Kerrankin simppeli tuote Suomesta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Suomalainen insinööri rakastaa liukkaita bittejä ja piukeita piirilevyjä. Hän satsaa kaikki rahansa hienoon tekniikkaan. Mitä mutkikkaampi tekele, sitä syvempään kollegat kumartavat.

Seuraukset tunnemme. Tuotteistaminen tai kaupallistaminen jää torsoksi. Ei ole varaa, koska pätäkkä paloi jo labrassa.

Mutta ei se mitään, ajattelee Ismo Insinööri. Jos tuote on riittävän hyvä, kyllä se edelleen myy itse itsensä!

Amerikkalainen toimii juuri päinvastoin. Hän rajaa tuotteensa teknisen osuuden naurettavan suppeaksi. Suomalainen virkaveli kikattaisi itsensä kuoliaaksi, jos joku ehdottaisi hänelle jotain niin järjetöntä.

Eric Engineer paskat välittää suomalaisten ilakoinnista. Hän säästää tuhdin siivun potista tuotteistajalle, joka käärii simppelin teknisen osuuden houkuttavan selkeäksi paketiksi.

Tiedämme jälleen, mitä tästä seuraa. Rapakon takaa vyöryy hittituote toisensa jälkeen. Kotimainen ”asiantuntija” veisaa joka kerta samaa viisua:

”Tuskin tuo hattara menestyy. Se on teknisesti karmeaa kuraa.”

Kitinä on muuten taas käynnissä. Nyt kohde on Applen julkaisema rannekello. Se on kuulemma aivan susi.

Ehkä Apple Watch on tosiaan torso. Mutta katsotaanpas taas, mihin suuntaan raha virtaa, kun uutuus ehtii kauppaan. Veikkaan, että summat ovat noin ziljoonakertaiset vaikkapa suomalaisten Suunto-kellojen tuottoihin verrattuna.

Tuotteistusottelu_Suomi-USA
Suomalainen insinööri (1) satsaa hienoon tekniikkaan. Sitten hän tuotteistaa, jos ehtii ja jaksaa. Amerikkalainen virkaveli (2) rajaa teknistä osuutta rankasti. Rahaa jää myös tekniikan paketointiin niin, että asiakas tajuaa tuotteen idean heti.

Olinkin pudota pöntöltä, kun törmäsin alkukesästä tuotteeseen nimeltä Bttn.

Tuote on a) todella yksinkertainen, mutta b) supisuomalaisen tiimin idea.

Siis mitä helvettiä?!

Se on vain iso painike. Siinä kaikki. Jo tuotelupauskin poikkeaa mongerruksesta, jota täältä karusta Länsi-Siperiasta yleensä irtoaa:

”Maailman yksinkertaisin internet-käyttöliittymä”

Naputtelin ennakkotilaukseni sisään saman tien. Mieleeni tuli noin kolmetoista tusinaa käyttökohdetta siltä seisomalta. Lisäksi haluan tukea näin mainiota ideaa joka tapauksessa.

Bttn-painikkeen esittelyvideo tiivistää oivasti olennaisen:

Kaikesta näkyy, että kerrankin on maltettu pitää insinöörit kurissa. Jopa tuotteen nimi on minimalismin huippu. Bttn on niin itsestään selvä, että se jää heti mieleen.

Edes painikkeen muotoilu ei ole jäänyt sattuman varaan. Se on Harri Koskisen käsialaa.

En kuvittele, että Bttn olisi teknisesti mitenkään helppo. Jos tuote näyttää yksinkertaiselta, yleensä konepellin alla tapahtuu sitäkin enemmän.

Mutta siinäpä se hittituotteen juju usein piilee, että tuotteistaja ymmärtää piilottaa epäoleelliset yksityiskohdat. Muuten asiakas pelästyy. Hienokin tekniikka jää hyllyyn happanemaan.

Kerrankin suomalaiselta pajalta tupsahti huipputekninen tuote, jonka idean jokainen tajuaa nanosekunnissa.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

34 kommenttia

  1. Tuota teknisestihän on softaa, ja aika monimutkainen läjä vieläpä, mutta se on osattu paketoida painikkeeksi fiksusti.

    Olisi tässä voinut fokusoida tuotetta vieläkin pidemmälle. Käytännössä kuluttajalle voi olla ynseä tajuta, että jos haluaa vaikka kahvinkeittimensä toimimaan nappulan kanssa, pitää ostaa jokin OpenHome -compatible kahvinkeitin jne. Tai jos töissä haluaa nappulan toimivan tuntikirjanpidon kanssa, pitää varmistaa että se toimii oman järjestelmän kanssa ja konfiguroida nappi (toggl-esimerkki).

