
Alihankkija etsii töitä, osa II
Alihankkijan myyntikirje ei osunut maaliinsa. Siitä paljastui runsaasti riskin merkkejä, jotka estivät ostamasta. Mistä oikein oli kysymys? Huono myyjä säteilee riskin tunnetta kuin radioaktiivinen tynnyri.

Alihankkijan myyntikirje ei osunut maaliinsa. Siitä paljastui runsaasti riskin merkkejä, jotka estivät ostamasta. Mistä oikein oli kysymys? Huono myyjä säteilee riskin tunnetta kuin radioaktiivinen tynnyri.

Sain muutama päivä sitten sähköpostia. Entuudestaan tuntematon alihankkija kauppasi siinä palveluksiaan. Sähköpostin liitteenä oli portfolio, jossa oli näyttäviä esimerkkejä osaamisesta. Pikaisella vilkaisulla alla olevassa saatteessa

Helsingin Sanomien keräämä raati tarjoili kuolemattomia ennustuksia sähköisen kirjan tulevaisuudesta. Muutamat kristallinpalloon tuijottelijoiden kommenteista nousivat ylitse muiden. ”Sähkökirja on brutaalin yksinkertainen massakulutustuote, jolla ei ole

Amerikkalainen 23AndMe näyttää tuotteistamisen mallia. Perustutkimus on turhaa, jos siitä ei synny myytäviä palveluja tai tuotteita.

Miten on mahdollista, että köyhyys yleistyy, vaikka elintaso kasvaa? Väite perustuukin prosenttilaskentaan. Se on taiteen laji, jolla on helppo jallittaa. Viikko sitten eräässä tuotteistusprojektissa pohdimme,

Viikko alkaa ankeasti. Luvassa tylytystä heti aamusta. Joudun ostamaan määrätietoisesti. Myyjä sanoo kaikkeen ei. Hän nihkeilee ja näyttää pitkää naamaa. Olen tietenkin yksityisellä(!) lääkäriasemalla. Aion

Jos toimitat jokaiselle omanlaisensa palvelun, ennen helvetti jäätyy kuin bisneksesi alkaa monistua. Räätäli on tuotteistajan pahin vihollinen. Perjantain Tietoviikossa (26.11.2010) oli mainio sitaatti. Lääketieteellinen johtaja

Tuote on yhtä hyvä kuin sen käyttöliittymä. Sama pätee yhä useammin palveluihin. Esimerkiksi pankit ovat yhtä surkeita kaikki. Niinpä asiakkaat valitsevat finanssilaitoksensa käyttöliittymän perusteella. Avasin

Tuoreet verotilastot kertovat, että naiset ovat edelleen palkkakuopassa. Mutta aiheuttavatko he tilanteensa ihan itse? Tänään ilmestyneessä Helsingin Sanomien jokavuotisessa verojen taivastelunumerossa oli mukana otsikko ”Naisten

Piispa Eero Huovinen pudotti uutispommin kesällä 2010. Hän esitti, että ehkä kirkon pitäisi luopua vihkioikeudestaan. Moni kauhistui. Kirkkohäät saattaa olla tapakristityille yksi tärkeimmistä syistä maksaa

Japanin eteläosassa, Kyushun saaren kupeessa sijaitsee Bungon salmi. Siinä Tyynen meren virtaukset kohtaavat Seton lahden vedet ja tarjoavat kaloille oivan ruokapaikan. Alueella kalastetaan Seki saba

Super Bowlin mainosaika on katteellista kauppatavaraa. Mainokset kiinnostavat lähes yhtä paljon kuin itse peli. Sands Research julkaisee vuosittain tutkimuksen*, jossa Super Bowlin mainokset asetetaan tehokkuusjärjestykseen.

Hyvä myyjä maalaa asiakkaansa silmien eteen kuvan paremmasta tulevaisuudesta. Jannen storyboard on sellaisesta maailman konkreettisin esimerkki.

Vuonna 1999 lontoolainen pörssimeklari Jason Maude toi 3-vuotiaan Isabel-tyttärensä St. Maryn sairaalaan Paddingtonissa. Lääkäri totesi vesirokon. Hän passitti lapsen kotiin sairastamaan. Jo seuraavana päivänä Isabelin

Poljin tänään illansuussa kuntosalilla spinning-fillaria käyntiin, kun eturivistä nuori nainen esitti kysymyksen ryhmämme vetäjälle Hannalle. Miksi täällä on niin paljon miehiä? Tosiaan, paristakymmenestä kuntopyörien vispaajasta
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.