Juhlapostaus: Jos jokainen asiakkaasi maksaa mukisematta, menetät paljon rahaa

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Tavoitteeni on lihottaa suomalaisen insinöörin lompakkoa niin, että hän saa osaamisestaan enemmän rahaa. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

New call-to-action

Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Käynnistä hittitehdas -koulutus 3.3.2020 Vantaalla
Useimmat suomalaiset asiantuntijat eivät onnistu tuotteistamaan edes tärkeintä palvelutuotettaan. Entä jos palveluja onkin seitsemän tai kolme tusinaa? Pitäisikö vain nostaa kädet ja todeta, että improvisoidaan niin kuin aina ennenkin?
KOULUTUS

Tavoitteesi ei voi olla hinta, johon kaikki asiakkaat ovat tyytyväisiä. Muuten todennäköisesti menetät paljon rahaa ilman, että edes huomaat sitä.

Kävin eilen paasaamassa Helsingin seudun Kauppakamarin järjestämässä koulutuksessa. Aiheenamme oli hinnoittelu. Kerroin entisestä esimiehestäni, joka opetti näppärän nyrkkisäännön:

”Jos joka viides asiakas ei valita hinnasta, silloin veloituksemme on pielessä.”

Neuvoa ei voi aivan tuollaisenaan yleistää kaikkiin tilanteisiin tai bisneksiin. Mutta kuulen kuulijoideni rattaiden raksuttavan kiivaasti joka kerta, kun näytän pomoni ohjeen taustalla vaanivan yksinkertaisen periaatteen.

Koulutuksessa näyttämäni esimerkki perustuu todelliseen asiakkaani tilanteeseen. Firma myi asiantuntijoidensa palvelua hintaan 985 euroa.

Mutta miksi hinta oli juuri tuo 985 euroa? Mistä se oli revitty?

Ei sitä kukaan enää muistanut. Ehkä se oli vain ravistettu hihasta. Eikä siinä mitään, jostain hinnasta täytyy tietysti aina aloittaa.

Toki summa alitti mukavasti tonnin henkisen rajan. Asiakkaani myyjät olivat vissejä siitä, että jos hinta nousisi karvankaan kynnyksen yli, kysyntä varmasti romahtaisi.

Lisäksi hinta oli kuulemma sillä tavalla tosi hyvä, että käytännössä vain harvoin kukaan valitti tuotetta kalliiksi. Päinvastainen oli tavallista.

Usein ostajat totesivat, että tämähän on hyötyynsä nähden mukavan edullinen paketti.

Tietysti suosin itsekin vastaavia ”hiukan alle” -hintoja. Silti päätimme simuloida uhkarohkeasti, mitä tapahtuisi, jos kuitenkin nostaisimme taksoja.

Kyseessä oli siis asiantuntijapalvelu, jonka arvo oli selkeä. Kilpailijoitakaan ei norkoillut liepeillä ainakaan riesaksi asti. Saatoimme siis olettaa, että asiakkaat eivät juoksisi kieli pitkällä vinguttamassa viimeistä euroaan.

Päättelimmekin, että kysyntä putoaisi vain maltillisesti 10 prosenttiyksiköllä aina, kun hinta nousisi 100 euroa.

Selkeyden vuoksi pyöristän alkuperäisen hinnan tasan tonniksi.

Tuotteen hinta ja sitä vastaava kysyntä kertoo, millainen tuotteen hintajousto on
Vasemmassa sarakkeessa näkyy palvelun hinta. Oikealla on hintaa vastaava menekki. Lähtötilanne on ympyröity punaisella. Palveluja meni siis kaupaksi sata kappaletta vuodessa noin tuhannen euron kappalehintaan.*

Taulukko alkaa 700 euron hinnasta, koska se on sama kuin tuotteen omakustannushinta. Sen alle palvelua ei tietenkään kannata myydä, ellei siihen ole jotain erityistä syytä**.

Toisaalta kahden tonnin hinta johtaisi siihen, että menekki hupenisi nollaan. Silloin kate-euroja kertyisi 1 300 euroa / tilaus.

No niin, eikö tässä ole aivan järkevältä vaikuttava tilanne? Jos hiukan muokkaat lukuja, voisivatko ne kuvata omaa bisnestäsi? Ainakin ne voisivat tulla suoraan monenkin asiakkaani arjesta.

Mutta sitten oleellinen juttu:

Bisneksen idea ei ole tuottaa liikevaihtoa tai haalia markkinaosuuksia. Sen tarkoitus on tuottaa kate-euroja.