    Sen sijaan ton lapsen tekstarihomman voisi myydä helposti itsenäisenä pakettina. Siinä ei kovin kummoisia konffailuja tarvita, lähinnä puhelinnumerot pitää syöttää systeemiin.

    Itse olen muuten nähnyt/kuullut tasan kahdenlaisista kodin automaatiojärjestelmistä. Sellaisista, jossa koko järjestelmä on yhdeltä toimittajalta ja integroitu eikä hirveästi kommunikoi muiden toimittajien kanssa (toimii ns. pakasta vedättynä, ja myydään esim. talon mukana). Tai sitten sellaisista jonka ostajana on joku insinööri, joka itse käyttää tuntimääräisesti järjestelmän säätämiseen varmaan yhtä paljon kuin leipätyöhönsä. Oikea massamarkkina-kuluttaja jaksaa harvemmin säätää mitään.

  2. Tekninen laite voi olla käyttäjälle simppeli jos ekosysteemi siellä taustalla on fiksu. Apple sen on on esimerkiksi musiikki- ja sovelluskaupoillaan näyttänyt. Oikeastaan ihmettelyn aiheen pitäisikin olla sen, että miksi tuollaisia standardeja (kuten videon Open home) on niin vähän olemassa tai miksi ne ovat kovin hajanaisia? Tai ehkä se standardien aikakausi on vasta tuloillaan, kun huomio kiinnittyy päätelaitteista toiminnallisuuteen, siihen mitä niillä voi tehdä oikeasti, eikä siihen miltä se näyttää ja tuntuu kädessä.

    1. IFTTT:n ja Zapierin kaltaiset palvelut tulevat hiljaa hiipimällä. Niistä kehittyy ovelan mukautuva ekosysteemi jos jonkinlaiseen käyttöön.

      Esimerkiksi IFTTT on toimittanut Withings-henkilövaakani lukemat sähköpostiini joka aamu jo monta vuotta. Zapier taas siirtää asiakastietoja eri sovellusteni välillä. Eikä ”integraattorin” tarvitse todellakaan olla mikään insinööri.

  3. ”Suomessa on maailman paras insinööriosaaminen” on monta kertaa sanottu. Samoin kuin etenkin ay-väki toisti Microsoftin ja muiden irtisanomisten yhteydessä, että osaavasta työvoimasta yms. luovutaan.

    Näissä uutisissa jäi mietityttämään pari asiaa. Jos suomalainen osaaminen on maailman parasta, miksi yritykset haluavat luopua siitä? Tai jos osaajat ovat oman alansa huippuja, miksi heitä ei palkata ja haluta pitää? Miksi yritys luopuu työvoimasta, joka takaa sen menestymisen (lähi)tulevaisuudessa?

    Ainoat järkevät vastaukset ovat, että Suomessa insinööriosaamisen taso on huonoa tai insinöörit eivät osaa suunnitella tuotteita, joita asiakas haluaa. Suomessa ajatellaan, että huipputuote on sellainen, jonka alansa huippu on suunnitellut äärimmilleen – ei sellainen, joka on kuluttajan mielestä hyvä.

    Joskus tullut oltua luennolla, jossa aiheena oli tuotteistaminen. Mutta koko esityksen aikana ei mainittu kertaakaan ”tuotteet suunnittellaan asiakkaalle, ei teille”. Sen sijaan hokeman ”huipputuote markkinoi itseään” kuulee vartin välein.

    Otitkin jo esiin Applen. Mielestäni tuotteet eivät ole huippuja teknisesti, mutta muotoilu ja markkinointi on jotakin sellaista huippuosaamista, jota kannattaa haalia. Kuinka monta kertaa kuulleet iPhonen omistajan sanovansa ”puhelimeni”? Harvoin. Yleensä sanotaan ”iPhone” tai ”Apple”.

    1. Etenkään iPhonen ensimmäinen versio ei tosiaan ollut täydellinen. Eikä toinen. Eikä kolmas. Eikä kaikesta päätellen tule olemaan kuudes tai seitsemäskään.

      Siksi en paljon korvaani lotkauta, jos joku nyt perustelee, että vaikkapa Apple Watchin ensimmäinen versio on teknisesti surkea. Se on varmaan insinöörejä kiinnostava yksityiskohta. Mutta sillä on hyvin vähän tekemistä tuotteen myyntimenestyksen kanssa.

