Kiusa se on pienikin lasku

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Kirjoitin runsas kuukausi sitten it-yrityksestä, jolla oli asiakkaistaan huonoja kokemuksia.

Jotenkin en siis ollut kovin yllättynyt, kun sain putiikilta laskun kahdestakymmenestäkahdesta tekstarista. Liitteenä oli oikein SMS/MMS-palveluraportti.

Laskun veroton summa oli 4,40 € ja siihen arvonlisäveroja 1,06 euroa päälle. Yhteensä siis 5,46 euroa.

Suomalainen laskuttaa
Mitä tämän laskun lähettäjä mahtaa miettiä?

Lasku tuli kirjekuoressa firmani postilaatikkoon, vaikka kerroin aikanaan, että Nosteella on verkkolaskuosoite.

Niinpä skannasin paperinpalan ja lähetin sen sähköpostilla tilitoimistooni. Siellä kultasormi naputtelee tiedot kirjapitojärjestelmään.

Pian kirjanpidosta tulee viesti, että lasku on tarkastettava ja hyväksyttävä. Käyn kuittaamassa, että laskun saa siirtää maksuun.

Seuraavaksi pankki pitää summaa päivän tai pari panttivankinaan. Sitten se ilmestyy laskuttajan tilille. Ja taas kirjanpidossa tapahtuu.

Jokaisessa vaiheessa palaa aikaa ja sähköä niin, että lopulta vitosen periminen on maksanut eri osapuolille yhteensä viisikymppiä.

Mitähän laskun lähettäneen yrityksen johtaja mahtaa miettiä? Miten pahasti pihalla ihminen voi olla?

Hälytyskellojesi pitäisi soida aina, kun huomaat jahtaavasi kymppejä.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

17 kommenttia

  1. Minä saan DNA:lta kuukausi toisensa jälkeen 0,00 euron laskuja, kun maksaa räväytin sopimuksen 0,99 e/kk maksuja kerralla kympillä. Oli mahdotonta järjestää laskutusta niin, että olisi laskutettu vasta, kun summaa on kertynyt esim. 10 e.

    1. Ai ai Timo, tuhma poika! Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki asiakkaat alkaisivat maksaa etuajassa.

      Eiköhän sovita nyt niin, että lakkaat kiusaamasta viattomia reskontranhoitajia epäloogisella käytökselläsi.

    2. Näin sitä voi automaatiolla kätevästi tehostaa myös turhaa työtä… Tuon kun pistää vielä automaattiseen maksuun, niin siellähän pyörivät nollat iloisesti tililtä toiselle omia aikojaan.

  2. Reilu vuosi sitten Elisa muisti minua paperilaskulla joka sisälsi seuraavan saatteen:

    ”Yhdenmukaistamme paperilaskun hinnoittelun 1.4.2013
    Elisan palveluiden palvelulaskun hinta on 1,90e / lasku 1.4.2013 alkaen.”

    Laskun summa: 1,90
    Eräpäivä: 4.3.2013

    Kuva: https://bit.ly/1CFwnFO

    Kauan eläköön pyhä kaupallinen loogisuus! 🙂

    1. Kiitos kuvasta, onhan tuo aika hieno esimerkki kamreerien ajattelusta.

      Ilmeisesti tärkeintä on toimia ns. periaatteellisesti oikein. Sillä ei ole väliä, että käytäntö maksaa enemmän kuin hyödyttää.

      Sen sentään ymmärtäisin jotenkin etäisesti, jos laskussa olisi mukana jotain markkinointimateriaalia. Silloin saattaisi olla puhtaasti lähettäjän kannalta järkevää pa(i)skoa vaikka nollalaskuja.

      Tosin jos asiakastyytyväisyys vaikuttaa laskelmaan mitenkään, lopputulos saattaisi kääntyä sittenkin tappiolliseksi.

      1. Näinpä.
        Koin tässä tilanteessa maksaneeni 1,90 euroa paperilaskutetusta tiedotteesta, saadakseni merkittävää tietoa paperilaskutuksen hinnoittelun muuttumisesta jatkossa 1,90 euron arvoiseksi per paperilasku.

        Merkittävä summa muuten, jos vaikkapa 100 000 asiakasta ovat saaneet saman laskun. Pitääpä ryhtyä pohtimaan vastaavaa ansaintamallia oman yritystoimintani puitteissa.

        1. Totta, Elisa on lähellä vanhan, visaisen ongelman ratkaisua: ikiliikkuja on jo läpimurtovaiheessa!

  3. Kamreereita on molemmin puolin aitaa: aikanaan kun toimessani laskuja väsäilin, totesin että erään asiakkaan kuukausilaskutus oli kymppitonnin hintaluokassa noin parin sadan euron haarukassa, vaihdellen mediaanin molemmin puolin. Ehdotin että laitetaan tuo pitkän aikavälin keskisumma kiinteään veloitukseen, että säästetään molemmat tuntitolkulla työaikaa joka kuukausi. Ei käynyt. Kuulemma piti aina olla tasan oikein eikä sinnepäin. Niinpä jatkoimme turhan työn tekemistä kummatkin.

