Myyjä kehua retostelee tuotteensa erinomaisuutta. Silti asiakas epäilee. Leipäpappi ei voi sille mitään, että hänen käytöksensä lähettää paljastavia viestejä. Aloitin kenttämyyjän hommat aika tarkalleen 20
Suuri osa palkkatyötä tekevistä kuvittelee sitkeästi, että työnantaja maksaa heidän palkkansa. Todellisuudessa raha tulee asiakkailta. Ne ilkimykset maksavat vain jostain hyödyllisestä. Pariskunta irtisanoutui työpaikoistaan. Molemmat
Kiinteistövälittäjä Igglo meni nurin. Se on harmi. Uusi ärhäkkä kilpailija sai liikettä lätäkköön. Mutta epäonnistuneella yrittäjällä on myös erittäin hyviä uutisia kaikille asiantuntijoille. Igglo tuli
Jos vetoat ihmisen jaloihin tunteisiin, älä missään tapauksessa sotke kuvioon rahaa. Pahimmassa tapauksessa asiakkaasi alkaa pitää sinua hyväksikäyttäjänä.
Asiantuntijankin on parempi uskoa, että tyylipisteet vaikuttavat aina. Usein ne ovat jopa tärkeämpiä kuin lopputulos. Berliinläiset tutkijat sijoittivat toisilleen entuudestaan tuntemattomia ihmisiä eri huoneisiin. Kukin osallistuja
Jokainen konkurssi harmittaa. Suomen vanhimman yrityksen konkka potuttaa erityisesti. Mikä katkaisi yli 360 vuotta puksuttaneen tuotantoputken? Oletko käynyt kirjapainossa kylässä? Se on erikoinen kokemus siksi,
Myyjät onnistuvat usein viestimään huomaamattaan, mikä heille on aidosti tärkeintä. Yleensä se on myyjä itse. Kiertelin hiljattain erään toimistorakennuksen ympärillä. Pysäköintipaikkoja oli vaikka kuinka paljon.
Ostaja kokeilee aina, miten eksoottisiin asentoihin suostut taipumaan. Lopulta hän äkkää ikäväkseen, että olet selkärangaton. Edistääkö sellainen mielikuva myyntityötäsi? Sain yritysvalmentajana työskentelevältä Hilleviltä palautetta. Hän
Tutkijaryhmä selvitti, miten älyjuoman hinta vaikutti opiskelijoiden henkiseen suorituskykyyn. Tulokset osoittivat, että halpalitkun käyttäjä muuttui tyhmemmäksi kuin normaalihintaisen annoksen nauttinut. Kokeeseen osallistui 125 opiskelijaa. Heille
Aika moni on muistuttanut, että elokuu on alkanut. Kärsimättömille tiedoksi, että tämän blogin syyslukukausi alkaa maanantaina 18. elokuuta.
Pölli tästä -blogi lähtee nyt kesätauolle. Lisää juttuja on luvassa seuraavan kerran elokuussa. Tuhannet kiitokset kaikille lukijoille ja erityisesti keskusteluihin osallistuneille. Mukavaa kesää! – Jari
Johtaja luulee, että tuotteistus- tai palvelukehitysprojektiin olisi värvättävä bussillinen alan asiantuntijoita. Todellisuudessa heistä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä – ainakin, jos olisi saatava nopeasti
Etenkin verkkopankkien voittokulku on luonut mielikuvan, että kaikki haluaisivat palvella itse itseään. Vastarintaliike herää. Monet kiireiset haluavat nimenomaan karsia työtaakkaansa. Kävin keväällä ostoksilla. Halusin hankkia
Asiakas haluasi vain maistiaisia. Mutta eihän se sovi myyjälle. Hän alkaa tyrkyttää ns. kokonaisratkaisua. Tulos on nolo. Ostajan on lähdettävä lipettiin, vaikka hän olisi halunnut
Miten varmistat, että tuotteesi erottuu kilpailijoidesi kilkkeistä? Se on ziljardin euron kysymys. Kerron kolme törkeää esimerkkiä. Kävin kerran espoolaisessa kodinkoneliikkeessä. Seinustalla oli pitkä rivi jääkaappipakastimia.
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.
