, ettei jatkuvasta simputuksesta kärsivä palkkaorja halua venyä pätkän vertaa. Mutta kun usein tuollaiseen asenteeseen syyllistyy aivan ehta yrittäjä! Se menee yli kaiken käsityskykyni.

  8. Myötätuntoni VR:lle siitä, että jos tuulee joka suunnasta ja lumi menee kaikkialle, niin siitä voi syntyä jokunen yksittäinen ongelma. Siihen se myötätunto sitten loppuukin, niin hävettävän surkeasti tuo firma roikkuu omassa hirressään tällä hetkellä.

    Viime viikolla Tku-Hki-Tku kesti yhteensä noin 6h, koska kirkas auringonpaiste ja tappava -7°C pakkasaalto oli liikaa. Saman päivän Kauppalehdessä tämä omnipotentti toimitusjohtaja VR:ltä sanoi, että ongelmat korjaantuvat joko lipunhintojen nostolla tai valtion lisätuella.

    (tähän ei mahdu riittävä määrä kirosanoja tuosta lausunnosta, mutta yritetään purkaa sitä hieman)

    a) Lipunhintojen nosto. Turusta pääsee kuusi henkeä Helsinkiin taksilla samalla hinnalla kuin junalla. Kahdelle ihmiselle vuokra-auto on edullisempi ja joustavampi ratkaisu. Yksin matkustavalle oma auto on edullisin. VR on hakannut päänsä seinästä läpi jo vuosia sitten uudistetun hinnoittelunsa kanssa ja sama meno jatkuu. Ainoa, missä VR on muita nopeampi, on inflaation ohittelu.

    b) valtiolta lisää rahaa. VR teki vuonna 2008 voittoa noin 75 miljoonaa euroa. Henkilöliikenteen kate oli yli 15% luokkaa ja ainoana tappiollisena toimintona oli tavarankuljetus. VR toimii oman luokkansa tavarakuljetuksissa täysmonopoliasemassa (rahtaapa 100 tonnia rikkihappoa Lapista Etelä-Suomeen rekassa) ja 350 miljoonan euron bisneksestä VR teki 0,3 miljoonaa euroa tappiota. Haluaisin todella tietää, että onko tuossa kyse typeryydestä vai korruptiosta. Muitakaan vaihtoehtoja en ole keksinyt.

    Oli tapaus mikä hyvänsä, on tuo toimitusjohtajan kommentti tässä valossa, jos mahdollista, vieläkin absurdimpi.

    Kun toimitusjohtajan ajattelumaailma on tuolla tasolla, viestintäjohtajan asenne tuota ja asiakaspalveluhenkilöstön ongelmanratkaisukyky nykytasolla, ei ole ihme, että VR saa lokaa niskaansa. Ja vaikka olen myötätuntoinen ihminen, jokainen lokakilo VR:n niskassa on mielestäni ansaittua.

    Olen nyt talven ajan nauranut eniten sille, että todella haluaisin matkustaa enemmän junalla, mutta VR tekee siitä käytännössä mahdotonta. Mutta samalla olen tyytyväinen, etteivät venäläiset tehneet Rovaniemestä pääkaupunkia 1809. Ajatelkaa, mikä härdelli siitä tulisi, jos oikeasti joka vuosi olisi tammikuussa pakkasta.

  9. Minä olen menossa ensi viikonloppuna Tampereelta Turkuun VR:n tukemaan ja rautatieasemalla pidettävään JunaCon-tapahtumaan, jossa kokoontuvat Suomen juna-aiheisista lautapeleistä kiinnostuneet ihmiset. Arvatkaapa menenkö junalla?

    Menisin, mutta lauantaiaamuna ainoat vaihtoehdot ovat joko matkustaminen pari tuntia tarvetta aikaisemmin tai nelituntinen kierros Helsingin kautta. Toki kyseeseen tulee myös se, että autolla pääsee halvemmalla, mutta sen verran olisin voinut maksaa ekstraa siitä, että voisin lyödä korttia junamatkan ajan sen sijaan että ajaisin autoa.

    Noh, kaikkea ei voi saada, varsinkaan VR:ltä… Kiitoksia Jari hyvästä avauksesta.

  10. Nyt olisi bussifirmojen kenties aika käyttää hyväksi VR:n kusista tilannetta.

    1. No ei niilläkään aina mene hyvin. Käytän pitkillä matkoilla matkahuollon yrityskorttia ja lähes jokaisella uudella kuljettajalla saan kertoa mikä lippiu on kyseessä. Olen jo hiljalleen oppinut kuinka eri rahastuslaitteita käytetään ja osaan väliin neuvoa kuskia aika sujuvasti.

