Hinnoittelu

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Miten sossun jono saataisiin kuriin?

Espoossa sossun jono on venähtänyt sietämättömän pitkäksi. Paikallislehti Länsiväylä julkaisi hiljattain mielenkiintoisen otsikon: ”Neuvontaan voi jonottaa lähes sata ihmistä” Eikö ongelma kuulosta aika yksinkertaiselta? Mutta

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Pitäisikö valita Sonera-simppeli?

Sain Soneralta kirjeen. Kapulaani olisi tarjolla entistä nopeampi nettiyhteys – ja vieläpä entiseen hintaan! Heti otsikon alle on präntätty pari pylvästä. Uutta nopeutta kuvaava palkki

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Tietenkin kaiken voi mitata rahassa

Säveltäjä Pasi Lyytikäinen kettuili ihan näppärästi Helsingin yliopistolle siitä, että putiikki oli lakkauttanut 376 vuotta vanhan musiikinopettajan viran. Pohjimmiltaan Lyytikäinen ei tietenkään valittanut viran lakkauttamisesta. Hänen

parkkipate
Jari Parantainen

Kyse ei ole rahasta, vaan periaatteesta

Parkkipate iski eilen kello 08:59. Hän jätti tuulilasiin pääsiäishenkisen, kirkkaankeltaisen lappusensa. Yksityisoikeudellista valvontamaksua räpsähti 60 euroa. Tuollaisina hetkinä yrittäjän veri punnitaan. Varsinkin kun olin maksanut

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Koulutuspalaute: liian hidasta ja liian nopeaa

Viime viikon tiistaina (5.4.2016) vedin kevään toisen Näin voitat tarjouskilpailun -koulutukseni Rantasipi Airportissa Vantaalla. Kaksi osallistujaa piti päivän tahtia liian hitaana. Yksi oli taas sitä mieltä,

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Epäreilu hinnoittelu nollaa markkinointisi

Muutamia kuukausia sitten tilasin kokeeksi The Economist -lehden digiversion. Luulin solmineeni kolmen kuukauden määräaikaisen diilin. Luulin väärin. Hiljattain äkkäsin, että luottokortiltani oli veloitettu jo toisen vuosineljänneksen

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Verkkohuutokaupassa naisen euro on vain 80 senttiä

Ystäväni Seppo vinkkasi kiinnostavasta tutkimuksesta. Kun nainen myy tuotteen, hän saa siitä jopa 20 prosenttia huonomman hinnan kuin mies. Tulokset perustuvat aitoihin eBay-ostoksiin vuosilta 2009–2012. Data oli peräisin

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Demari vastustaa vapautta

SDP:n kansanedustaja ja talousajattelija Tuula Haatainen piipahti opintomatkalla Ruotsista. Siellä jokainen saa vapaasti valita, meneekö hän valittamaan vaivojaan yksityiselle vai julkiselle lääkärille. Hallituksessa istuvat ruotsalaiset puoluetoverit eivät

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Lottovoittaja kiertää kehää

Hesarin hallintopäällikkö Jaakko Lähteenmaa onnitteli itseään kolumnissaan On lottovoitto sairastaa Suomessa (HS 20.2.2016). Hän oli saanut infarktin, jonka hoito maksoi hänelle vain 32,50 euroa. ”Jos tämä kohdalle

Pähkinäpussit
Jari Parantainen

Koulutuspalaute: ”Enemmän esimerkkejä hinta-ankkureista”

Viikko sitten tiistaina vedin kevään ensimmäisen Näin voitat tarjouskilpailun -koulutukseni Rantasipi Airportissa Vantaalla. Ilmoittautuneita oli tällä kertaa parikymmentä. Heistä yksi toivoi, että koulutukseen olisi saanut kuulua enemmän esimerkkejä

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Miksi timantti on niin kallis?

Taloustieteilijät käyttävät usein esimerkkeinä vettä ja timantteja. Vaikka vesi on jokaiselle ihmiselle täysin välttämätön hyödyke, se on silti (länsimaissa) puoli-ilmaista. Esimerkiksi Suomessa laadukkainkin hanavesi maksaa

Tuotteistaminen ei suju välttämättä edes taloustieteen professorilta
Jari Parantainen

Tuotteistaminen ei suju edes Harvardin taloustieteen professorilta

Claudia Goldin on taloustieteen professori Harvardissa. Hän on voittanut monia alansa palkintoja. Ei siis mikään tyhmä täti, vai mitä?

Hän on kuitenkin esimerkki siitä, ettei edes maailman arvostetuimman yliopiston professori hoksaa tuotteistaa osaamistaan.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Miten palvelun myyntikate kannattaa laskea?