Siksi lasken seuraavaksi, paljonko kukin hintaporras tuottaisi katetta vuoden mittaan. Laskelma on helppo. Vähennän vain omakustannushinnan (700 euroa) myyntihinnasta. Sitten kerron jäljelle jääneen katteen myytyjen tuotteiden määrällä.

Tulos näyttää tältä:

Taulukko on siis sama kuin ennenkin, mutta nyt siinä on kolmas sarake. Se sisältää kunkin hinnan tuottamat kate-eurot.

Kuten pylväistä heti näkyy, alkuperäinen tonnin myyntihinta tuottaa selvästi vähemmän katetta kuin 1300–1400 euron kappalehinta tuottaisi.

Myyjä menetti 12 000 euroa vuodessa. Jos hän olisi nostanut hintaa 300 eurolla, katetta olisi kertynyt 40 prosenttia enemmän.

Tietysti tuolloin vain arvailimme hinnan vaikutusta kysyntään (eli hintajoustoa). Todellisuudessa kävi niin, että hinnankorotus vaikutti kysyntään vieläkin vähemmän kuin taulukkoni ennustaa.

Toisinaan kysyntä vain kasvaa, kun myyjä korottaa palvelupakettinsa hintaa. Se voi johtua vaikkapa siitä, että halpa asiantuntija ei ole kovin uskottava asiantuntija.

Kuten sanottu, kate-eurojen huippukohta riippuu tietenkin oman tuotteesi katteesta, hintajoustosta jne. Jokainen voi kokeilla vastaavaa laskelmaa oman tuotteensa luvuilla.

Pointtini on joka tapauksessa se, että ihmisen intuitiolla on surkea matikkapää. Se ei osaa edes kertolaskua.

Alitajuntasi ei ymmärrä hälyttää, vaikka menettäisit järkyttävän määrän kate-euroja joka päivä.

Tämä on tietysti joidenkin neropattien mielestä täysin itsestäänselvää höpinää. Silti taulukkoni siniset pylväät järkyttävät koulutusteni osallistujia joka kerta.

Sekin on kiinnostava pohdinnan paikka, mitä esimerkissäni tapahtuu, kun hinta nousee 1 700 euroon. Vastaavasti kate-eurojen kertymä laskee takaisin 30 tonniin, eli lähtöpisteeseen.

Mitä silloin tapahtuu, jos kyse on nimenomaan palvelubisneksestä?

Kuten taulukosta näkyy, nyt palvelujen toimittamiseen kuluva työmäärä putoaa 70 prosenttia. Jos töitä paiskoi aikaisemmin 10 asiantuntijaa, nyt heistä kolme riittää tuottamaan saman katteen kuin ennenkin.

Seitsemän ylimääräistä veijaria voi keskittyä vaikkapa tuotekehitys-, markkinointi- tai myyntihommiin. Tylyimmät pomot siirtävät seitsikkonsa niin sanottuihin vaativampiin tehtäviin – eli työnhakuun.

Jos kukaan ei valita palvelusi hintaa liian kalliiksi, luultavasti menetät läjäpäin kate-euroja.

* Olen normalisoinut lähtötilanteen menekin sataan kappaleeseen selkeyden vuoksi. Todellinen lukema oli erilainen, mutta se ei muuta laskelman periaatetta.

** Esimerkiksi sisäänheittotuotetta voi olla aivan järkevää myydä tappiolla vaikka tästä hamaan tappiin saakka.


Tämä oli Pölli tästä -blogin tuhannes postaus. Ensimmäisen jutun kirjoitin kuukautta vaille 10 vuotta sitten, eli lokakuun 12. päivänä 2007. Sen otsikko oli Sukkia jokaiselle päivälle 24 vuodeksi

Lukijoideni tarkkaa määrää en tiedä, mutta suoraan sähköpostiinsa tekstit on tilannut noin 700 innokasta. Kiireisimpinä päivinä sivulatauksia kertyy kymmenisentuhatta, mutta sellaiset piikit ovat poikkeuksia.

Tavallisena kuukautena sivulataukset ylittävät harvoin 40 tuhatta. Toisin sanottuna keskimäärin lukijoita on ehkä tuhatkunta päivässä keskimäärin. Viikonloppuisin on hiljaista, viikolla vilkasta.

Keskustelut olivat aluksi harvinaisia. Mutta nyt kommentteja on kertynyt yhteensä 12 590 kappaletta. Useimmat niistä ovat kantajengin kirjoittamia.