      Mutta kaikella kunnioituksella, Satakunnan Liikenteen ja Kivistön bussit pysyvät hyvin aikataulussa kelistä riippumatta. Mutta ehkä niissä onkin todella ammattitaitoista väkeä ajamassa.

  11. Hyvä kirjoitus taas kerran – ja osuvia kommentteja.

    Koko junakalustoa on varmaan vaikea äkkiä vaihtaa pohjoisiin iloihin sopivaksi, mutta palvelun ja viestinnän saisi ainakin kohtalaiseen kuntoon melko nopeasti. Ne myös liittyvät saumattomasti toisiinsa.

    Kun sinä, Jari, ruodit omassa jutussasi ansiokkaasti palvelupuolta, jos kyllä viestintääkin, niin minä rökitin omassa blogissa nimenomaan viestintää (https://www.alasilta.fi/node/152).

    Päätelmä oli sama: kuin suoraan tsaarinvallan ajalta.

    1. Kiitos, Anja. Sain aamun parhaat naurut tuosta kommentistasi. ”Koko junakalustoa on varmaan vaikea äkkiä vaihtaa pohjoisiin iloihin sopivaksi”

      Tosiaan tuntuu siltä, että VR on ostanut 40°C kesähelteisiin sopivan kaluston, jolloin pieninkin lumisade voi sotkea kaiken. Yritin tosissani miettiä, että mikä muu yhteiskunnallinen rakenne hajoaa täysin käsiin pakkasten takia. Jos Sinnemäen verotuskommentteja ei lasketa, niin VR on tosiaan ainoa taho, joka on talven takia hädässä, jos kilpailussa on mukana kuljetus-, energia-, lämmönjakelu-, jätehuolto-, viemäriverkosto- ja ilmailualat.

      Jotain positiivista sentään: toimitusjohtaja Mikael Aho kavereineen on päättänyt selvittää korvausmahdollisuuksista myös kuukausikortilla matkustaville. Minä jo luulin, ettei VR osaa vetää huonommin. Olin väärässä.

      1. Petri, kiitos hyvästä pointista!

        Luulisi tosiaan, että satavuotinen kokemus pohjoisen oloista olisi paljastanut teknisiä eritysvaatimuksia. Jos lumi estää jarruja toimimasta, ongelma lienee melko merkittävä. Tekninen ratkaisu on varmasti olemassa.

        No miksei sitä ratkaisua ole otettu käyttöön?

        Se johtuu tietenkin kustannuksista. Joku on joskus laskenut, ettei moinen kannata.

        Olisiko maailma muuttunut sitten tuon päätöksen? Halpajarrujen kustannukset kasvavat aivan käsittämättömiin summiin, kun koko firman asiakastyytyväisyys romahtaa.

        Kiviheput saavat hyppiä telkkarissa seuraavat sata vuotta, että imagovahingot tulisivat paikatuiksi.

    2. Anja, olen kanssasi niin samaa mieltä.

      Harva meistä taitaa pillastua huonosta palvelusta sinänsä. Ensimmäistä kiveä on paha mennä paiskomaan, kun munauksia sattuu itse kullekin.

      Käämi kärähtää siinä vaiheessa, kun pönttöilijä ei ymmärrä edes hävetä ala-arvoista suoritustaan. Anteeksipyynnöstä tai hyvityksestä puhumattakaan.

      Palvelutarjoajan umpimielisyys pännii juuri siksi, ettei siihen näytä olevan mitään muuta syytä kuin asenneongelma.

      Surkea tuote + hyvä viestintä on usein parempi paketti kuin hyvä tuote ilman viestintää. Siksi tuotteen laatumielikuvaa olisi tosi helppo parantaa ilman ensimmäistäkään tuotemuutosta. Se olisi pelkästään viestinnällä hoidettavissa.

      1. VR:n kivimiehet saavat tehdä todella paljon töitä, kun firmaa johtavat kivipäät kaivavat kuoppaa koko porukalle.

        Ollaankohan VR:llä vieläkään tajuttu, miten hauska tuo heidän uusin mainoksensa on? Kivimiehet istuvat hangessa, nauttivat olostaan ilman kiirettä ja miettivät, miten epämiellyttävää ruuhka-Suomessa onkaan.
        https://www.youtube.com/watch?v=gSAMgGTqbks

        Ehkä olen nyt avautunut asiasta tarpeeksi. Kiitos Jari ilmaisesta terapiasessiosta.

