Entinen SOK:n pääjohtaja ja kansanedustaja Jere Lahti tapasi sanoa, että voitto on hinnoitteluvirhe (KL 15.5.2012). Osuuskaupan periaatteiden mukaan näin tietysti on. Mahdolliset liiketoiminnan ylijäämät on
Vaimoni marssi paikalliseen golfkauppaan etsimään uutta mailaa. Myyjä aloitti keskustelun räväkästi: ”Tässä meillä olisi alennuksessa todella edullinen vaihtoehto.” Ex-tyttöystäväni yritti selittää, että hän haki laatua.
Yllättävän suuri joukko hinnoittelukoulutusteni osallistujista kuuluu sinisilmäisten heimoon. Heille tuntuu tulevan yllätyksenä, että moni tarjouskilpailu on silkkaa sumutusta. ”Ei voi pitää paikkaansa! Tarjousten pisteytys on
Ensimmäisen Pölli tästä -kirjani ostanut Santeri Vidal lähetti sähköpostia*. Hän oli vienyt pyöränsä huollettavaksi Helsingin Lauttasaareen. Seinältä hän äkkäsi hinnaston. Asiakas katsoo: 60 euroa tunti
Lappeenrannan teknillisen yliopiston vararehtori Minna Martikainen kertoi syksyllä (HS 23.9.2011) maksullisen opetuksen vaikutuksista. Korkeakoulu osallistuu kokeiluun, jossa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat joutuivat maksamaan 8 000 euron lukukausimaksun.
Kun myyjä ei halua dollarisoida, siihen saattaa olla vissi syy. Hyödyt osoittautuisivat pieniksi kuin allin pallit pakkasella.
Tänään (23.4.2012) Hesarissa oli mainio juttu Kunto ei näy asunnon hinnassa. Kirjoitus käsitteli asunnonostajille tuttua paradoksia: hinta ei näytä riippuvan kämpän kunnosta juuri lainkaan. Sen
Toimitusjohtaja Stephen Elop joutui tunnustamaan toissapäivänä, että Nokian Windows-puhelimet käyvät kehnosti kaupaksi. Osakkeen hinta romahti 15 prosenttia. Vuodessa putiikin arvosta on haihtunut lähes puolet. Kauppalehti (12.4.2012)
Juttelin oikeiden konsulttien kanssa. Heidän työmaansa on koko maailma. Hanurit on hilattava viivana vaikka Uuteen-Seelantiin, jos asiakas niin haluaa. Tarkoitus oli tuotteistaa palvelupaketti. Tapani mukaan
Kävin juttelemassa tuotteistamisesta Keravalla viikko sitten Uudenmaan Yrittäjien iltatilaisuudessa. Yleisössä istui myös Merja (nimi muutettu), jonka yritys tarjoaa hyvinvointipalveluja. Merja kysyi jälkikäteen, miten hän saisi
Huono myyjä kertoo, mitä kaikkea asiakas voisi ostaa. Hyvä myyjä kertoo, mitä asiakkaan kannattaisi ostaa.
Kuhmolainen huoltoyrittäjä on kuulemma suunnilleen Kainuun suosituin mies. Se ei ole mikään ihme, sillä hän hinnoittelee työnsä niin pahasti pieleen. Hesari kertoi viime viikolla talousosastollaan
Miten on mahdollista, että köyhyys yleistyy, vaikka elintaso kasvaa? Väite perustuukin prosenttilaskentaan. Se on taiteen laji, jolla on helppo jallittaa. Viikko sitten eräässä tuotteistusprojektissa pohdimme,
Apple on keksinyt systeemin, jolla lehtitalot pääsevät vihdoinkin rahastamaan sähköisiä sisältöjään. Mutta sekään ei kelpaa. Mediapomon lasi on puolityhjä. Puksuttelin tänään junalla Tampesterista Helsinkiin. Käytävän
Japanin eteläosassa, Kyushun saaren kupeessa sijaitsee Bungon salmi. Siinä Tyynen meren virtaukset kohtaavat Seton lahden vedet ja tarjoavat kaloille oivan ruokapaikan. Alueella kalastetaan Seki saba
Insinöörisi saattaa ajatella, että ainoa oikea palvelun hinnoittelu perustuu tuotantokustannuksiin. Vaikka kustannuspohjainen hinnoittelu on maailman yleisin hinnoittelumenetelmä, se on usein myös maailman tyhmin hinnoittelun menetelmä. Se johtaa usein tilanteeseen, jossa yrityksesi menettää rahaa aivan turhaan.
Hinnoittelija saattaa kuvitella, että hänen tavoitteenaan on hinta, josta kukaan ei valita. Se usein varmistaa, että palvelun kate jää alamittaiseksi. Todellisuudessa hinnoittelun tavoite on kerätä mahdollisimman paljon kate-euroja.
Palvelun tai tuotteen kate saattaa olla parhaimmillaan esimerkiksi silloin, kun 20 prosenttia asiakkaista on sitä mieltä, että tuote on heille liian kallis.
Tämä on fakta, jota fiksukin asiantuntija saattaa pitää järjenvastaisena. Se on kuitenkin helppo näyttää toteen yksinkertaisen laskelman avulla.
Lähes aina hyötyyn tai arvoon perustuva hinnoittelu tuottaisi enemmän kate-euroja kuin kustannuspohjainen hinnoittelu.
Asiantuntijan kannattaa laskea tuottamansa hyöty rahaksi. Moni tuotteistaja käyttää laskelmasta nimeä dollarisointi. Kun asiakas näkee tuotteen konkreettisen hyödyn dollarisoituna, hänen käyttämänsä hinta-ankkuri usein vaihtuu.
Hinta-ankkuri tarkoittaa vertailukohtaa, johon ostaja alitajuisesti vertaa myyjän esittämää hintaa. Taitava ratkaisumyyjä osaakin rakentaa asiakkaalle uuden hinta-ankkurin, jonka perusteena on ratkaisun hyöty tai arvo. Se saa paketin näyttämään edulliselta hyötyynsä verrattuna.
Kustannuspohjainen hinnoittelu on muutenkin haitallista kuin kate-eurojen kannalta. Kustannuksiin perustuva hinnoittelu suistuu usein ns. kamreerihinnoitteluksi.
Insinööri sortuu saivartelemaan ja laskemaan sentin sadasosan tieteellisellä tarkkuudella hintoja, joita on vaikea viestiä ymmärrettävästi edes omille myyjille, saati sitten asiakkaille tai kumppaneille.
Kamreeri- tai saivarteluhinnoittelu harhauttaa asiantuntijan ajattelemaan usein, ettei palvelun tuotteistaminen ole mahdollista.
Hinnoittelumalli korostaa sitä, että jokainen asiakas on erilainen. Silloin palvelun paketointi tai vakiointi alkaa tuntua etenkin ratkaisumyyntiin tottuneesta asiantuntijasta vaikealta, koska se pakottaisi kaikki asiakkaat samaan muottiin.
Viisaampaa olisikin hinnoitella ratkaisu niin selkeästi, että ostaja ja myyjä hahmottaisi hinnan kertasilmäyksellä. Jokaisen toimituksen ei tarvitse olla yhtä kannattava. Se riittää, että palvelun kate on keskimäärin riittävä.
