Viime viikolla koulutuksen päätteeksi eräs osallistujista kysyi tuhannen taalan kysymyksen: ”Mikä on yleisin syy, joka vie tuotteistusprojektin karille?”
Oikea vastaus on valjennut itsellenikin vasta aivan parin viime vuoden aikana. Olen nähnyt monta sikäli kummallista hanketta, että itse tuotteistusvaihe on onnistunut muikeasti. Mutta laskutus ei ole siitä kohentunut lainkaan.
Tuotteistuksesta maksaneen johtajan näkökulmasta lopputulos on joka tapauksessa surkea. Rahaa paloi, mutta luu jäi kouraan.
Mikä meni siis pieleen?
Vastaus on sisäinen markkinointi. Palvelunsa hienosti tuotteistaneen yrityksen oma väki ei ostanut uutta pakettia. Eivät he siis koskaan sitä kenellekään tarjonneetkaan.
Moni tietää kokemuksesta, että asiakkaille olisi suorastaan helppo myydä. Ainakin, jos sitä vertaa firman omaan porukkaan.
Nurkissa vaanii joukko vastarannankiiskiä. He haluavat itsepintaisesti myydä vain sitä, mitä aina ennenkin.
Käytännössä mitä hienoin uusi palvelu jää hyllyyn pölyttymään. Johtaja päättelee helposti, että vika on itse tuotteistamisessa. Se on selvästi tehoton tapa, kun tulos ei parane pätkän vertaa.
Runsas vuosi sitten uusimme kaikki Huoneistokeskuksen palvelut. Tällä kertaa koko tuotteistusprojekti onnistui hienosti. Syy on selvä.
Tuotteistamiseen meni kaikkiaan pari kuukautta. Mutta sen jälkeen yrityksen johto käytti sisäiseen markkinointiin lähes vuoden.
Aikataulu kertoo, mistä on kysymys. Tuotteistaminen on tosi vikkelää hommaa verrattuna sitä seuraavaan sisäisen markkinoinnin vaiheeseen.
Toki Huoneistokeskuksella oli peräti 370 myyjää (joita myös kiinteistövälittäjiksi kutsutaan). Selvä se, että moisen joukkion muiluttaminen vaatii aikaa ja (sähkö)tupakkia.
Mutta olen huomannut, että sisäistä markkinointia tarvittaisiin jopa Edisteen kokoisessa, muutaman valopään organisaatiossa. Yksikään uusi palvelu ei lähde lentoon itsestään.
Jos tuotteistat kuukauden, varaa uutuuden sisäiseen markkinointiin kuusi kuukautta.