      1. Minua kyllä epäilyttää Apple Watchissa eniten se, että se on… no, kello. Kuka enää käyttää kelloa? Siis jos ajatellaan nuorisoa, minua vanhemmat ihmiset vielä kyllä käyttävät. Onko kello siis suunniteltu heille vai ajateltu, että yritetään saada nuoretkin sitä käyttämään? Jos jälkimmäistä niin saa nähdä. Ei se täysin mahdotonta ole Applen vetovoiman takia, mutta pikkasen epäilyttää.

        1. Applen perusviesti on aina ollut, että sen käyttäjät ovat erilaisia. Alun perin kyse oli aatteesta, joka hyökkäsi tylsiä – ja vähän tyhmiäkin – IBM PC -käyttäjiä ja muita laumasieluja vastaan.

          Jos siis Apple Watch saa edelleen käyttäjänsä vaikuttamaan erilaiselta, se käy kaupaksi myös nuorille. Se ei ole (vain) kello, vaan signaali käyttäjänsä kapinallisuudesta.

          Miljoonien Apple-käyttäjien erilaisuudelle sopii muuten hekotella ihan rauhassa. Itseni naurattavat nuorten ns. yksilölliset tautuoinnit. Näitä ”joukosta erottuvia” riittää Suomessakin kai satojatuhansia.

    2. Apple on hyvä esimerkki siitä, miten muotoilu ja markkinointi eivät lopulta pysty kannattelemaan keskinkertaista tuotetta. Kyllä sen ytimen lopulta täytyy olla hyvä ja toimiva. Paraskin huijaus kantaa vain muutaman vuoden.

      1. Siis sotkitko nyt Nokian ja Applen keskenään? Nokian kännykkäbisnes meni nurin, kun sen tuotteet jäivät keskinkertaisiksi.

        Apple sen sijaan tahkosi liikevaihtoa 157 miljardia taalaa vuonna 2012, 170 miljardia vuonna 2013 ja kuluvana vuonna jo 140 miljardia, kun takana on vasta vajaat kolme vuosineljännestä.

        Summa on siis moninkertainen Suomen valtion budjettiin verrattuna, joka pyörii nykyisin 50 miljardin euron paikkeilla.

        Kaiken kukkuraksi Apple tekee voittoa varsin muikeasti, viime vuonna 7,5 miljardia taalaa.

  4. Monesti itse tuote on aika yhdentekevä, Se ratkaisee, mitä sillä voi tehdä tai miten se helpottaa elämää. Apple tietty on jollain tapaa poikkeus. Monelle brändi tuntuu olevan selkeä statement tai persoonan jatke. Ja onhan kieltämättä muissakin tuotteissa aika keskeisessä asemassa oman statuksen nosto laumassa, jopa aivan naurettavalle tasolle vietynä. Ja raha virtaa.

    Esim. kameroissa tekniset sepustukset on viety vielä uuteen sfääriin, mikä tosin saattaa johtua siitä, että valtaosa perinteisiä kameroita edelleen ostavista on edelleen näitä insinöörejä, joille laitteet on oikeasti valokuvausta tärkeämpää.

    1. Nokian tuhon merkit näkyivät kehitysmaissa jo vuonna 2008 tai 2009. Siihen saakka Nokian puhelin oli ylpeilyn aihe ja statusesine. Yhtäkkiä esimerkiksi ugandalaiset alkoivat haaveilla iPhonesta – vaikka heillä ei koskaan olisi edes varaa sellaiseen.

      Tuo kamerajuttu on tosiaan merkillinen. Suhteellisen pienen porukan täytyy pitää hard core -kamerabisnestä hengissä.

      Itse huomaan tarttuvani järkkäriini yhä harvemmin. iPhonen kamera on ihan riittävän hyvä 99 prosenttia ajasta. Ja pieni simppeli digikamera on taas kätevämpi, jos puhelimen kamera ei jostain syystä riitä.

  5. Katsoin Bttn videon ja onhan tuo epeli mykistävän simppeli. Juuri tuollainen internetin pitäisi olla ja varmaan siihen suuntaan ollaan menossa.

    Itse suuri ja mahtava SAP tunnusti tänään Tivi:n sivuilla, että ”CRM on kuollut”. Oli jo aikakin, CRM kehitettiin 80 luvulla eikä tuo ole noista ajoista kovinkaan muuttunut. Maailma sen sijaan on.

