Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset osallistuivat laajaan kyselyyn. Hesari (23.5.2018) kirjoitti tuloksista näin: ”Lukukausimaksuista huolimatta tyytyväisyys Suomen korkeakouluopintoihin on lisääntynyt hieman kaikilla kyselyn osa-alueilla.” Sen jälkeen Opetushallituksen markkinointiviestinnän
Naisen dollari on vain 93 senttiä myös Uber-kuljettajana. Pitihän se arvata, että kylmänjulma taksiyhtiö sortaa naisia. Paitsi että se ei pidä paikkaansa. Palkkaero syntyy naisten omista päätöksistä.
Hesari kertoi sunnuntaina (4.2.2018), että virkamiehen työ valuu hukkaan. Asiakas ei viitsi tulla tapaamiseen. Ongelma riivaa tällä kertaa lastenvalvojia. ”On päiviä, jolloin suurin osa asiakkaista
Kysynnän ja tarjonnan periaatteen luulisi jokaisen ymmärtävän. Kun kinkun hinta K-kaupassa kasvaa, porukka ostaa vähemmän possua. Ja tietysti päinvastoin*. Mutta erityisesti kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on
Hesarin Lontoon kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä on taitava kirjoittaja. Mutta joskus formulakuskikin peruuttaa mersunsa tolppaan marketin parkkipaikalla. Sipilä kolhi kotteronsa, kun hän alkoi taivastella suomalaista masokismia.
Verkkokurssini Houdini-hinnoittelu on tilattavissa vielä muutaman päivän. Kauppa sulkeutuu perjantaina keskiyöllä. Niinpä kurssin tuotantoyhtiö on spämmännyt kuin (melkein) viimeistä päivää. Jukka-Pekka Rahkonen vastasi viestiin. Hän
Tavoitteesi ei voi olla hinta, johon kaikki asiakkaat ovat tyytyväisiä. Muuten todennäköisesti menetät paljon rahaa ilman, että edes huomaat sitä. Kävin eilen paasaamassa Helsingin seudun
Naputtelin ensimmäisen täysmittaisen kirjani kesällä 2005. Asiakkaani kirmailivat kesälaitumilla, joten silloin oli hyvää aikaa hakata hammondia. Rakas vaimoni ei hihkunut riemusta, koska kökin sisällä käytännössä koko hänen
Omakotitalon hinnoittelu määrää sen, miten nopeasti kämppä menee kaupaksi. Jos markkinointi on kunnossa ja myyntiaika silti venyy, se vain tarkoittaa, että myyjä pyytää talosta liian
Hesarin älypäätoimittajat iskivät jälleen tiistaina (27.6.2017). Aviisin talousosassa ilmestyi aukeaman juttu aiheesta Mikä tekee erikoisjäätelöistä niin kalliita? Lehden ”analyysi” oli tietysti tarkoitettu hauskaksi kesäviihteeksi. Mutta ihminen on tavattoman sosiaalinen
Tiistai-iltana osallistuin kaimani Jari Sarasvuon isännöimään webinaariin (katso tallenne). Aiheenamme oli hinnoittelu ja ensimmäinen verkkovalmennukseni. Se on nimeltään Houdini-hinnoittelu. Osallistujia oli hurjasti, lähes kaksituhatta! Kun kuulin
Kuten kaikki Pölli tästä -lukupiirien osallistujat tietävät, live-lähetyksiini ei läheskään aina kuulu esimerkiksi ääntä. Olenkin saanut kitkerää palautetta niiltä lahjattomilta, jotka eivät osaa lukea huulilta.
Viestintä on pirun vaikeaa. Ainakin 90 prosenttia maailman ongelmista saa alkunsa viestintäongelmista. Loput johtuvat luonnonmullistuksista, taudeista tai demareista. Myös hinta on viesti. Sen viestiminen on
Taiteilija Virpi Kanto kirjoitti lehteen, että Taiteilijan työtä ei pidä määritellä vain rahalla (HS 28.5.2017): ”Kuvanveistäjän ammatissa pitkään toimineena olen tyrmistynyt siitä, kuinka Heikki Pursiainen
Juttelin taannoin tutun yrittäjän kanssa. Hän taivasteli, miten monet hiukan (lue: 20 vuotta) nuoremmat yrittäjäkollegamme ovat vinksahtaneet. He nimittäin tekevät tahallaan huonoa tulosta. Mitä ihmettä
Insinöörisi saattaa ajatella, että ainoa oikea palvelun hinnoittelu perustuu tuotantokustannuksiin. Vaikka kustannuspohjainen hinnoittelu on maailman yleisin hinnoittelumenetelmä, se on usein myös maailman tyhmin hinnoittelun menetelmä. Se johtaa usein tilanteeseen, jossa yrityksesi menettää rahaa aivan turhaan.
Hinnoittelija saattaa kuvitella, että hänen tavoitteenaan on hinta, josta kukaan ei valita. Se usein varmistaa, että palvelun kate jää alamittaiseksi. Todellisuudessa hinnoittelun tavoite on kerätä mahdollisimman paljon kate-euroja.
Palvelun tai tuotteen kate saattaa olla parhaimmillaan esimerkiksi silloin, kun 20 prosenttia asiakkaista on sitä mieltä, että tuote on heille liian kallis.
Tämä on fakta, jota fiksukin asiantuntija saattaa pitää järjenvastaisena. Se on kuitenkin helppo näyttää toteen yksinkertaisen laskelman avulla.
Lähes aina hyötyyn tai arvoon perustuva hinnoittelu tuottaisi enemmän kate-euroja kuin kustannuspohjainen hinnoittelu.
Asiantuntijan kannattaa laskea tuottamansa hyöty rahaksi. Moni tuotteistaja käyttää laskelmasta nimeä dollarisointi. Kun asiakas näkee tuotteen konkreettisen hyödyn dollarisoituna, hänen käyttämänsä hinta-ankkuri usein vaihtuu.
Hinta-ankkuri tarkoittaa vertailukohtaa, johon ostaja alitajuisesti vertaa myyjän esittämää hintaa. Taitava ratkaisumyyjä osaakin rakentaa asiakkaalle uuden hinta-ankkurin, jonka perusteena on ratkaisun hyöty tai arvo. Se saa paketin näyttämään edulliselta hyötyynsä verrattuna.
Kustannuspohjainen hinnoittelu on muutenkin haitallista kuin kate-eurojen kannalta. Kustannuksiin perustuva hinnoittelu suistuu usein ns. kamreerihinnoitteluksi.
Insinööri sortuu saivartelemaan ja laskemaan sentin sadasosan tieteellisellä tarkkuudella hintoja, joita on vaikea viestiä ymmärrettävästi edes omille myyjille, saati sitten asiakkaille tai kumppaneille.
Kamreeri- tai saivarteluhinnoittelu harhauttaa asiantuntijan ajattelemaan usein, ettei palvelun tuotteistaminen ole mahdollista.
Hinnoittelumalli korostaa sitä, että jokainen asiakas on erilainen. Silloin palvelun paketointi tai vakiointi alkaa tuntua etenkin ratkaisumyyntiin tottuneesta asiantuntijasta vaikealta, koska se pakottaisi kaikki asiakkaat samaan muottiin.
Viisaampaa olisikin hinnoitella ratkaisu niin selkeästi, että ostaja ja myyjä hahmottaisi hinnan kertasilmäyksellä. Jokaisen toimituksen ei tarvitse olla yhtä kannattava. Se riittää, että palvelun kate on keskimäärin riittävä.
