Piipahdin pärisemässä Seinäjoella viime viikolla. Koska paikalla oli parisataa kuulijaa, ihan kaikille ei ollut antaa omia tuotteistuskirjojaan. Arvoimme niitä kymmenen. Lupasin lähettää opukset postitse. Eilen raapustin omistuskirjoitukset nimilehdille ja
Hesari kirjoitti hiljattain (20.9.2014), että ravintola-ala suunnittelee uutta sakkoa. Asiakas saisi maksaa muutaman kympin siitä, jos hän jättää pöytävarauksensa perumatta. Yli kymmenen hengen varaus pitäisi
Kävin eilen potkimassa projektin käyntiin uuden asiakkaani luona. Keskitymme kuuden viikon ajan siihen, miten voittaa tarjouskilpailu. Vastaus on jopa kymmenien miljoonien eurojen arvoinen! Firman asiantuntijat
Viime talvena istuin Tampereella seminaarissa, jossa puhui myös amerikkalainen myynnin konsulttiguru Brian Tracy. Hän aloitti esityksensä väitteellä, jota hän on toistanut vuosikymmeniä: ”Jos haluat pärjätä
Olin vetää juhannuspultit, kun luin Kauppalehteä kesäkuun 23. päivänä. Takasivulla toimittaja Kaija Ahtela kirjoitti nobelisti Daniel Kahnemanin kirjasta Thinking, Fast and Slow. En oikein saanut selvää,
Piipahdin tänään myyntikäynnillä isossa lakitoimistossa. Kohta naputtelen sinne tarjoukseni tuotteistusvalmennuksesta. Eräs johtajista kuvasi elävästi, miten alan konkarit esiintyvät seminaareissa ja alan muissa pippaloissa. He paasaavat kollegoilleen hyvin
Yritys myy terveellistä elämäntapaa. Se on aivoin, reilu ja rento. Me fiksut, vastuulliset asiakkaat olemme kuin yhtä perhettä. Jawbone UP -ranneke on koristanut oikeaa kättäni runsaan
Taitava espoolainen parturini Jari Koivisto kokeili pari vuotta sitten Groupon-kampanjaa. Parisataa asiakasta sai kampauksensa tai hiustenleikkuunsa roimasti alennettuun hintaan. Grouponin myyjä perusteli alennuskuponkejaan niin, että
Törmäsin kesäkuun MacWorld-lehdessä kiinnostavaan mustaan koko sivun mainokseen. Se vokotteli kuvapankin asiakkaaksi. Sivun alareunassa oli muutama rivi tekstiä. Tässä rajusti muokkaamani tiivistelmä:
Alun perin Maija oli armoitettu kotikokki. Hän loihti lietensä ääressä mahtavaa apetta. Ystävät ja sukulaiset ahmivat. Napa paukkui ja naama kiilsi. Lopulta eräs vieraista meni
Jostain syystä olen saanut muutamassa päivässä monta hätäviestiä. Yrittäjät kyselevät, voisinko auttaa. Liiketoiminta kuulemma piiputtaa. Miten yrityksestä saisi kannattavan? Olen joskus sortunut ja karauttanut paikalle. Yleensä
Moni kääntyi jo ovelta, kun näki tilanteen. Jono mutkitteli niin kauas, ettei sen toista päätä näkynyt. Lapset itkivät kuumissaan. Aikuiset lohduttivat, että enää kolme varttia.
Älä nyt järkyty. Mutta asiakkaasi ei koskaan herää aamulla hihkumaan, että ”mahtava päivä tulossa, saan tänään tilata uuden b2b-palvelun!” Kuluttaja saattaa ostaa siksi, että hän haluaa jotain.
Istuin iltapäivää erittäin fiksujen softayrittäjien kanssa viime viikolla. Vain yksi kauneusvirhe särähti silmään. He aikoivat ehdottaa asiakkailleen kolmen vuoden määräaikaisia sopimuksia. En tainnut esiintyä edukseni.
Paavo lähetti vinkin. Ylen Strada-ohjelmassa oli käsitelty kiinnostavaa aihetta: Pitäisikö huonosta kulttuurituotteesta saada rahat takaisin? Toimittaja Ivan Puopolo kysyi hyvän kysymyksen. Miksi teatteri tai elokuvateatteri
Insinöörisi saattaa ajatella, että ainoa oikea palvelun hinnoittelu perustuu tuotantokustannuksiin. Vaikka kustannuspohjainen hinnoittelu on maailman yleisin hinnoittelumenetelmä, se on usein myös maailman tyhmin hinnoittelun menetelmä. Se johtaa usein tilanteeseen, jossa yrityksesi menettää rahaa aivan turhaan.
Hinnoittelija saattaa kuvitella, että hänen tavoitteenaan on hinta, josta kukaan ei valita. Se usein varmistaa, että palvelun kate jää alamittaiseksi. Todellisuudessa hinnoittelun tavoite on kerätä mahdollisimman paljon kate-euroja.
Palvelun tai tuotteen kate saattaa olla parhaimmillaan esimerkiksi silloin, kun 20 prosenttia asiakkaista on sitä mieltä, että tuote on heille liian kallis.
Tämä on fakta, jota fiksukin asiantuntija saattaa pitää järjenvastaisena. Se on kuitenkin helppo näyttää toteen yksinkertaisen laskelman avulla.
Lähes aina hyötyyn tai arvoon perustuva hinnoittelu tuottaisi enemmän kate-euroja kuin kustannuspohjainen hinnoittelu.
Asiantuntijan kannattaa laskea tuottamansa hyöty rahaksi. Moni tuotteistaja käyttää laskelmasta nimeä dollarisointi. Kun asiakas näkee tuotteen konkreettisen hyödyn dollarisoituna, hänen käyttämänsä hinta-ankkuri usein vaihtuu.
Hinta-ankkuri tarkoittaa vertailukohtaa, johon ostaja alitajuisesti vertaa myyjän esittämää hintaa. Taitava ratkaisumyyjä osaakin rakentaa asiakkaalle uuden hinta-ankkurin, jonka perusteena on ratkaisun hyöty tai arvo. Se saa paketin näyttämään edulliselta hyötyynsä verrattuna.
Kustannuspohjainen hinnoittelu on muutenkin haitallista kuin kate-eurojen kannalta. Kustannuksiin perustuva hinnoittelu suistuu usein ns. kamreerihinnoitteluksi.
Insinööri sortuu saivartelemaan ja laskemaan sentin sadasosan tieteellisellä tarkkuudella hintoja, joita on vaikea viestiä ymmärrettävästi edes omille myyjille, saati sitten asiakkaille tai kumppaneille.
Kamreeri- tai saivarteluhinnoittelu harhauttaa asiantuntijan ajattelemaan usein, ettei palvelun tuotteistaminen ole mahdollista.
Hinnoittelumalli korostaa sitä, että jokainen asiakas on erilainen. Silloin palvelun paketointi tai vakiointi alkaa tuntua etenkin ratkaisumyyntiin tottuneesta asiantuntijasta vaikealta, koska se pakottaisi kaikki asiakkaat samaan muottiin.
Viisaampaa olisikin hinnoitella ratkaisu niin selkeästi, että ostaja ja myyjä hahmottaisi hinnan kertasilmäyksellä. Jokaisen toimituksen ei tarvitse olla yhtä kannattava. Se riittää, että palvelun kate on keskimäärin riittävä.