    1. Itse otin innoissani käyttöön Highrisen firmani CRM:ksi pari vuotta sitten. Se oli suuri helpotus mammutiksi paisuneen Salesforcen jälkeen.

      Sitten alkoi myös Highrise tuntua liian hankalalta. Olenkin tehnyt jo päätöksen, että siirryn vähitellen kokonaan Pipedriven varaan.

      Mutta jos saan arvata, myöskään Pipedrive ei muutu yksinkertaisempaan suuntaan tulevina vuosina. Täytynee ryhtyä vähitellen vilkuilemaan, mikä olisi vieläkin simppelimpi ratkaisu.

        1. Kiitos vinkistä, ehkä se voisi olla Linko.

          Mutta pitäisiköhän koko perinteisen CRM:n konsepti räjäyttää tavalla tai toisella? Kaikkia tähän saakka näkemiäni systeemejä vaivaa se, että ne ovat edelleen ikivanhan tietokantarakennelman päälle liimattuja nimilistojen käyttöliittymiä.

  6. Mielenkiintoisia ajatuksia. Itse pidän juuri iPhonen käyttöominaisuuksia erinomaisina. Sen sijaan Lumia, no siitä tyydyn sanomaan, että ”mitkä käyttöominaisuudet”. Palikka joka ei istu käteen hyvin, on täynnä lapsen vikoja ja on kuin huonot nettisivut joissa törmää ”umpikujiin” tuon tuosta.

    Mielestäni tuote tai palvelu on pahasti epäonnistunut, jos se ei tuota käyttäjässä positiivisia reaktioita ja tämä koe sen olevan hänelle hyödyllinen/tarpeellinen.

    1. Enpä ole tosiaan vakavissani jaksanut edes harkita, että vaihtaisin iPhonesta pois. Päinvastoin, naputtelen varmaankin kuutosen ennakkotilauksen jonkin myyjän systeemiin tässä jonain päivänä.

      1. Naputtelu kuullostaa vanhanaikaiselta, miksei napinpainalluksella? Tuo nappi on kyllä loistava idea!! Heti tulee mieleen jo aiemmin mainitut konfaukset ja laitehankinnat (insinööri).
        Mutta jos tuo on hoidettu yksinkertaiseksi, niin holy shit tuo on loistava ja hauska.

        1. Tulee tässä tietysti mieleen, että jokin nykyisistä operaattoreistani voisi olla aktiivisempikin. Esim. soneralaiset tietävät ihan hyvin, että olen nykyisin jo kaksi sukupolvea vanhan iPhonen käyttäjä. Luulisi siis heidän kysyvän, haluaisinko kenties päivittää kapulani uuteen jo ensimmäisten joukossa. Mutta mitä sitä kukkua, itse on taas raahauduttava ostoksille.

          1. Moikka kaimaseni!

            Erittäin hyvä kehitysidea! Koostin kommentistasi ehdotuksen eteenpäin asiaa hoitaville henkilöille! Ehdottomasti jatkoa ajatellen hyvä pointti mikä kannattaa ottaa huomioon!

            Sinun tapauksessasi suosittelen olemaan yhteydessä Sonera Kaupan numeroon 0200 20010 (pvm/mpm). Numero palvelee arkisin klo 10-18. Kannattaa ilmoittaa mahdollisimman pikaisesti lähimpään Sonera Kauppaan tieto, että tarvetta uudelle kapulalle olisi! 🙂

            [email protected]
            http://www.sonera.fi/sonerapartio

          2. Morjens kaima, kiitos viestistäsi!

            Ymmärsinkö oikein, että joudun jonottamaan teidän myyntiinne? Mikset kysyisi paria kysymystä ja laittaisi tilaustani menemään saman tien?

            Voin vastata niihin kysymyksiinkin jo: musta, iPhone 6 Plus, suurin mahdollinen muisti, maksu yhdessä erässä laskua vastaan & toimitus firman osoitteeseen Otaniemeen.

            Simmi säilynee tällä kertaa entisen kokoisena, joten siihen ei tarvinne puuttua.

          3. Hei!

            Uusimpaan kommenttiisi ei voinut jostain syystä vastata replyllä, joten kommentoin tähän aikaisempaan kirjoitukseen.