  4. Kyllä kruunu pitää huolta saamisistaa. Kävi näet niin että kerran vuodessa alvia maksava maksoi vahingossa 20 c liian vähän. Verokarhu lähetti karhun puuttuvasta summasta. No sitten kävi kämmi ja lasku hävisi kunnes karhuttiin 5,20 € eli muistutus maksu. Lasku maksettiin ja kas kummaa tuli uusi lasku jossa piti maksaa 3 centtiä viivästyskorkoa. Verkkopankki ei hyväksy kuin 20 c pienimmäksi maksusummaksi eli se sitten maksettiin. Ja eikä tässä vielä kaikki verottaja lähestyi että olette maksaneet liikaa alvia 17 c mutta sitä ei voi palauttaa koska pienin palautettava summa on 20 €. Kuinkahan paljon kruunu jäi tappiolle ?

  5. Vaimoni sain tänään matkapuhelinoperaattoriltaan 28 sentin laskun. Hän soitti perään ja operaattori totesi, ettei alle euron laskua tarvitse maksaa.

    Kysymys kuuluu, että miksi ylipäänsä lähettää tuota. Laskun kulut kun ovat moninkertaiset…

  6. Parantaisen kanssa samaa mieltä. Molemmat olisivat varmaan olleet tyytyväisiä kun laskuttaja olisi lisännyt 50 euron pienlaskutuslisän.

    1. Ymmärtäisin ehkä pienlaskutuslisän etäisesti, jos firma myisi muutaman sentin hintaisia pultteja ja muttereita. Mutta silloinkin ehkä olisi reilumpaa ilmoittaa minimitilauksen hinta.

      En ikinä kehtaisi laskuttaa asiakkailtani vitosia tai kymppejä. Eikä se olisi vaivan arvoista mistään alle 200 euron hintaisesta asiasta.

      Mutta toki maailmaan mahtuu saivartelijoita ja periaatteen miehiä. On firmassani kerran käynyt sellainenkin vieras (miljonääri), joka kysyi, voisiko hän viedä neuvottelumme aikana syömättä jääneet viinerit äidillensä.

  7. Miten nuo pienet laskut pitäisi hoitaa? Kornejahan ne ovat kun laskun käsittely maksaa kympin vähintään, mutta ei kai tavaraa voi ilmaiseksikaan jakaa.

    Meillä kävi kerran tuttu grillaamassa, vei tuomansa paistamatta jääneet makkarat mukanaan. Herätti hilpeyttä.

    1. Taas kerran tulemme siihen, ettei yritystoiminnan tavoite ole tuottaa liikevaihtoa. Sen on tuotettava katetta ja voittoa. Tappiolla laskuttamisessa ei ole järjen häivää kenenkään kannalta.

      Siksi toisekseen tavaraa voi – ja kannattaakin – jakaa ilmaiseksi. Itse annan asiakkailleni ilmaiseksi asioita, joista maksan vuodessa yli 20 tonnia yhteensä. Jotkut kutsuvat sitä myös markkinoinniksi.

  8. Ainoa tilanne, jossa pieni lasku on perusteltu syntyy kun asiakasta halutaan opettaa. Tällöin kyseessä on tilanne, jossa on pelätään perustellusti asiakkaan käyttävän palveluita hyväksi, koska niistä ei kuitenkaan laskuteta.

    Toki näin ei ole kerrottujen esimerkkien kanssa.

    Pohtikaapa markkinoinnillista vaikutusta, jos joissain näissä tapauksissa olisi laskussa kerrottu:

    ”Hyvä asiakkaamme. Meillä on laskutettavaa sinulle 5,40 €. Mielestämme näin pienen summan laskuttaminen on hölmöläisen hommaa. Siirrämme summan seuraavaan laskuunne. Mikäli meiltä ei synny uutta laskutettavaa tämän kalenterivuoden aikana, saat palvelun meiltä lahjaksi”.

    Todellisuudessa tässä voitettaisiin. 5 € laskun tuottaminen sekä lähetys maksaa sen verran, että koko prosessi tuottaa varmasti tappiota. Näin toimien kaikki voittaisivat. Suurin voittaja olisi kuitenkin laskuttaja, joka nauttisi ilmaisesta mainonnasta, asiakkaan kertoessa iloisesta viestistä kavereilleen.

    1. Kiitos Ari! Esimerkkisi kuvaa oivasti, miten fiksu toimittaja olisi käsitellyt asian. Pienkettuilu olisi kääntynyt imagolliseksi suurvoitoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pelottaako hinnakorotus?
Jari Parantainen

Hinnankorotus hirvittää – 7 keinoa tunkata taksat taivaisiin

Hinnankorotus on psykologista peliä. Tarkoituksesi on nostaa hintoja niin, ettei se vaikuta kanta-asiakkaittesi näkökulmasta epäreilulta tai mielivaltaiselta. Kerron 7 erilaista strategiaa, joiden avulla hoidat asian fiksusti.

Sairaanhoitajan pieni palkka ei johdu arvostuksen puutteesta tai ilkeästä työnantajasta.
Jari Parantainen

Sairaanhoitajan palkka on hänen oma päätöksensä

Sairaanhoitajan palkka ei ole huono siksi, että hänen ammattinsa kärsisi arvostuksen puutteesta. Työnantajan tehtäviin taas ei kuulu huolehtia hoitajien sosiaaliturvasta. Sen sijaan sairaanhoitajan palkka on seurausta hänen omista päätöksistään, kuten jokaisen asiantuntijan liksa.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action