Yhdysvaltalainen bisneslehti Forbes kertoi alkuvuodesta ohjelmistosuunnittelijasta, joka oli ulkoistanut koodaushommia Kiinaan. Toimittaja kutsui häntä nimellä Bob. No, eipä siinä sinänsä ole mitään merkillistä. Monet fiksut yritykset
Aamupäivällä Erkki Esimies kuunteli käsi poskella riitapukareita. Heikki Huoleton oli unohtanut toimittaa tarjouksen. Mikko Myyntimies oli saanut asiakkaalta kurat niskaansa ilman omaa syytään. Erkki kuunteli
Hankolainen Kati Heikkilä kirjoitti tänään Hesariin, ettei hän ole saanut töitä. Hän on valmistunut solu- ja molekyylibiologiksi puolitoista vuotta sitten. Heikkilä kertoo hankkineensa jonkin verran työkokemusta.
Suomalaisia riivaa sisäsyntyinen pakko myydä halpaa köyhille. Mesimarja pitäisi brändätä miljonäärien marjaksi.
Katselu-urakkani Leijonan luola Kanada -sarjan kimpussa on edennyt kolmannen tuotantokauden alkuun. Heti ensimmäisessä jaksossa esiintyi yrittäjä, jonka esivanhemmat ovat selvästi suomalaisia. Niin pahasti miekkosen hinnoittelu
Kävin pari päivää sitten myyntikäynnillä toimitusjohtaja Kimmo Haapaniemen luona. Hän vetää Kontaktia Oy:tä, joka myy mm. Google-markkinointipalveluja pk-yrittäjille. Liikevaihtoa Kontaktia tahkoaa noin 7 miljoonaa euroa vuodessa.
Tammikuun What Montain Bike -lehti haastatteli myhäilevää tuotepäällikköä. Chris Hilton on töissä firmassa, joka on monille pyöräilijöille tuttu. SRAM valmistaa vaihteistoja sekä maantie- että maastopyöriin. Chicagolainen
Kauppalehti haastatteli eilen (4.2.2013) Yleisradion toimitusjohtajaa. Lauri Kivinen selitti moneen kertaan, että Facebook ja Google ryöväävät rahat, jotka kuuluisivat suomalaisille mainosvälineille. YLE saa tuhlattavakseen lähes
Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK vietti eilen Naisten palkkapäivää. Koska naisen euro on vain 82 senttiä, naiset tekevät kuulemma loppuvuoden palkatta töitä. Mielestäni on tyhmää äimistellä sukupuolten
Viime viikkoina olen saanut seurata sivusta erästä keskustelua siitä, miten myyjän työtä kannattaisi mitata. Kaupparatsu on nimittäin ahkeroinut. Hän on päristellyt hanuri ruvella tuhansia kilometrejä.
Ostin Verkkokauppa.comista Canonin lasertulostimen firmalleni. Ei käynyt mielessäkään, että laite saattaisi olla vanhentunut. Yritin ottaa pömpelin käyttöön. Ei onnistunut. Uusimmalle Applen* käyttöjärjestelmälle ei löytynyt ajureita.
Asiantuntija otti yhteyttä sähköpostitse. Hän halusi ostaa koulutuksen. Vastaan kyselyihin aina samalla tavalla. Alkukohteliaisuuksien jälkeen kerron heti hintani ja kysyn, kestääkö ostajan budjetti sen. Osa
Jos kilpailijat tuottavat ylilaatua, tuo markkinoille edullinen, karsittu palveluversio.
Arvaa, mikä tämä palvelubisnes on: Putiikin leivissä pakertava porukka on omasta mielestään maailman huippua. Vaikka palvelutuote on maailman paras, firma jakaa sitä ilmaiseksi kaikille halukkaille.
Luin vuosia sitten Ikean kalusuunnittelijan haastattelun. Hänen mukaansa tuotekehitysprojekti alkaa hinnasta. Toimeksianto on selkeyden huippu.
Insinöörisi saattaa ajatella, että ainoa oikea palvelun hinnoittelu perustuu tuotantokustannuksiin. Vaikka kustannuspohjainen hinnoittelu on maailman yleisin hinnoittelumenetelmä, se on usein myös maailman tyhmin hinnoittelun menetelmä. Se johtaa usein tilanteeseen, jossa yrityksesi menettää rahaa aivan turhaan.
Hinnoittelija saattaa kuvitella, että hänen tavoitteenaan on hinta, josta kukaan ei valita. Se usein varmistaa, että palvelun kate jää alamittaiseksi. Todellisuudessa hinnoittelun tavoite on kerätä mahdollisimman paljon kate-euroja.
Palvelun tai tuotteen kate saattaa olla parhaimmillaan esimerkiksi silloin, kun 20 prosenttia asiakkaista on sitä mieltä, että tuote on heille liian kallis.
Tämä on fakta, jota fiksukin asiantuntija saattaa pitää järjenvastaisena. Se on kuitenkin helppo näyttää toteen yksinkertaisen laskelman avulla.
Lähes aina hyötyyn tai arvoon perustuva hinnoittelu tuottaisi enemmän kate-euroja kuin kustannuspohjainen hinnoittelu.
Asiantuntijan kannattaa laskea tuottamansa hyöty rahaksi. Moni tuotteistaja käyttää laskelmasta nimeä dollarisointi. Kun asiakas näkee tuotteen konkreettisen hyödyn dollarisoituna, hänen käyttämänsä hinta-ankkuri usein vaihtuu.
Hinta-ankkuri tarkoittaa vertailukohtaa, johon ostaja alitajuisesti vertaa myyjän esittämää hintaa. Taitava ratkaisumyyjä osaakin rakentaa asiakkaalle uuden hinta-ankkurin, jonka perusteena on ratkaisun hyöty tai arvo. Se saa paketin näyttämään edulliselta hyötyynsä verrattuna.
Kustannuspohjainen hinnoittelu on muutenkin haitallista kuin kate-eurojen kannalta. Kustannuksiin perustuva hinnoittelu suistuu usein ns. kamreerihinnoitteluksi.
Insinööri sortuu saivartelemaan ja laskemaan sentin sadasosan tieteellisellä tarkkuudella hintoja, joita on vaikea viestiä ymmärrettävästi edes omille myyjille, saati sitten asiakkaille tai kumppaneille.
Kamreeri- tai saivarteluhinnoittelu harhauttaa asiantuntijan ajattelemaan usein, ettei palvelun tuotteistaminen ole mahdollista.
Hinnoittelumalli korostaa sitä, että jokainen asiakas on erilainen. Silloin palvelun paketointi tai vakiointi alkaa tuntua etenkin ratkaisumyyntiin tottuneesta asiantuntijasta vaikealta, koska se pakottaisi kaikki asiakkaat samaan muottiin.
Viisaampaa olisikin hinnoitella ratkaisu niin selkeästi, että ostaja ja myyjä hahmottaisi hinnan kertasilmäyksellä. Jokaisen toimituksen ei tarvitse olla yhtä kannattava. Se riittää, että palvelun kate on keskimäärin riittävä.