            Oikein ymmärsit. Uusien iPhone-laitteiden myynti on keskitetty alkuun ainoastaan Sonera Kauppoihin, jonka vuoksi ohjasin sinut asioimaan joko heidän luonaan tai olemaan yhteydessä heihin puhelimitse valtakunnalliseen numeroon.

            Sinua lähimmän Sonera Kaupan löydät täältä: https://bit.ly/1q64Qpa

            [email protected]
            http://www.sonera.fi/sonerapartio

  7. Hieno tuote! Loistavaa! Mutta..

    ..Olenko ainoa jonka mielestä tuo video on aivan karmea 3.5 minuutin annos myötähäpeää? Näen videolla edelleenkin insinöörimäisiä piirteitä, mm. täysin turha ihmisten esittely ja kangerteleva itsestäänselvyyksiä esittävät näyttelijät.
    Ehkä olisi ollut parempi, jos emme olisi tienneet ihmisiä tuotteen takana. Myös voice over on kuin seksipuhelinpalvelusta.

    Jenkeissä tämä tuote olisi markkinoitu paljon yksinkertaisemmin.

    Nyt olisi voitu:

    1. Antaa tuotteen puhua puolestaan
    https://vimeo.com/68765934

    2. Monimutkainen tuote alle minuutissa
    https://www.youtube.com/watch?v=oWVqE9TOopE&feature=youtu.be

    3. Asiakkaan ongelma kuvattuna hyvinkin realistisesti
    https://www.youtube.com/watch?v=RbDpCiAgYfk&feature=youtu.be

    4. Viimeisimpänä paras esimerkki, Dollar Shave Club. Mutta eihän tuollaista itseluottamusta tai uskallusta voi suomalaiselta edes odottaa, sanotaanhan mainoksessa jopa fuck!
    https://www.youtube.com/watch?v=ZUG9qYTJMsI

    Mikä näissä kaikissa on yhteistä? Suurin osa alle 1min, ei näytä työntekijöitä, tunnistaa asiakkaan ongelman HETI ja viimeiseksi kiteyttää tuotteen hyödyt asiakkaalle.

    1. Kiitos Ville, että esitit näin konkreettisia vaihtoehtoja ja esimerkkejä! Koosteesi on opettavainen.

      Itse olin nimenomaan tyytyväinen siihen, että Bttn-putiikin vetäjä Harri Rautio esitteli tiimiänsä. Etenkin, kun hän kerää pätäkkää Indiegogo-joukkorahoituksen avulla. Ainakin itse haluan silloin tietää, millaiselle jengille rahani ovat menossa.

      Sitä paitsi tuo legendaarisen vauhdikas Dollar Shave Club on ainakin tekevinään ihan samaa. Mieleeni on jäänyt nimenomaan Miken varastotyöntekijä, joka oli vielä viime kuussa työtön.

      Video on Instagram -video oli mielestäni pelkkää kaunista kuvaa. Ensikatsomalta en olisi edes tajunnut, että se esitteli jotain tuotetta.

      Sen sijaan Zazzlen t-paita-bisneksen esittely on tosi naseva. Se johtui juuri tuosta asiakkaan ongelman realistisesta kuvauksesta, kuten totesitkin. Se on osa, joka tahtoo unohtua myös omilta asiakkailtani (ja ehkä itseltänikin) tosi usein. Olisi paljon luontevampaa myydä lääkettä, kun on ensin kuvattu tauti.

      Toki espoolaisissa maisemissa kuvattu Bttn-video on verkkainen ja yltiökiltti. Huumoria olisi voinut olla enemmänkin. Napakan käsikirjoituksen laatiminen (ja filmin leikkaaminen) on aina paljon vaikeampaa kuin kuvittelisi.

      1. Indiegogossa on toki hyvä olla matskua myös niistä, jotka ovat tuotteen takana. Se tekee firmasta humaanimman ja lähestyttävämmän.

        Minulle Dollar Shave Clubin toimari ja työntekijä näyttivät palkatuilta näyttelijöiltä. Mutta sillä ei ole väliä!
        Ehkä tässä voitaisiin puhua juuri monen mainostoimiston ongelmasta: on usein helpompaa palkata joku näyttelijä näyttelemään johtajaa tai työntekijää, kuin ottaa oikea mies työn ääreltä. Syntyy oikeasti mielikuvia matchaavaa materiaalia.

        Jotenkin Bttn mainoksesta paistaa läpi 70-luvun suomalainen markkinointi, jolloin otettiin ilmakuva tehtaasta. Näytettiin, että on pelit ja pensselit millä tehdä ja rakentaa. Töitä täällä tehdään. Nyt oli myös yritetty ottaa vähän rennonpaa start up henkeä mukaan kun yksi jopa löhösi sohvalla.