Marcus osallistui viime vuonna sekä tuotepäällikkö- että hinnoittelukurssilleni. Hän oli törmännyt tuotteistustöissään ongelmaan. Sähköpostiini tupsahti tiukka kysymys: ”Kuinka lasken myyntikatteen palvelulle? Olisiko sinulla jokin hyvä

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Avoin kirje pääluottamusmies Jarno Strengellille

Hyvä Jarno, kerroit eilen (8.12.2015) sekä Hesarin että Kauppalehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessasi, että työnantajat kaatoivat yhteiskuntasopimuksen. En nyt osallistu tuohon joutavaan juupas-eipäs-väittelyyn. Mutta silmääni pisti erikoinen väitteesi:

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Myytti nimeltä saalistushinnoittelu

Oululainen Kaleva toisteli kulunutta kauhutarinaa pääkirjoituksessaan VR sai busseista haastajan (7.12.2015). ”Ihannetila ei olisi sekään, että Onnibus nitistäisi kilpailijansa, minkä jälkeen yhtiölle avautuisi mahdollisuus määritellä hinnat halujensa

Hinnoittelu tähtää siihen, että maksimoit kate-eurot

Insinöörisi saattaa ajatella, että ainoa oikea palvelun hinnoittelu perustuu tuotantokustannuksiin. Vaikka kustannuspohjainen hinnoittelu on  maailman yleisin hinnoittelumenetelmä, se on usein myös maailman tyhmin hinnoittelun menetelmä. Se johtaa usein tilanteeseen, jossa yrityksesi menettää rahaa aivan turhaan. 

Mikä ei ole hinnoittelijan tavoite?

Hinnoittelija saattaa kuvitella, että hänen tavoitteenaan on hinta, josta kukaan ei valita. Se usein varmistaa, että palvelun kate jää alamittaiseksi. Todellisuudessa hinnoittelun tavoite on kerätä mahdollisimman paljon kate-euroja.

Palvelun tai tuotteen kate saattaa olla parhaimmillaan esimerkiksi silloin, kun 20 prosenttia asiakkaista on sitä mieltä, että tuote on heille liian kallis.

Tämä on fakta, jota fiksukin asiantuntija saattaa pitää järjenvastaisena. Se on kuitenkin helppo näyttää toteen yksinkertaisen laskelman avulla.

Insinöörin kannattaa hinnoitella arvon perusteella

Lähes aina hyötyyn tai arvoon perustuva hinnoittelu tuottaisi enemmän kate-euroja kuin kustannuspohjainen hinnoittelu.

Asiantuntijan kannattaa laskea tuottamansa hyöty rahaksi. Moni tuotteistaja käyttää laskelmasta nimeä dollarisointi. Kun asiakas näkee tuotteen konkreettisen hyödyn dollarisoituna, hänen käyttämänsä hinta-ankkuri usein vaihtuu.

Hinta-ankkuri tarkoittaa vertailukohtaa, johon ostaja alitajuisesti vertaa myyjän esittämää hintaa. Taitava ratkaisumyyjä osaakin rakentaa asiakkaalle uuden hinta-ankkurin, jonka perusteena on ratkaisun hyöty tai arvo. Se saa paketin näyttämään edulliselta hyötyynsä verrattuna.

Miksi kamreerihinnoittelu on haitallista?

Kustannuspohjainen hinnoittelu on muutenkin haitallista kuin kate-eurojen kannalta. Kustannuksiin perustuva hinnoittelu suistuu usein ns. kamreerihinnoitteluksi.

Insinööri sortuu saivartelemaan ja laskemaan sentin sadasosan tieteellisellä tarkkuudella hintoja, joita on vaikea viestiä ymmärrettävästi edes omille myyjille, saati sitten asiakkaille tai kumppaneille.

Kamreeri- tai saivarteluhinnoittelu harhauttaa asiantuntijan ajattelemaan usein, ettei palvelun tuotteistaminen ole mahdollista.

Hinnoittelumalli korostaa sitä, että jokainen asiakas on erilainen. Silloin palvelun paketointi tai vakiointi alkaa tuntua etenkin ratkaisumyyntiin tottuneesta asiantuntijasta vaikealta, koska se pakottaisi kaikki asiakkaat samaan muottiin.

Viisaampaa olisikin hinnoitella ratkaisu niin selkeästi, että ostaja ja myyjä hahmottaisi hinnan kertasilmäyksellä. Jokaisen toimituksen ei tarvitse olla yhtä kannattava. Se riittää, että palvelun kate on keskimäärin riittävä.