Mitä vikaa tässä postilaatikkooni tupsahtaneessa valokuvaajan viestissä on? ”Käy katsomassa töitäni galleriastani [nettiosoitteesta xyz]. Jos jälki miellyttää, otathan yhteyttä.” Entä tässä, erään toisen valokuvaajan kommentissa?
Luin vuosia sitten Ikean kalusuunnittelijan haastattelun. Hänen mukaansa tuotekehitysprojekti alkaa hinnasta. Toimeksianto on selkeyden huippu.
Noste-iltalennon toinen testiryhmä laskeutui onnistuneesti Hong Kongin lentokentälle. Aikuiset pääsivät myös laskemaan mäkeä.
Ensimmäiset Noste-iltalennot on toimitettu. Vieraamme selvisivät ensilennoistaan hienosti. Mutta palvelun tuotteistus osoittautui vielä keskeneräiseksi.
Suomessa on helppo menestyä millä tahansa niin sanotulla luovalla alalla, kuten vaikkapa valokuvaajana. Useimmat kilpailijat ovat täysiä tunareita.
Järjestämme Noste-iltalento-palvelumme kenraaliharjoitukset maanantaina 20. elokuuta klo 18–23 Vantaalla. Etsimme kahdeksaa rohkeaa pilottikokelasta mukaan.
Päätimme siis kokeilla, voisiko finnairilaisten simulaattorilentoja myydä yritysasiakkaille. Nimittäin jokainen johtaja kärsii nykyisin vakavasta ongelmasta: sen nimi on no-show.
Kun luin The Lean Startup -kirjaa, sain itseni kiinni nolosta tilanteesta. Huomasin vähätteleväni kirjoittajan ajatuksia: ”Joopa joo, totta kai on helppoa testata jotain verkossa myytävää
Kirjoitin hiljattain mainiosta kirjasta The Lean Startup, jonka on kirjoittanut Eric Ries. Hänen mielestään on turha yrittää arvata, mitä asiakas haluaa. Eihän ostaja usein tiedä
Toisinaan kouraan sattuu kirja, joka todella vääntää aivot uuteen asentoon. Yksi niistä on The Lean Startup, jonka on kirjoittanut Eric Ries. Opuksen nimestä voisi kuvitella,
Mehiläinen lähetti hyvän suorakirjeen. Mutten kuitenkaan ostanut. Mikä meni pieleen?
Siirryin huhtikuun alussa hallituksen erityistehtäviin. Yleensä sellaista muutosta kutsutaan potkuiksi. Kun olin ollut pari viikkoa työttömänä, aloin perustaa itselleni uutta työpaikkaa (ja Edisteelle tytäryhtiötä). Muutamia
Hesari kirjoitti entisistä nokialaisista, joista on tullut yrittäjiä. Kimmo Koivisto on nykyisin Tellyo-nimisen firman toimitusjohtaja. Petra Söderling taas vetää Mobile Brain Bank -nimistä putiikkia. Lehden
Rupattelin yhtiökumppanini Antin kanssa lasten kasvattamisesta. Riemukseni kuulin, että hänen tyttärensä on istunut kerran jos toisenkin jäähypenkillä. Näin lapsettomana tunnen tuon konseptin vain televisiosta. Katselen nimittäin
Pari päivää sitten naputtelemani juttu pyöräkorjaamon hinnastosta tuotti muutaman ärhäkän sähköpostin. Kirjoittajat olivat sitä mieltä, ettei ainakaan heidän bisneksistään saa kursseja aikaiseksi millään. Vai niin.
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.
