Harvoin asiakas heittäytyy ostoksille sattumalta. Ensin täytyy tapahtua jotain. Ostoikkunan täytyy aueta. Mutta mikä saa sen suorastaan retkahtamaan saranoiltaan? Tuotteistusprojekteissamme ehkä tuskallisin vaihe on se,
Asiantuntija on usein sitä mieltä, ettei asiakkaan ongelmia pidä sorkkia. Se on sama kuin sanoisi ostajaa tyhmäksi. Mutta jos asiakkaalla ei ole tautia, miten hänelle
Dilbertin isä Scott Adams on joskus sanonut, ettei hän voi käyttää läheskään kaikkia tositarinoita, joita hänen sarjakuviensa lukijat lähettävät. Ne ovat liian absurdeja, että niitä
Usein myyjä puhuu tai markkinoija kirjoittaa liian lyhyesti. Ansaan on helppo ajautua, koska asiakkaat kertovat olevansa kärsimättömiä. Simputan viikoittain asiantuntijoita, jotta he oppisivat puhumaan ominaisuuksien
Suomen Asiakastieto Oy:n* mukaan tavaramerkki löytyy useimmiten yritykseltä, jonka liiketoiminta on vakiintunut. Tuotteistajan pitäisi käyttää tällaiset pienet vinkit hyväkseen. Tavaramerkkejä rekisteröineistä suomalaisyrityksistä kolmannes on luottokelpoisuudeltaan
Tuotteistajat vinkuvat, ettei tosielämässä ole mahdollista antaa riittävän törkeitä lupauksia. Toshiba näytti mallia. Se teki sylimikroistaan lupauksen, joka on enemmän kuin jämerä. Ikävä kyllä, valmistaja
Joskus myynti- tai markkinointiteksti kannattaa laatia niin, ettei se paljasta kaikkea. Toisinaan taas olisi väärin pihistellä. Kumpi tapa kannattaa valita milloinkin? Noste-rynnäkkö on paraatituotteemme, jonka
Myyjän kannattaa sanoa asiansa napakasti. Kuitenkin suoramarkkinoijien mittaukset osoittavat, että pitkä myyntipuhe myy enemmän kuin lyhyt. Pitäisikö siis tiivistää vai laverrella? Kirjoitin hiljattain (Olisi edes
Markkinoija tai myyjä kuvittelee usein, ettei hänen pitäisi mainita tuotteen huonoista puolista. Ei vaikka kynsiä kiskottaisiin. Todellisuudessa hyvä markkinoija syöksyy tulta päin. Hän käsittelee ostajan
Takaraivoosi on iskostettu jo opiskeluaikoina, että hyvä esitys perustuu vankkaan tietopohjaan. Ikävä kyllä, tilastoihin ja faktoihin perustuvat viestit jäävät kuulijoiden mieleen surkeasti. Chip Heath on
Sissimarkkinointi tarkoittaa menetelmiä, jotka ovat mitattavia ja usein ilmaisia. Jokainen sähköpostisi on täsmätilaisuus, jonka haaskaaminen on syntiä.
Viestin tärkein ominaisuus on ymmärrettävyys. Siksi epäolennainen kannattaa karsia. Mutta joskus se saattaa johtaa traagiseen tulokseen. Jari Tervo on esittänyt mainion esimerkin siitä, miten virkkeestä
Asiakkaita on hämmästyttävän helppo saada liikkeelle puoli-ilmaisten lahjojen ja arpajaisten avulla. Mutta eräs oululainen yrittäjä osasi leikata myynnin kustannuksiaan vielä tavallistakin tehokkaammin. Kun olin PC-tukkurin
Asiantuntijat purnaavat usein, että takuusta hehkuttava myyjä leimautuu helppoheikiksi. Mittaukset vain kertovat aivan muuta. Bisnes alkaa lupauksesta. Tehtäväsi on laatia niin jämerä – tai suorastaan
Liian usein markkinoija yrittää tuottaa viestejä, jotka eivät suututtaisi ketään. Tulokset ovat niin mitättömiä, etteivät ne säväytä ketään. Kysyin hiljattain (5.3.2008 / Palautteen kanssa kiville)
Markkinointiguru Seth Godin on määritellyt, että markkinointi tarkoittaa anteliasta apua, jonka avulla joku voi ratkaista ongelmansa.
Godinin mukaan huono markkinointi on kohkaamista, asiakkaiden häiritsemistä ja painostamista. Se saa asiakkaan ostamaan tuotteen, jota tämä ei ehkä tarvitse tai halua.
Hyvä markkinoija sen sijaan auttaa asiakkaita. Hän on tehokas vain, kun hän saa aikaan muutoksen. Hyvän markkinoijan tunnusmerkki on nöyryys, sillä se on välttämätön asenne asiakkaan näkökulman ymmärtämiseksi.
Kuuluisa liikkeenjohdon filosofi ja konsultti Peter Drucker (1909–2005) päätyi siihen, että liiketoiminnalla on lopulta vain yksi kestävä tavoite: sen pitää luoda asiakkuuksia.
Druckerin mukaan yrityksellä on vain kaksi välttämätöntä toimintoa. Toinen niistä on markkinointi ja toinen on innovointi. Kaikki muut toiminnot ovat vain kuluja.
Markkinoinnin tarkoitus on tuntea asiakas ja ymmärtää häntä niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itse itsensä. Druckerin mielestä markkinoinnin tavoite onkin tehdä myyntityöstä tarpeetonta.
Druckerin mielestä markkinointia ei voi pitää vain jonain myynnin vaiheena. Se ei ole mikään yrityksen erillinen toiminto lainkaan. Jos liiketoiminnan idea on luoda asiakkuuksia, markkinointi on sama asia kuin koko yrityksen liiketoiminta asiakkaan näkökulmasta nähtynä.
Hewlett-Packardin toinen perustaja David Packard (1912–1996) oli Druckerin kanssa samoilla jäljillä. Hänen mielestään markkinointi on liian tärkeää, jotta sen voisi jättää yksin markkinointiosaston tehtäväksi.
Sissimarkkinoinnin isä Jay Conrad Levinson (1933–2013) määritteli markkinoinnin niin, että se on mikä tahansa liiketoiminnassa syntynyt kontakti kenen tahansa yrityksen ulkopuolisen kanssa.
Näiden määritelmien perusteella markkinointia on vaikkapa firmasi työntekijöiden käytös liikenteessä, asiakaspalvelusi nopeus tai työntekijöittesi kyky käsitellä reklamaatioita.
Myös toimistosi pihalla lojuvat roskat tai loistavan siistit vessat ovat markkinointia. Aulassasi korkean tiskin taakse linnoittautunut yrmy vartiointiliikkeen edustaja on itse asiassa töissä yrityksesi markkinoinnissa. Sekin on markkinointia, että asiakkaasi joutuvat jättämään autonsa huonommille pysäköintipaikoille kuin omat työntekijäsi.