        Omassa mielessäni kyseisten ihmisten näyttäminen videossa toi videoon enemmänkin negaatioita kuin positiivisia puolia. Moni katsoja haluaa uskoa, että tuollaiset ideat ja tuotteet syntyy säkkituolien ympäröimistä designtoimistoista, vaikka ne oikeasti tulevatkin täysin tavallisista nyrkkipajoista kuten kuvista näkyi. Kyseessä on sama ilmiö kuin aiemmin mainitsemassani näyttelijäjutussa.

        Suomalaisen silmissä tuo on varmasti ihan ok pätkä. Suomalainen pitää rehdistä meiningistä.
        Jos tämän videon näyttäisi ulkomailla niin kärsivällisyys ja mielenkiinto olisi luultavasti kadonnut alta aikayksikön. Se voi hyvinkin olla syy, miksi se ei ole myöskään saanut rahoitustaan ($50 000) kasaan, vaikka tuote on aivan huippu! Tuotetta on sentään näemmä esitelty myös Gizmodossa ja Techcrunchissa.

        Nyt se ei vaan iske minuun. Olisi mukava kuulla mitä muut ajattelevat? Olenko ainoa nuori tahvo jolle tuo video todella särähtää?

        Tässä yksi hyvä esimerkki toisesta indiegogovideosta, joka oli todellinen succee. Tuotehan on suorastaan naurettava, mutta video vain toimii. Itse en ostaisi tuotetta ikipäivänä!

        Videosta näkyy, että vaikka yrittäjät ovat nuoria, he näyttävät oikein päteviltä hommiinsa. Tuote on pääosassa koko ajan ja sen käyttäjät myös. Kauniisti kuvattu pätkä josta jää positiivinen fiilis.

        https://www.indiegogo.com/projects/tens-the-real-life-photo-filter

        1. Olet kyllä oikeassa. Video aurinkolaseista on tosi simppeli, mutta silti / siksi siinä on tavoitettu jotenkin tosi rennon myönteinen fiilis: ”Tuohon porukkaan minäkin haluaisin kuulua. Ehkä ostan ainakin lasit.”

    1. Tuo ”uutisten” laji on jotenkin liikuttava: ”Kyllä me oikeasti olemme parhaita, koska Nokia keksi kaiken jo sata vuotta sitten.”

      Kenkut asiakkaat eivät vain ymmärrä omaa parastaan. Syytävät rahansa Applen sun muiden humpuukimaakareiden pilipalikrääsään.

  8. Ihanan raikkaita uusia näkökulmia täällä.

    Tää vaan on NIIN insinöörien maa. Niihin luotetaan, koska ne on maailman parhaita ja niiden pitää osaa ratkaista kaikki ongelmat, myös markkinoinnin.

    Mutta kun kaikki kuitenkin tietää miten siinä aina käy, niin kuka sitten on se kasvoton (pölkky)pääoma, joka palkkaa insinöörin markkinoimaan?

    Vaikka sata blogistia kommentaattoreineen kirjoittaisi sata kertaa Apple-Apple-Jobs-Jobs, niin aina vaan se terässankarillinen hyypiö pääsee päättämään mihin laariin pätäkät laitetaan.

    Miten markkinat voi erehtyä näin pahasti… ellei sielläkin sählää insinööri puikoissa?

    1. Mielestäni ongelman perimmäinen syy piilee siinä, että insinööri (tai kuka tahansa hard core -asiantuntija) pelkää. Hän on jatkuvasti huolissaan, että hänen auktoriteettinsa saattaisi mennä.

      Eilen juttelin arkkitehtien kanssa. He olivat sitä mieltä, ettei asiakkailla useinkaan ole huumorintajua. Se siis estää erottuvan markkinoinnin, vaikka ideoita olisi tarjolla.

      Kirjoitin oireyhtymästä runsas vuosi sitten: Asiakkaani on tosikko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

tarkistuslista-M
Jari Parantainen

Anna palautetta tapahtumajärjestäjän pikaoppaasta

Tapahtumajärjestäjän pikaopas on rakennettu kuuden tarkistuslistan ympärille. Yhteensä listoista löytyy 62 tärkeää tehtävää, joista moni unohtuu alan ammattilaisiltakin. Sivuja oppaassa on 30.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action