Vierailin viime viikolla haastattelemassa RAY:n peleistä vastaavia pomoja. Tenttasin heidän näkemyksiään pian ilmestyvää Tuotepäällikön pelastuspakkaus -kirjaani varten.

Paikalla olivat tuotepäällikkö Jarno Friman ja kehityspäällikkö Jari Orkola. Haastateltavani suunnittelivat uutta, Kulta-Jaska-nimistä peliä vuonna 2010. Se oli uudentyyppinen konsepti, jollaisia ulkomailla oli jo otettu tuotantokäyttöön.

RAY päätti testata pelin etukäteen. Se keräsi puoli tusinaa kymmenen hengen ryhmää, jotka koostuivat peliasiakkaista. He saivat kokeilla uutuutta ja kertoa näkemyksistään.

Tulokset olivat ristiriitaisia. Esimerkiksi Kulta-Jaskan hahmo viehätti monia. Mutta kokonaisuus painui selvästi miinukselle. Testiryhmä toisensa jälkeen tuomitsi uuden tuotteen alimpaan manalaan.

Koehenkilöiden kommentit olivat usein tylyjä:

“Ei sovi minulle, en pelaisi tällaista.”

Uutuuteen oli investoitu paljon aikaa ja rahaa. Niinpä se päätettiin – kielteisestä palautteesta huolimatta – viedä varmuuden vuoksi vielä suppeisiin pilottitesteihin aitoon ympäristöön, eli huoltoasemille ja markettien eteisiin.

Jarno Friman kertoo, että Kulta-Jaska osoittautui välittömästi varsinaiseksi hitiksi. Automaatit kävivät kuumana alusta saakka. Ja kun Kulta-Jaskasta tuli hiukan myöhemmin myös nettiversio, pelaajia saattoi rekisteröityä jopa 20 000 käyttäjän päivävauhtia.

Kulta-Jaska onkin ollut kaikkien aikojen suosituin RAY:n monilinjainen automaattipeli. Se on ollut nimensä veroinen meille veronmaksajille. Se tuo noin kolmanneksen kaikista RAY:n on-line-pelien tuotoista.

Mutta mikä sitten meni alun perin pieleen? Miksi testaajien arviot poikkesivat niin rajusti siitä, miten todelliset käyttäjät lopulta reagoivat?

Jari Orkola oli itse seuraamassa testejä. Hänen mielestään näin jälkikäteen on selvää, että kaikkein äänekkäimmät osallistujat jyräsivät hiljaisen enemmistön.

Jos voimakastahtoinen pelaaja sattui moittimaan tuotetta heti aluksi, pian muut alkoivat myötäillä häntä.

Lisäksi RAY:n testaajat törmäsivät usein toistuvaan ilmiöön. Kun asiakkaat ovat tottuneet vanhaan, hyvään tuotteeseen, uusi poikkeava lähestyminen herättää useimmissa muutosvastarintaa. Asiakkaat eivät ole kovin hyviä ennustamaan tulevaa käytöstään.

Frimanin mielestä tapaus osoitti todeksi tuotepäällikön tiedustelutoiminnan nyrkkisäännön: “Kuuntele asiakkaitasi, mutta älä välttämättä usko heitä.”