      2. Jari ja Petri, minä tunsin tänään yllätykseksesi lämmintä myötätuntoa kivimiehiä ja heidän vähän elävämpiä työkavereitaan kohtaan, kun ajoin autolla Helsingin aseman ohi.

        Me tässä sivalletaan sanansäilällä kaikkia, joille tulee tili VR-nimiseltä firmalta. Eihän se ole porukan vika, jos työnantajalla on huono herraonni. Se taas lienee ensisijaisesti yrityksen hallituksen vika.

        VR:n ja monen muunkin talon vakavia viestintäongelmia ei voi paikallistaa yksin viestintäyksikköön.

        Palveluyrityksessä koko porukka pitäisi saada mukaan pitämään asiakkaita ajan tasalla. Mutta milläs pidät, jos johtamiskulttuuri on sama, mikä joskus vuoden 1870 paikkeilla käytiin upouutta rautatietä pitkin Pietarista hakemassa.

        1. Anja, kiitos kommentistasi!

          Emmeköhän kaikki liene kanssasi samaa mieltä siitä, että VR:n ongelmat kumpuavat johtoportaasta. Eikä uusi toimarikaan voi muuttaa vuosia ennen hänen aikaansa hankittua VR:n kalustoa miksikään edes vuodessa tai kahdessa.

          Mutta esimerkiksi hyvityspolitiikan firman johto voisi muuttaa minuuteissa sellaiseksi, että siitä tiedottaminen ei enää kuulostaisi asiakkaiden rienaamiselta.

  12. Mietittiinkin tuossa vaimokkeen kanssa, että miten on mahdollista, että minkään firman viestintäjohtaja toteaa lehdessä että ”ei me noita hyvityksiä ihmisille tarjota, toivottavasti osaavat pyytää, heh heh”… mutta helppoahan se on kun on monopoli.

    Koivulahti totesikin hyvin – ”Jep. Myös ikea on oivaltanut sen kuinka tärkeää on saada asiakas viipymään paikan päällä ;)”. Sen on ilmeisesti oppinut myös VR. Ainakin koettavat saada junamatkat kestämään mahdollisimman kauan…

    Nykyisellään junan käyttöä ei puolla kuin 1) ympäristöseikat, tosin epäilen syntyykö Saimaalle yhtään kuuttia enempää, vaikka kuinka junalla matkustaisi ja 2) ”ajansäästö” mikä tarkoittaa siis sitä, että matka ei ole minuuteissa mitattuna varmasti yhtään nopeampi, mutta sen ajan voi sitten käyttää töiden tekoon / lukemiseen / nukkumiseen.

    Se on tietysti totta mitä tuossa Leikolan videossa todettiin – halvemmaksihan se tulee kun pakkaa pari kaveria samaan autoon. Ja nopeammaksi. Ja samalla voi myhäillä sitä, että eipäs saanut VR rahaa ainakaan sillä kertaa.

    1. Mun kommentti oli kyllä vähän eri asiayhteydessä 😀

      Viipymisen voisi tosiaan kääntää voitoksi. Voin vain kuvitella, että paljonko enemmän myyntiä tulisi, jos se täti niiden ruokakärryjen kanssa kiertäisi myymässä kahvia ja konjakkia useammin kuin kerran junamatkan aikana…. myynti varmaan tuplaantuisi.

  13. Aivan, eilen illalla seitsemän tuntia rautatieasemalla seisseenä täytyy sanoa että se ilmapiiri ei ollut ehkä positiivisin.

    Pumppasin itse näitä ruokalippuja kolme kappaletta (21e) ja pistin myöskin hakemuksen vetämään korvauksista (50% takaisin).. lopuksi vielä piti taksilla ajella oulun rautatieasemalta, kun saapumisaika ei ollutkaan se iltakymmenen vaan neljä yöllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua
Jari Parantainen

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua

Osmo Soininvaara on mielestäni terävä heppu. Seuraan hänen blogiaan tiiviisti, vaikka en aivan aina hänen päättelyketjujaan täysin ymmärräkään. Paljon olen häneltä kuitenkin oppinut. Joulukuussa 2018

Image of camel in desert Wahiba Oman
Jari Parantainen

Jahtaako Porin Jazz väärää kamelia?

Porin Jazzin toimitusjohtajaksi valittu Aki Ruotsala tuntuu uskovan, että homoudesta voi ”parantua”. Niinpä festareiden hallitus reagoi ripeästi eilen. Se hyvästeli toimarinsa, siis ennen kuin tämä

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.