Suomalaiset ovat sitä mieltä, että täällä on tutkittava. Ja tutkittava. Ja tutkittava. Sen sijaan rapakon takana kääritään hihat. Tuotteistaja runttaa tulokset tuotteeksi. Perustutkimus on kiva juttu. Siitä olemme kaikki samaa mieltä. Labrassa syntyy innovaatioita. Sitten tulemme kaikki rikkaiksi, eikö niin?

Paitsi että liian usein Suomessa vain tutkitaan. Se rikastumisvaihe unohtuu kerta toisensa jälkeen.

Otetaan nyt esimerkiksi geenitutkimus. Tuore Tiedebarometri 2010* kertoo, että suomalaiset luottavat tieteeseen. Maaliskuussa syöpään kuollut akateemikko ja geenitutkija Leena Peltonen-Palotie on vastaajien mielestä maamme merkittävin tieteenharjoittaja. No hyvä, meillä on siis maailman huippua edustavia geenitieteilijöitä. Asiat ovat kunnossa. Listataanpa sitten kaikki mieleen tulevat suomalaisen geenitutkimuksen tunnetut välittömät kaupalliset sovellukset:

  1. Öö, eipä tule mitään mieleen.
  2. Totanoin niinku, vieläkään ei tule mieleen yhtään mitään.
  3. Mennään vaikka syömään ja sumpille.

Entä mitä amerikkalainen tekee? Ei hän istu ihmettelmässä peukalo ties missä. Eikä hän keksi tusinoittain tekosyitä, miksi kaikki on liian vaikeaa.

Selittelyn sijaan hän alkaa tietenkin myydä geenitestejä kuluttajille!

Kävin joulun alla viikkopalaverissa pitkäaikaisen asiakkaamme Oy eCraft Ab:n markkinointijohtajan kanssa. Kaikesta kiinnostunut Jörgen Westerling oli tilannut 23andMe-nimiseltä firmalta geenitestin. Siitä innostuneena laitoin saman tien omankin tilaukseni menemään. Kolme päivää myöhemmin ovikello soi. DHL:n kuriiri iski punakeltaisen boksinsa kouraani.

Geenitesti tuli 3 päivässä rapakon takaa kotiovelle.

Geenitesti tuli 3 päivässä rapakon takaa kotiovelle – Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Revin kädet täristen paketin auki. Sisältä löytyi ohjeita ja tavarat sylkinäytettä varten.

Lähetykseen sisältyy näytteenottopaketti ja palautuskuori.

Lähetykseen sisältyy näytteenottopaketti ja palautuskuori – Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Tuotepaketista paljastui näyteenottovarustus ja ohjeita.

Tässä varustus sylkinäytteen keräämiseksi ja pakkaamiseksi.

Tässä varustus sylkinäytteen keräämiseksi ja pakkaamiseksi – Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Tässä lopulta tarvittavat vermeet. Sitten vain rekisteröitymään labran verkkopalveluun ja syljeksimään putkeen.

Amerikkalainen osaa ohjeistaa niin, että tumpelokin onnistuu.

Amerikkalainen osaa ohjeistaa niin, että tumpelokin onnistuu – Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Kun näyte on kunnossa, se pitää pakata palautuskuoreen. Mukana tulevat tarkat ohjeet, miten DHL:n lähete pitää täyttää. Tosin suurin osa tiedoista on printattu siihen jo valmiiksi. Lopuksi vain puhelu kuriirille, joka tulee noukkimaan pussin mukaansa. Paria kuukautta myöhemmin tulokset ilmestyvät henkilökohtaiseen verkkopalveluuni. Sieltä löydän analyysin geneettisistä ominaisuuksistani, kuten alttiuteni jollekin testiin sisältyvästä 93:sta sairaudesta. Otin valokuvat 23andMe:n paketista siksi, että se on hieno esimerkki tuotteistamisesta.

Vain yksi miljoonasta tutkijasta, haaveilijasta, aikojasta, ryhtyjästä ja ihmettelijästä saa koskaan puserretuksi ideaansa näin valmiiksi tuotteeksi.

Mainittakoon muuten sellainen yksityiskohta, että paketissa olivat toimintaohjeet myös suomeksi.

Perustutkimus on turhaa, jos siitä ei synny myytäviä sovelluksia. Se tarkoittaa palveluja tai tuotteita.

* Tiedebarometri 2010 on tutkimus, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Sen teetti Tieteen tiedotus ry. Hupaisaa kyllä, Google ei löydä tuon tiedottamiseen erikoistuneen yhdistyksen verkkosivuja.