Miten varmistat, että tuotteesi erottuu kilpailijoidesi kilkkeistä? Se on ziljardin euron kysymys. Kerron kolme törkeää esimerkkiä. Kävin kerran espoolaisessa kodinkoneliikkeessä. Seinustalla oli pitkä rivi jääkaappipakastimia.
Kirjailija saattaa kärsiä pahasta valkoisen arkin oireyhtymästä. Sama vaivaa useimpia työntekijöitä. Mitään ei tahdo syntyä tyhjästä. Onneksi tuotteistajalla on ongelmaan patenttilääke, joka toimii varmasti. Törmäsin
Nykyisin on muotia sotkea asiakas tuotekehitystyöhön. Ajatus on kaunis: kukapa tietäisi tarpeistaan enemmän kuin ostaja itse? Käytännössä osallistaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin luulisi. Kuluneena keväänä
Asiakas ei piittaa yrityksestäsi pätkän vertaa. Sen sijaan hän saattaa ostaa firmaltasi siksi, että hän on lojaali tietylle työntekijällesi. Johtajat eivät tunnu täysin ymmärtävän, miten
Tutkimusten mukaan tappiot iskevät ihmistä tuplavoimalla vastaaviin voittoihin verrattuna. Siksi markkinoijan usein kannattaisi luvata saavutusten sijaan, että asiakas saattaa välttää jonkin menetyksen. Kumpi on terveellisempää
Edison oli epäilemättä työnarkomaani ja kova poika ideoimaan. Mutta hänestä tuli maailman kuuluisin keksijä nimenomaan siksi, että hän osasi markkinoida asiantuntemustaan. Joulukuun 7. päivänä 1877
Harvoin asiakas heittäytyy ostoksille sattumalta. Ensin täytyy tapahtua jotain. Ostoikkunan täytyy aueta. Mutta mikä saa sen suorastaan retkahtamaan saranoiltaan? Tuotteistusprojekteissamme ehkä tuskallisin vaihe on se,
Suomen Asiakastieto Oy:n* mukaan tavaramerkki löytyy useimmiten yritykseltä, jonka liiketoiminta on vakiintunut. Tuotteistajan pitäisi käyttää tällaiset pienet vinkit hyväkseen. Tavaramerkkejä rekisteröineistä suomalaisyrityksistä kolmannes on luottokelpoisuudeltaan
Tuotteistajat vinkuvat, ettei tosielämässä ole mahdollista antaa riittävän törkeitä lupauksia. Toshiba näytti mallia. Se teki sylimikroistaan lupauksen, joka on enemmän kuin jämerä. Ikävä kyllä, valmistaja
Maailmassa riittää (omasta mielestään) luovia neroja. Toteuttajia on huomattavasti vähemmän. Silti moni asiantuntija luulee olevansa jotain siksi, että hänellä on hieno tutkinto tai titteli. Luin
Asiantuntijat purnaavat usein, että takuusta hehkuttava myyjä leimautuu helppoheikiksi. Mittaukset vain kertovat aivan muuta. Bisnes alkaa lupauksesta. Tehtäväsi on laatia niin jämerä – tai suorastaan
Marssin asiakkaan luokse. Kysyin, miksi hän osti tuotteemme. Vastaus yllätti etenkin tuotekehittäjämme. Kymmenisen vuotta sitten ohjelmistoyrityksemme Business Robotics Oy sai merkittävän uuden asiakkaan. Tilaus tuli
Vatsahaavan syntymekanismi oli pitkään täysi arvoitus. Sitten kaksi tuntematonta miestä pääsi aiheuttajan jäljille. Harmi vain, ettei kukaan uskonut heitä.
Kävin Asipirin-koeostoksilla apteekissa. Farmaseutin kommentit olivat mielenkiintoisia. Kirjoitin jonkin aikaa sitten siitä, miten Bayer on tuotteistanut vanhan hyvän Aspirininsa uudelleen (Sivuvaikutuksesta myyntikärjeksi 19.2.2008). Vanha särkylääke
Langattomasta laajakaistasta tuli hitti vasta, kun siitä tuli esine. Se kertoo jälleen kerran asiasta, jota asiantuntijoiden on vaikea uskoa: aineeton palvelu kannattaa puristaa hyödykkeeksi. Lähes
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.