Ahkerimmat keskustelijat ovat pakertaneet apunani jo vuosikausia, mistä olen heille vilpittömän kiitollinen.

Sensuuriin olen turvautunut ani harvoin. Kommentteja olen poistanut alle kaksikymmentä. Muutamia sitkeimpiä tyhjän jankuttajia olen joskus siirtänyt jäähylle.

Kaikenkarvaisia ”sisältöyhteistyö”- ja sponsorointitarjouksia putoilee sähköpostiini silloin tällöin. Ne olen siirtänyt roskikseen saman tien, eikä linja ole tästä muuttumassa.

Joskus aikoinaan saatoin vielä kirjoittaa postin kiikuttamasta uutuuskirjasta jotain. Mutta nykyisin erilaiset tuotepaketit tai muka-ovelat sissimarkkinointikikat on varmin tapa huolehtia, etten naputtele lähettäjän haluamasta aiheesta sanaakaan.

Mutta se muisteloista ja tilastoista. Ei tässä tunteilemaan ryhdytä. Painu töihisi siitä, hus hus!


Ilmoittaudu tästä seuraaviin Kauppakamarin koulutuksiini Helsingissä:

Palveluiden tuotteistaminen 2 – Formaatin voima (17.1.2018)

Myynnin psykologia (30.5.2018)


Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

20 kommenttia

  1. Onnittelut pitkästä blogi-urasta. Blogiasi ja tekstejäsi on mukava lukea ja tekstisi ovat herätteleviä. Kiitokset niistä kaikista!
    Toivottavasti saadaan nauttia blogistasi myös ainakin seuraavat kymmenen vuotta.

    1. Kiitos Riikka!

      Joskus aikoinaan eräs kustannustoimittaja epäili, ettei tästä bisneksestäni taida irrota aineksia kovin paljon yli sataan blogipostaukseen. Ehkä olenkin vain kierrättänyt huonomuistisille lukijoilleni samoja juttuja vuodesta toiseen.

  2. Onneksi olkoon! Blogisi muistaisin löytäneeni vuonna 2008, jonka jälkeen olenkin jokaisen postauksen lukenut. Ihailtavaa pitkäjänteisyyttä sinulta.

    1. Kiitos Tomi!

      Toki tässä matkan varrella oli jossain vaiheessa pieni tauko. Mutta syytän siitä kunnon demarityyliin ulkopuolisia voimia & rakenteellisia ongelmia, joihin en voinut vaikuttaa.

      Ongelma oli siis silloinen yhtiökumppanini Antti Apunen, joka alkoi inhottavasti laskea, miten helkkarin kallis harrastus blogi onkaan.

    1. Kiitos Vesa, taisimme tosiaan törmätä ensimmäisen kerran vuonna 1995. Olin silloin Writers’ Studiolla copywriterina ja sinä pakersit Sun Microsystemsillä.

      Jos joku tämän kommentin lukijoista miettii, että pitäisipä myydä firma vaikkapa ulkomaille, hänen kannattaa käydä lukemassa Vesan ja Pekka Ruususen blogia. Se on täynnä käytännön kokemuksiin perustuvia neuvoja erilaisista yritysjärjestelyistä.

      Vesalla ja Pekalla on muuten mainio iskulause: ”Firma meni ja rahat tuli!”

  3. Näkyyköhän meitä vain RSS-syötteen kautta lukijoita missään tilastoissa, ellemme käy jokaista sivua erikseen myös täällä lataamassa?

    Google Reader ainakin aikoinaan kertoi tilaajien määrän syötteen tarjoajalle, mutta nyt kun sen kadottua kentällä on ainakin parikymmentä kohtuullisen kokoista toimijaa niin kaikki eivät taida samaa tehdä..

    Käyttämäni palvelu https://inoreader.com kertoo että tällä syötteellä on heidän kauttaan 45 tilaajaa:
    XML Address: https://pollitasta.fi/feed/
    Subscribers: 45
    Posts this week: 2

    1. Hyvä huomio!

      Luulen, ettei blogialustani WordPressin tilastointi noteeraa RSS-syötteitä. Että sikäli luulen, ettei kaikkia lukijoita tosiaan näy noissa mainitsemissani lukemissa.

      (Itsekin olen nyt lukenut kaikki seuraamani blogit Inoreaderilla ehkä vuoden ajan. Se on fiksu ja selkeä sovellus.)

