Hannu Kostiainen lähetti kirjeen. Hän on Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja. Hannu halusi varmistaa, että jatkaisin hänen asiakkaanaan myös maaliskuun 2016 jälkeen. Ensin heitin tarjouksen puoliksi vahingossa
Nimimerkki Hyvätuloinen kirjoitti Hesarin mielipidesivulle (8.10.2015), että hän haluaisi maksaa laadukkaasta päivähoidosta huomattavasti nykyistä enemmän. Pekka Pohjola säesti palstalla seuraavana päivänä, että hyvätuloisten lapsilisiä, vanhempainrahoja,
Asiakkaani järjesti maksuttomia parin tunnin mittaisia aamiaistilaisuuksia. Tarjolla oli kiinnostava puhuja. Pöydät notkuivat ruokaa. Kaiken kukkuraksi jokainen vieras sai lahjan. Ongelma oli vain se, että no
Irrallaan ajelehtivat hinnat näyttävät aina liian kalliilta. Luvut muuttuvat järkeviksi vain, jos hyödyt näkyvät hintojen kanssa yhdessä.
Hesari julkaisi eilen sunnuntaina (16.8.2015) näyttävän jutun Pyhäjärven perheestä, joka asuu Lokassa. Matkaa Sodankylän kunnan keskustaan kertyy 84 kilometriä. Toimittajan ja valokuvaajan reissu taittui autolla tunnissa
Rapakon tuolla puolen tapahtuu taas. The New York Times raportoi runsas viikko sitten, mihin varomaton tasa-arvoilu johtaa. Dan Price on 31-vuotias yrittäjä Seattlesta. Hänen putiikkinsa Gravity
Konsultit haluavat kiinnittää huomiota taloudelliseen tilanteeseensa Jari Parantainen – Noste-sanomat Yli 300 yrityskonsulttia tukki torstaina Audeillaan ja Mersuillaan Lyoniin johtavat tiet Ranskassa. Olipa joukossa jokunen Peugeotkin.
Koska DIPLOMI-insinööriys on nyt muotia, saan tietysti haastattelukutsuja harva se päivä. Ainakin jos pääministeri Juha Sipilä ei jostain syystä ehdi paikalle. Kävin hiljattain turisemassa Tuomas Enbusken vieraana Radio
Tuotteistaminen on karsimista. Asiakas on sitä tyytyväisempi, mitä vähemmän asiantuntijasi vyöryttää yksityiskohtia hänen niskaansa.
Kun ostaja empii, Pertsa Perusinsinööri luulee, että hän tarvitsisi tekonahkaiseen salkkuunsa parempia ratkaisuja. Todellisuudessa hän tarvitsisi parempia ongelmia.
Hälytyskellojesi pitäisi soida aina, kun huomaat jahtaavasi kymppejä.
Kävin pärisemässä hinnoittelusta Tampereella kaksi viikkoa sitten. TuplaamoLive-työleirille osallistui parin päivän ajan innokkaita yrittäjiä, jotka remppasivat markkinointiaan yötä päivää. Joukkoon kuului tomera nuori siivousyrittäjä Jenni Parpala
Piipahdin pärisemässä Seinäjoella viime viikolla. Koska paikalla oli parisataa kuulijaa, ihan kaikille ei ollut antaa omia tuotteistuskirjojaan. Arvoimme niitä kymmenen. Lupasin lähettää opukset postitse. Eilen raapustin omistuskirjoitukset nimilehdille ja
Hesari kirjoitti hiljattain (20.9.2014), että ravintola-ala suunnittelee uutta sakkoa. Asiakas saisi maksaa muutaman kympin siitä, jos hän jättää pöytävarauksensa perumatta. Yli kymmenen hengen varaus pitäisi
Kävin eilen potkimassa projektin käyntiin uuden asiakkaani luona. Keskitymme kuuden viikon ajan siihen, miten voittaa tarjouskilpailu. Vastaus on jopa kymmenien miljoonien eurojen arvoinen! Firman asiantuntijat
Insinöörisi saattaa ajatella, että ainoa oikea palvelun hinnoittelu perustuu tuotantokustannuksiin. Vaikka kustannuspohjainen hinnoittelu on maailman yleisin hinnoittelumenetelmä, se on usein myös maailman tyhmin hinnoittelun menetelmä. Se johtaa usein tilanteeseen, jossa yrityksesi menettää rahaa aivan turhaan.
Hinnoittelija saattaa kuvitella, että hänen tavoitteenaan on hinta, josta kukaan ei valita. Se usein varmistaa, että palvelun kate jää alamittaiseksi. Todellisuudessa hinnoittelun tavoite on kerätä mahdollisimman paljon kate-euroja.
Palvelun tai tuotteen kate saattaa olla parhaimmillaan esimerkiksi silloin, kun 20 prosenttia asiakkaista on sitä mieltä, että tuote on heille liian kallis.
Tämä on fakta, jota fiksukin asiantuntija saattaa pitää järjenvastaisena. Se on kuitenkin helppo näyttää toteen yksinkertaisen laskelman avulla.
Lähes aina hyötyyn tai arvoon perustuva hinnoittelu tuottaisi enemmän kate-euroja kuin kustannuspohjainen hinnoittelu.
Asiantuntijan kannattaa laskea tuottamansa hyöty rahaksi. Moni tuotteistaja käyttää laskelmasta nimeä dollarisointi. Kun asiakas näkee tuotteen konkreettisen hyödyn dollarisoituna, hänen käyttämänsä hinta-ankkuri usein vaihtuu.
Hinta-ankkuri tarkoittaa vertailukohtaa, johon ostaja alitajuisesti vertaa myyjän esittämää hintaa. Taitava ratkaisumyyjä osaakin rakentaa asiakkaalle uuden hinta-ankkurin, jonka perusteena on ratkaisun hyöty tai arvo. Se saa paketin näyttämään edulliselta hyötyynsä verrattuna.
Kustannuspohjainen hinnoittelu on muutenkin haitallista kuin kate-eurojen kannalta. Kustannuksiin perustuva hinnoittelu suistuu usein ns. kamreerihinnoitteluksi.
Insinööri sortuu saivartelemaan ja laskemaan sentin sadasosan tieteellisellä tarkkuudella hintoja, joita on vaikea viestiä ymmärrettävästi edes omille myyjille, saati sitten asiakkaille tai kumppaneille.
Kamreeri- tai saivarteluhinnoittelu harhauttaa asiantuntijan ajattelemaan usein, ettei palvelun tuotteistaminen ole mahdollista.
Hinnoittelumalli korostaa sitä, että jokainen asiakas on erilainen. Silloin palvelun paketointi tai vakiointi alkaa tuntua etenkin ratkaisumyyntiin tottuneesta asiantuntijasta vaikealta, koska se pakottaisi kaikki asiakkaat samaan muottiin.
Viisaampaa olisikin hinnoitella ratkaisu niin selkeästi, että ostaja ja myyjä hahmottaisi hinnan kertasilmäyksellä. Jokaisen toimituksen ei tarvitse olla yhtä kannattava. Se riittää, että palvelun kate on keskimäärin riittävä.
