Super Bowlin mainosaika on katteellista kauppatavaraa. Mainokset kiinnostavat lähes yhtä paljon kuin itse peli. Sands Research julkaisee vuosittain tutkimuksen*, jossa Super Bowlin mainokset asetetaan tehokkuusjärjestykseen.
Hyvä myyjä maalaa asiakkaansa silmien eteen kuvan paremmasta tulevaisuudesta. Jannen storyboard on sellaisesta maailman konkreettisin esimerkki.
Vuonna 1999 lontoolainen pörssimeklari Jason Maude toi 3-vuotiaan Isabel-tyttärensä St. Maryn sairaalaan Paddingtonissa. Lääkäri totesi vesirokon. Hän passitti lapsen kotiin sairastamaan. Jo seuraavana päivänä Isabelin
Poljin tänään illansuussa kuntosalilla spinning-fillaria käyntiin, kun eturivistä nuori nainen esitti kysymyksen ryhmämme vetäjälle Hannalle. Miksi täällä on niin paljon miehiä? Tosiaan, paristakymmenestä kuntopyörien vispaajasta
Huomasin aikanaan 15 vuotta sitten mielenkiintoisen yksityiskohdan myyntityön tiimellyksessä. Asiakkaat pitivät aivan selvästi tuotetta sitä arvokkaampana tai laadukkaampana, mitä painavampi se oli. Siksi tuotteistusprojekteissamme on aina
Syksyn aikana olen ollut monta kertaa ruotimassa asiantuntijapalveluja kauppaavien yritysten myyntipuheita. Tässä kuusi yleisintä tapaa, joilla olemme pusertaneet myyntiesityksiin lisää munaa: 1. Asiakkaan toimiala näkyviin Lähes
Asiantuntija istui yleisön joukossa eräässä iltaseminaarissa tiistaina. Tauolla hän tuli kysymään, myisinkö konsultointia. Tarvetta oli ulkopuoliselle näkemykselle ja neuvoille. Kävisimme läpi hänen nykyiset palvelunsa ja
Snellman näyttää mallisuorituksen, miten bulkista syntyy hittituote. Luin parin viikkoa sitten ilmestyneestä Talouselämästä (39/2009) jutun Snellmanin kunnon jauhelihasta. Siitä on tullut niin kova hittituote, että
Helsinki on valittu vuoden 2012 design-pääkaupungiksi. Ristomatti Ratia oli pari minuttia sitten haastateltavana Maikkarin uutisissa. Uutisankkuri Keijo Leppänen meni kysymään sen kysymyksen, jota itsekin pohdin
Asiantuntija on niin pirun vaatimaton, että hän kökkii läpi elämänsä köyhempänä kuin olisi tarpeen. MBnetissä Janne Pikkarainen kirjoitti tänään siitä, miten näppärästi ohjelmistonikkarit sössivät hommansa.
Asiantuntija ei halua myydä. Mutta yhä useamman on pakko taipua. Posti näyttää mallia, miten jopa virkamiehistä on saatu varsinaisia myyntitykkejä. Myin vanhan kamerani verkkohuutokaupassa. Kiikutin
…, mutta kun se ei tietenkään onnistunut. Juttelin eilen puhelimessa autokauppiaan kanssa. Sovimme, että menen tänään lounastauolla tilaamaan uuden pirssin. Katsoisimme samalla vielä kerran varustelistan
Kaikille tarkoitettu tuote ei yleensä ole kaksinen kenellekään. Valloita kohderyhmä kerrallaan.
Tuotteista asiantuntijapalvelustasi toimialaversio. Lisää pari ominaisuutta, jotka kertovat, että ymmärrät asiakkaasi ainutlaatuista arkea. Nosta palvelusi hintaa vähintään 30 prosenttia.
Sähköpostiviesti on helppo laatia niin, ettet saa siihen koskaan vastausta. Siksi miljoona projektia jumittaa joka päivä. Ihmettelin viikonloppuna, ettei pääministerimme Matti Vanhasen käsikassara, Rakennusmaailma-lehti päästä
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.