  4. Mahtavaa, hieno saavutus. Olen seurannut 6-7 vuotta ainakin, lukien tietenkin joka kirjoituksen. On taito osata pyöritellä asioita tuhannen postin verran niin, että juttuja viitsii edelleen ulkopuolisetkin lukea. Tämä on harvinaista, onnittelut siitä.

    1. Kiitos vain itsellesi! Kuulut ilman muuta siihen mainitsemaani kantajengiin, joka huolehtii täällä keskustelun tasosta. Monet tekstini olisivat jääneet kovin yksipuolisiksi narinoiksi ilman kaltaisiasi fiksuja kommentoijia.

    2. Kiitos itsellesi, Jari. Vilpittömästi voin sanoa, että blogisi ja sen sisältö ovat vaikuttaneet myös omaan menestymiseeni yrittäjänä. Aloin lukea blogiasi (ja kirjojasi) juuri sopivasti pari vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Tämän asennemuokkauksen ansiosta olen – ainakin uskoakseni – pystynyt menemään nopeammin eteenpäin eritoten henkisesti.

      Kyllä tuhannetta postausta pitää juhlia ja tunnelmoida. Minä ainakin juhlistan asiaa ja teen sen vähintäänkin nauttimalla tänään vähän paremman aamupalan.

    1. Kiitos Katleena!

      Vielä kun ne opit joskus siirtyisivät toiminnaksi niin, että saisit firmasi tuloksen kasvuun. Tai sitten täytyy miettiä, miten kirjoittaisin vaikuttavampia tekstejä.

    1. Piti ihan hetki miettiä, mihin viittasit ”hienolla grafiikalla”. 🙂

      Taulukot ja kaaviot ovat peräisin Applen Keynotella tekemistäni koulutusmateriaaleista. Laskelmat toin sinne alun perin Applen Numbers-taulukkolaskennasta.

      (Sinänsä tiedän, että tälläiset numerohässäkät soveltuvat tosi huonosti esitysmateriaaliksi. Niitä on vaikea hahmottaa seinälle heitettynä. Mutta tämä olkoon harvinainen poikkeus.)

    2. Koitin Excelillä väkästää samanlaisen, oli mielestäni visuaalisesti toimiva tapa esittää hintojen vaikutusta myyntiin!

  5. Onnittelut saavutuksesta ja kiitos samalla kirjoittaja-esikuvana olemisesta. En aivan kaikkia sisältöjäsi muista ulkoa, mutta on kieltämättä tullut aikaa täällä vietettyä. Kymmenen vuoden päästä meillä on siis jo 2000 postausta. Sitä ja uutta tekstiä odotellessa!

    1. Kiitos Valtteri, lataat mukavasti paineita. Mistähän tässä keksisi sen 1001. jorinan?

  6. Itsekin seurannut jostain viime vuosikymmenen lopulta lähtien ja ainakin viimeiset vuodet jokaikinen postaus on luettu. Mahtavaa settiä kerrassaan.

    Olenkin useissa yhteyksissä tituleerannut Suomen parhaiksi bloggaajiksi Tuomas Enbuskea, Jari Parantaista ja Aki Pyysingiä. Sinällään harmi, että kaikki edustavat samantyyppistä aatemaailmaa, olisi virkistävää löytää yhtä värikäs blogittaja esimerkiksi poliittisen kartan vasemmalta laidalta, mutta ei ole tullut eteen. Toki voi olla, että elän omassa kuplassani ja tämä on rajoittanut sellaiseen törmäämistä.

    Olen myös itse kehittynyt kirjoittajana näitä Jarin tekstejä lukiessa ja varsinkin kappaleita olen pyrkinyt vuosi toisensa jälkeen lyhentämään.

    1. Tuomas on omastakin mielestäni aivan erinomainen kirjoittaja. Sitä paitsi hän äkkää yhteyksiä ja epäloogisuuksia yllättävistä paikoista. Odotan hänen perjantain tekstiään aina vesi kielellä.

      Aki sen sijaan on jotenkin onnistunut livahtamaan tutkani alapuolelta kokonaan – tuhannet kiitokset vinkistä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Sorcolorin hinnoittelu poikkeaa alan käytännöistä edukseen. Se jää kerralla mieleen.
Jari Parantainen

Sorcolorin hinnoittelu jää jokaiselle mieleen

Sorcolorin hinnoittelu on maalausliikkeelle poikkeuksellinen. Asuntonsa maalaamista pähkivän asiakkaan ei tarvitse pyytää myyjää edes arviokäynnille, koska urakan hinta on jo etukäteen tiedossa. Selkohinta helpottaa ostamista ja poistaa riskin tunnetta.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action